Ahdistuksen pääasialliset aiheuttajat

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Ahdistuksen aiheuttajat vaihtelevat ihmisestä toiseen. Jokaisen yksilön olosuhteet on ainutlaatuiset, ja aina on olemassa laukaisimia, jotka ovat erityisiä yksinomaan heille. Jotkut saattavat esimerkiksi osoittaa tiettyä biologista taipumusta ahdistuneisuuteen. Toiset ovat alttiita sellaisille stressitekijöille, joita heidän on vaikea hyväksyä ja hallita.

Kreikkalainen filosofi Epiktetos sanoi, että on vain yksi tie onneen, ja se on lakata murehtimasta asioista, jotka ovat meidän hallintamme ja tahtomme ulkopuolella. On vaikea kuvitella, miten tämä oikein on mahdollista, sillä me ihmiset yritämme yleensä hallita kaikkea, ja uskomme pystyvämmekin siihen.

Ahdistus on psykofysiologinen mekanismi, jonka avulla voimme tunnistaa vaarat ja kiinnittää huomiota muuttujiin, kuten epävarmuuteen ja pelkoon. Tämän hälytysjärjestelmän ansiosta olemme edistyneet lajina monimutkaisissa ympäristöissä. Voisimme jopa sanoa, että ahdistus on aika ajoin välttämätön hinta ihan vain elossa olemiselle.

Ongelma syntyykin silloin, kun lakkaat hallitsemasta ahdistustasi ja se muuttaa elämäsi ja terveytesi täysin. Siksi, kun tiedät mikä sen laukaisee, voit ymmärtää paremmin tätä ihmisten keskuudessa hyvin yleisesti esiintyvää psykopatologiaa.

Yksi ahdistuksen syistä on geneettinen taipumus ja aivojen rakenne. Tämä tekee joistakin ihmisistä alttiimpia kärsimään siitä.

Ahdistuksen pääasialliset aiheuttajat

Tähän päivään mennessä ei tiedetä tarkalleen, mitkä ovat ahdistuksen tärkeimmät aiheuttajat. Voimme kuitenkin tunnistaa joukon riskitekijöitä, jotka esiintyvät usein ihmisten keskuudessa. Aina on kuitenkin pidettävä mielessä, että tämä psykologinen tila voi ilmetä todella monin eri tavoin.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, fobiat, paniikkihäiriö, pakko-oireinen häiriö jne. Ei vain ole olemassa erilaisia ahdistuksen tyyppejä, vaan joskus niitä esiintyy muiden mielenterveyssairauksien, kuten masennuksen ja riippuvuuksien rinnalla. Tämä psykologinen tila on todellakin monimutkainen.

Katsotaanpa, mitkä ovat pääasialliset ahdistusta laukaisevat tekijät.

Jatkuva stressi

Yleisin ahdistuksen lähde on päivittäinen, krooninen stressi. On yleistä, että kun joku kohtaa erittäin stressaavia tilanteita usein, hän lopulta kehittää ahdistuksen. Ja vaikka stressaavaa tilannetta ei enää olisikaan, aivot syöksevät mielen jatkuvaan valppaustilaan.

Calgaryn yliopisto Kanadassa teki tutkimuksen, jossa tutkittiin geneettistä yhteyttä stressin ja masennuksen välillä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että mantelitumake, joka on keskeinen rakenne uhkaavien ärsykkeiden käsittelyssä, osoittaa epätavallista yliaktiivisuutta ahdistustapauksissa.

Monimutkaiset elämänkokemukset

Useasti kuulee sanottavan, että elämme ahdistuksen aikaa. Ei ole epäilystäkään siitä, että elämme erittäin monimutkaisia aikoja kaikilla tasoilla, sosiaalisilla, taloudellisilla, henkilökohtaisilla jne. Tämäkin voi johtaa ahdistukseen. Ne ovat syitä, joita sinäkin olet melko varmasti kokenut jossain vaiheessa elämääsi. Ehkä koet jotakin niistä juuri nyt.

Tässä on muutamia esimerkkejä:

• Työpaikan menetys.
• Epävarmuus tulevaisuudesta.
• Taloudelliset ongelmat.
• Perhe- tai parisuhdeongelmat.
• Läheisen menetys tai emotionaalinen romahdus.
• Työpaikan ongelmat, kuten häirintä, huonot työolot tai alhainen palkka.
• Ilmastonmuutosten (ekoahdistus), luonnonkatastrofien tai uusien pandemioiden jne. pelko.

Ahdistus on normaali reaktio epänormaaleihin olosuhteisiin. Me kaikki olemme huolissamme ja meitä pelottavat negatiiviset ja odottamattomat tilanteet. Juuri tällaisina hetkinä meidän on pakko kehittää riittävät selviytymistaidot.

Geneettiset tekijät

Yksi tärkeimmistä ahdistuksen aiheuttajista on geneettinen taipumus. Meidän on kuitenkin tarkennettava, että yksinään se tosiasia, että jollakin sukulaisistasi on ahdistuneisuushäiriö, ei tarkoita sitä, että sinullekin kehittyy se. Se merkitsee kuitenkin suurempaa riskiä ja taipumusta sairastua ahdistukseen.

Albert Ludwigs -yliopiston ihmisgenetiikan ja antropologian instituutti Freiburgissa, Saksassa, teki tutkimusta ihmisen genomista. Siinä löydettiin merkittävä geneettinen perusta fobioille ja paniikkihäiriöille.

Nykyään tiedämme, että geneettinen haavoittuvuus yhdistettynä tiettyihin ympäristötekijöihin voi johtaa ahdistuneisuushäiriöiden kehittymiseen.

Lapsuuden trauma ja haavoittuvammat aivot

Lapsuuden traumat ovat yksi suurimmista ahdistuksen syistä. Kun ihminen kasvaa ympäristössä, jossa on suuria sosiaalisia puutteita, kiintymyksen puutetta tai hän kokee hyväksikäyttöä, sillä on aina seurauksia. Hyväksikäyttö, laiminlyönti ja kiintymyksen puuttuminen muuttavat aivojen asianmukaista kehitystä.

On yleistä, että jotkut aivorakenteet, kuten hippokampus tai limbinen järjestelmä, ovat pienempiä näissä olosuhteissa eläneillä. Samoin prefrontaalialueilla on ongelmia ja mm. käyttäytymisen säätelyssä sekä ongelmanratkaisukyvyssä on puutteita. Pohjimmiltaan lapsuuden traumaattiset kokemukset muodostavat haavoittuvammat ja alati valppaammat aivot, jotka käsittelevät uhkia sielläkin, missä niitä ei ole.

Terveys ja elämäntavat

Tiedämme, että sairaudet, kuten kilpirauhashäiriöt tai sydän- ja verisuoniongelmat, liittyvät ahdistuksen esiintyvyyteen. Lisäksi monet krooniset sairaudet voivat aiheuttaa erilaisia ahdistustiloja.

Toisaalta emme voi sulkea pois riippuvuuksia tai joidenkin lääkkeiden sivuvaikutuksia.

Persoonallisuus- ja ahdistuneisuushäiriöt

Onko persoonallisuudella mitään tekemistä sen kanssa, että joku tuntee ahdistusta herkemmin kuin joku toinen? Vastaus on kyllä. Joillakin on kypsempi psyykkinen lähestymistapa psykofysiologisten tilojen hallintaan, kun toisilla on sellaisia persoonallisuusominaisuuksia, jotka tekevät heistä alttiimpia kärsimään ahdistuksesta.

Jotkut ihmiset ovat perfektionisteja. Toiset katsovat tulevaisuuteen ahdistuneena ja näkevät jokaisessa ratkaisussa ongelman. Big Fiven persoonallisuusteoriassa neuroottisuutta kuvataan eniten masennukseen ja ahdistukseen liittyväksi. Neuroottisuus määritellään lähes jatkuvana emotionaalisena epävakautena, joka johtaa mielialan vaihteluihin ja irrationaalisiin ajatuksiin (Costa ja McCrae 1985).

On mielenkiintoista tietää tärkeimmät ahdistuksen aiheuttajat, ei vain ymmärtääksemme tätä häiriötä paremmin, vaan myös siksi, että ymmärrämme miten kuka tahansa voi kärsiä tästä häiriöstä jossain elämänvaiheessa. Ahdistus on hyvin yleinen tila, ja on tärkeää, että sitä osataan hoitaa asianmukaisella tavalla.