Ahdistus viitteenä älykkyydestä
Arkielämässämme on melko yleistä, että tunnemme olomme stressaantuneiksi tai koemme ahdistusta. Me suoritamme tehtäviä liian nopeasti, samalla kun emme halua pysähtyä ymmärtämään omaa ympäristöämme. Meidän täytyy päästä mielessämme siintävään pisteeseen ilman suurempaa viivettä ja sen seurauksena me jätämme päättelemättömiä asioita matkan varrelle.
Näinä hetkinä ovat lähimmäisesi varmasti jaksaneet hokea, että sinun pitäisi hengähtää nauttimaan elämästä. He ovat ehkä jopa vihjailleet, että sinulla on jonkinlainen ahdistuneisuusongelma, koska et saa asioita päätökseen ja tarvitset tukea ratkaistaksesi ongelman.
Nauttiaksemme terveestä ja tasapainoisesta elämänlaadusta meidän täytyy pysähtyä ja sallia itsemme nauttia, mutta tänään paljastamme lisäksi, että nuo hetket jolloin murehdit liikaa voivat olla merkki korkeasta älykkyydestä. Joka tapauksessa meidän pitää mitä ilmeisimmin hallita tätä terveellä tavalla.
Ahdistus viittaa korkeampaan kielelliseen älyyn
Tutkimus, joka julkaistiin Science Direct -lehdessä, tarkastelee suhdetta yleisen ahdistuneisuushäiriön, masennuksen, huolen ja tunteiden hallinnan välillä sekä kielellisen ja epäkielellisen älykkyyden tasoja, käyttäen tähän 126 ihmisen otantaa.
Saatu data viittaa siihen, että suusanallinen älykkyys on yhteydessä ahdistuneisuushäiriöön ja masennuksen oireisiin myönteisellä tavalla. Täten pääteltiin, että ihmiset jotka kärsivät ahdistuneisuushäiriöistä ja masennuksen oireista, osoittavat suurempaa kykyä kielellisessä älykkyydessä.
Ahdistuksen ja älykkyyden välillä vallitseva yhteys
Tämän tutkimuksen julkaisee ensi helmikuussa tutkijat Alexander Penney, Victoria Miedema ja Dwight Mazmanian kanadalaisen Lakeheadin yliopiston psykologian osastolta. Tällä selvityksellä tutkijat osoittavat meille olemassa olevan yhteyden ahdistuksen, älykkyyden ja päänsisäisen ruminaation eli murehdinnan välillä.
On mainitsemisen arvoista, että useissa aiemmin tehdyissä tutkimuksissa ja selvityksissä on jo todistettu ahdistuneisuuden ja älykkyyden välillä olevan yhteys. Tällä kertaa Lakeheadin yliopiston psykologit tekivät aiheesta paljon laajemman tutkimuksen ja tulivat siihen johtopäätökseen että ihmiset, jotka ovat usein erittäin huolestuneita, ovat älykkäämpiä.
“On hetkiä, jolloin kaikki ahdistus ja mainittu puurtaminen rauhoittuvat luonnon loputtomassa joutoajassa ja lepotilassa.”-Henry David Thoreau-
Saadun tiedon avulla voidaan vahvistaa myös, että suusanallinen älykkyys osoittautui tässä tapauksessa olevan täydellinen ennusmerkki murehdinnan määrästä ja tunnetason murehdinnan intensiteetistä. Tämän siivin voimme todeta, että ihmiset joilla on korkeampi kielellinen älykkyys kärsivät enemmän murheista ja kehittävät useammin ahdistuneisuushäiriöitä tai masennusta.
Vuonna 2011 Jeremy Coplan tuotti yhteistyökumppaneidensa kanssa tutkimuksen, jonka avulla vahvistettiin yleisestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivien potilaiden korkeiden murhetasojen olen myönteisesti yhteydessä älykkyysosamäärän tasoon. Toisaalta myönteinen yhteys älykkyyden tasossa löytyy myös ihmisissä, joiden murhetasot ovat matalat ja jotka eivät kärsi kyseisestä häiriöstä.
Loppupäätelmänä voimme olla yhtä mieltä siitä, että molemmat tutkimukset vahvistavat voimakkaan suhteen älykkyyden ja ahdistuneisuuden välillä, vahvistaen näin ajatuksen siitä, että jotkut ihmiset jotka ovat pystyneet kehittämään suurempia kykyjä ja taitoja kärsivät todennäköisemmin psykologisista häiriöistä ja sairauksista.
“Kerran ahdistus saartoi minut, mutta minä työnsin pelon pois tutkimalla taivasta, selvittäen minne kuu tulisi ja mistä aurinko ilmaantuisi aamulla.”-Louise Bourgeois-
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.