5 unohtumatonta hetkeä elämässä

Elämä koostuu ikimuistoisista hetkistä, joita emme koskaan unohda, osittain siksi että ne eivät koskaan tapahdu enää uudelleen. Saatamme käydä läpi mitä parhaimpia tai pahimpia kokemuksia, mutta ne eivät ole sama asia kuin se ratkaiseva hetki, joka muutti elämämme ainiaaksi. Tarkoitamme niitä hetkiä, jotka avasivat oven maailmaan, josta emme aiemmin tienneet.

Nuo hetket jättävät meihin syvän jäljen. Saatamme jopa unohtaa ne tietoisesti, mutta ne kaikuvat ainiaan alitajunnassamme. Kaikki niistä eivät ole onnellisia, hyviä hetkiä, mutta ne pysyvät meissä siitä huolimatta.

“Joskus et koskaan opi jonkin asian arvoa, ennen kuin siitä tulee muisto.”

-Dr. Seuss-

Miksi yksi ainoa hetki voi joskus olla tärkeämpi kuin pitkä ajanjakso? Koska ne ovat eräänlainen paljastus. Ne avaavat silmämme jollekin ennestään tuntemattomalle. Ne aloittavat uuden vaiheen elämässämme. Siksi ne eivät unohdu. Tästä syystä puhumme tänään unohtumattomista hetkistä.

1. Unohtumattomat hetket: ensimmäinen parisuhde

Tämä hetki on yksi elämämme jännittävimmistä. Tämän yhden elämämme tärkeimmän vaiheen aloittaminen avaa oven rakkauden, suhteiden ja seksuaalisuuden maailmaan.

Tavallisesti ensimmäinen suhde ei ole oikeastaan rakkautta, sanan tarkassa merkityksessä. Tästäkin huolimatta nämä hetket kuuluvat elämämme suurimpiin haasteisiin ja paljastuksiin. Haaste on nähdä, kykenemmekö olemaan parisuhteessa. Paljastus on se valaistuminen, joka tulee kiintymyksen ilmaisemisesta toiselle sukupuolelle. Tämän jälkeen emme ole koskaan enää ennallamme.

2. Unohtumattomat hetket: ensimmäinen palkkatyö

Yksi unohtumattomimmista hetkistä elämässä on se, kun saamme ensimmäisen palkkamme. Emme tarkoita viikkorahaa tai vanhemmilta saatua palkkiota kotitöistä, vaan palkkaa muulta työnantajalta.

Se mikä tässä hetkessä on niin poikkeuksellista on se, että se on ensimmäinen maistiainen itsenäisyydestä ja vapaudesta. Se on lähes aina hyvin palkitseva tunne. Se saa sinut tuntemaan itsesi kyvykkääksi. Jos palkka on vielä suhteellisen reilu, näet työn jonakin positiivisena. Ehkäpä tämä on se hetki, kun tunnet todella olevasi aikuinen.

3. Unohtumattomat hetket: ensimmäinen kerta kun näit isäsi itkevän

Isämme, tavalla tai toisella, kantavat sädekehää päänsä päällä mielessämme. Isä on usein perheen pää. Ohjaaja. Opas. Tästä syystä ensimmäinen kerta kun näet hänen itkevän on niin ikimuistoinen. Jokin sisälläsi hajoaa nähdessäsi hänen kyyneleensä. Lopulta tajuat, että vaikka hän onkin isä, hän on myös ihminen, yhtä haavoittuvainen kuin sinä itse.

Jotkut eivät ole koskaan nähneet isänsä itkevän. Jotkut eivät ole nähneet isäänsä ollenkaan. Mutta ehkäpä sinulla on jokin toinen auktoriteettihahmo, joka edustaa isää, vaikkakaan ei aina niin selkeästi. Kuka ikinä se onkaan, hänellä on suuri valta elämässäsi, ja sen näkeminen, että hänkin voi tuntea negatiivisia tunteita, todella vaikuttaa sinuun. Jos hänestä voi tuntua siltä, kenestä tahansa voi.

4. Unohtumattomat hetket: kun joku auttoi kriittisellä hetkellä

Me kaikki tunnemme väistämättä jossain vaiheessa elämäämme, että kaikki ovet ovat sulkeutuneet meille. Oli ihminen miten onnellinen ja tyytyväinen tahansa, hän kokee tällaisia hetkiä elämässään. Tuntuu kuin ei olisi mitään ulospääsyä. Kaikki on synkkää, ja olet jumissa. Tunnet itsesi avuttomaksi.

Noihin hetkiin löytyy aina auttava käsi. Jotkut ihmiset saavat paljon jalomielistä apua. Toiset saavat vain hymyn tai rohkaisun sanoja. Mutta kaikissa tapauksissa tuo rohkaisun ääni tai solidaarisuuden ele muuttuu kauniiksi ja unohtumattomaksi muistoksi.

5. Unohtumattomat hetket: rakkaan kuolema

Ensimmäinen kerta, kun kuoleman ovi avautuu edessämme, on unohtumaton. Ensimmäinen kerta, kun kuolema koskettaa jotakuta, jota rakastamme. Jonkun näkeminen kuolleena, tai tieto siitä että hän on kuollut, muistuttaa meitä kuolevaisuudesta. Se tuo mieleen oman kuolemamme ja tuntuu siltä, kuin olisimme koskettaneet äärettömyyttä.

Jos joku meille hyvin läheinen kuolee, sen aiheuttama hämmennys on ennenkokematonta. Sanat “poissa ainiaan”… Kuinka saamme mielemme käsittämään sen? Alamme nähdä, että elämällä on päätöspisteensä. Se alkaa opettaa meille, kuinka sanoa hyvästit.

Kaikki nämä hetket muovaavat meitä ja jättävät meihin jälkensä ikuisesti. Näin ollen niitä ei eletä vain niiden tapahtumahetkellä, vaan myös silloin kun ne tulevat mieleen. Siellä ne ovat, veressämme, muistuttaen meitä siitä keitä me olemme, ja että jonain päivänä sydämemme lakkaa lyömästä.