7 oikeutta, joita määrätietoiset ihmiset harjoittavat
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González
Määrätietoiset ihmiset harjoittavat oikeuksia, jotka perustuvat uskollisuuteen heitä itseään kohtaan sekä kunnioitukseen muita ihmisiä kohtaan. Kyseessä on perustavanlaatuinen tapa harjoittaa tunneälyä, joka on työkalu etsiessämme todellista identiteettiämme. Se kuuluttaa maailmalle, “tämä olen minä, tämä on mitä ajattelen, tämä on mitä haluan ja tunnen.“
Roomalaisen imperiumin kuuluisa historioitsija Tacitus sanoi, että mikään ei voi tehdä ihmisiä onnellisemmaksi kuin viimein elää aikana jolloin voi ajatella mitä haluaa ja sanoa mitä ajattelee. Kummallista lieneekin se, että siitä huolimatta kuinka monia erilaisia keinoja maailmamme nykyään tarjoaa itsensä ilmaisuun, me emme silti suoriudu tästä tehtävästä järin hyvin.
“Määrätietoisuus ei ole mitä teet, se on kuka olet.”
-Shakti Gawain-
Mietitään asiaa vielä pidemmälle. Aggressiivinen kommunikointi leimaa nykyaikaa, mutta meidän ei silti tule unohtaa passiivista kommunikointia. Me emme ole aina täysin rehellisiä, emmekä me aina puolusta omia oikeuksiamme.
Juuri sopivan tasapainon löytäminen aggressiivisen ja passiivisen välille on vaikeampaa kuin saatamme kuvitella. Kolumbian yliopiston psykologi Daniel Ames osoitti käytännön kautta tämän olevan totta. Hänen mukaansa suurimmalla osalla meistä on edelleen virheellisiä käsityksiä tähän aiheeseen liittyen. Me ajattelemme, että oman kantamme esiin tuominen missä tahansa asiayhteydessä, tai jopa johtaessa, tarkoittaa että meidän pitää olla “aggressiivisia”.
Tämä on kuitenkin virhe. Itse asiassa kaikkein menestyneimmillä ja onnellisimmilla ihmisillä on rentoutunut, määrätietoinen ja intuitiivinen persoonallisuus.
1. Määrätietoisten ihmisten harjoittamat oikeudet: heidän omien mielipiteidensä ja tunteidensa ilmaiseminen
Määrätietoisten ihmisten harjoittamat oikeudet eivät ole opittavissa yhdessä päivässä. Kukaan ei saavu tähän maailmaan täydellisesti määrätietoisuudella ohjelmoituna. Vaikka tätä tulisi opettaa lapsille kotona ja koulussa, ei tehtävästä aina suoriuduta hyvin.
Taito osata ilmaista omat mielipiteensä ilman pelkoa tai väkivaltaa on itse asiassa taito, joka vaatii päivittäistä työtä ja harjoitusta. Se vaatii tahdonvoimaa ja erityisesti tietoisuutta kaikilla elämän eri osa-alueilla (koulu, perhe, ystävät, työ, ihmissuhteet). Meidän tulee tietää miten kommunikoida omia mielialojamme, ajatuksiamme, tunteitamme…
2. Oikeus olla tarvitsematta toisten ihmisten hyväksyntää
Luultavasti meistä jokainen on kokenut joukkoon sopeutumisen tarpeen aiheuttaman paineen, kun olimme murrosiässä. Tässä vaiheessa me uskomme oman “selviytymisemme” ja onnellisuutemme riippuvan siitä. Varttuessamme ja kypsyessämme me kuitenkin ymmärrämme, että elämä ei toimi tällä tavoin. Harmonia ei tarkoita, että meidän tulisi olla kuin kaikkeen käypiä työkaluja, jotka toimivat tilanteessa kuin tilanteessa.
Hyvinvointi löytyy tämän sijaan johdonmukaisena olemisesta ja oman omanarvontuntonsa ylläpitämisestä. Johdonmukaisuus toteutetaan pitämällä yllä tasapainoa sen välillä mitä tunnetaan ja tehdään, sen välillä mitä ajatellaan ja sanotaan. Tästä johtuen meidän ei tarvitse koettaa pakonomaisesti miellyttää koko maailmaa ja pyrkiä varmistamaan, että meidän tekomme ja mielipiteemme sopivat yksiin kaikkien muiden odotusten kanssa.
3. Oikeus olla kantamatta vastuuta muista ihmisistä
Määrätietoiset ihmiset harjoittavat lisäksi oikeuttaan olla olematta vastuussa mistään mitä toiset ihmiset sanovat, tekevät, ajattelevat tai tarvitsevat. Meidän tulee kantaa vastuu itsestämme, mutta mikään oman psykologisen areenan ulkopuolinen ei kuulu meidän henkilökohtaisen vastuumme alueelle.
4. Oikeus tehdä virheitä
Meillä on myös oikeus tehdä virheitä. Kuka väittää, että meidän tulisi olla erehtymättömiä ja virheettömiä? Me emme ole; meillä on täysi vapaus syyllistyä juuri niin moneen virheeseen kuin vaaditaan. Tähän haluamme kuitenkin lisätä, että on todella meistä kunkin vastuu oppia virheistämme ja koettaa suoriutua paremmin ensi kerralla.
5. Oikeus sanoa “minä en tiedä”
Tietämättömyys ei ole rikos. Se ei ole hyökkäys kenenkään omanarvontuntoa kohtaan, eikä se tarkoita kenenkään olevan tehoton. Kaikki oppiminen sentään alkaa hyväksymällä oma tietämättömyytemme. Kyky sanoa ääneen, että emme tiedä jotain, tarjoaa meille mahdollisuuden olla parempia. Älkäämme siis suotta epäröikö kysyä silloin kun emme tiedä jotain, ja tarttua mahdollisuuteen oppia joltain sellaiselta joka tietää.
6. Oikeus muuttaa mieltään
“Mutta etkös sinä sanonut pitäväsi siitä? Etkö sinä sanonut olevasi samaa mieltä?”
Olemme kaikki joskus olleet tässä tilanteessa: juttelet jonkun sellaisen kanssa, joka ei ymmärrä miksi näet elämän nyt eri tavoin kuin aiemmin. Hän ei ymmärrä, että oman mielensä muuttaminen ei aina ole merkki epätasapainosta tai epäjohdonmukaisuudesta. Ihmiset kasvavat ja kypsyminen tarkoittaa uusien näkökulmien omaksumista.
7. Oikeus olla ylpeä itsestään
Kenelläkään ei ole suurempaa oikeutta juhlia menestystämme, saavutuksiamme ja jopa puhtaasti vain omaa olemassaoloamme, kuin meillä itsellämme. Sen arvostaminen mitä olemme, on osa elämän juhlistamista. Me olemme kukin arvokas lahja, vaikka emme aina ajattelekaan asiaa tältä kantilta. Myös itsemme ansiosta koettu ylpeyden tunne on määrätietoinen oikeus.
Itsellemme oman arvomme kertominen ja myönteisten sanojen puhuminen ei ole turhamaisuudesta tai itsekkyydestä kielivä teko. Oikeastaan asia on aivan päinvastoin. Näin ollen älä epäröi hetkeäkään rakastaa joka ikistä solua, jokaista pienintäkin osasta siitä ihmisestä, jonka näet heijastuvan peilissäsi joka päivä.
Voimmekin todeta lopuksi, että nämä määrätietoisten ihmisten harjoittamat oikeudet ovat voimakkaita työkaluja oman hyvinvoinnin ja mielenterveyden ylläpitämiseksi. Tartutaan siis niihin ja käytetään niitä. Kunnioitetaan itseämme ja muita.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.