Vaikuttaako kotimaasi persoonallisuuteesi?

Kuinka maa jossa synnyit vaikuttaa siihen millainen olet? Kysymyksen ovat esittäneet monet ajattelijat ja tiedemiehet vuosisatojen kuluessa. Vastaukset tähän kysymykseen vaihtelevat maantieteellisestä determinismistä universaaliin ihmisen olemukseen.

Kulttuurilla jossa sinut kasvatettiin vaikuttaa suuresti siihen kuinka ajattelet ja tunnet. Se on myös merkityksellinen minäkuvasi muodostumisen kannalta. Ei ole niinkään kysymys siitä että olisi olemassa jonkinlainen kansallinen tapa olla, vaan siitä että jokaisella maalla on tietyt vallitsevat ominaisuudet ja arvot.

“Nationalismi paranee matkustamalla.”

-Camilo José Cela-

Kaikilla ihmisillä on myös tiettyjä yhdistäviä piirteitä, huolimatta siitä mistä kulttuurista he tulevat. Margaret Mead, englantilainen antropologi, joka oli kuuluisa 1920-luvulla, näyttää että eksoottisimmissakin kulttuureissa on velvollisuuksien ja vallan jako sukupuolen perusteella. Ja jokaisella kulttuurilla on esteettisiä ilmauksia joita yhteisö pitää suuressa arvossa.

Tavat olla ja stereotyypit

Ei ole helppoa muodostaa sarjaa määritelmistä jotka määrittäisivät kuinka jotkut ovat sen perusteella mistä maasta he ovat kotoisin. Joskus siihen vaikuttaa eri kulttuurien tietyt ennakkoluulot ja stereotypiat. Vaikka tietyt ominaisuudet erottuvat, ei se kuitenkaan tarkoita että kaikki siitä maasta kotoisin olevat ovat samanlaisia.

On tietenkin olemassa hallitsevia tapoja jotka ovat syvä osa sen kulttuurin ihmisiä. On myös selvää että ihmiset jotka ovat samasta maasta altistuvat samoille historiallisille tosiasioille ja niistä kaikista merkityksellisimmät jättävät jälkensä ihmisiin.

Toisaalta jokaisella kansalla on heidän omat arvonsa joita rohkaistaan sekä perheen tasolla että koulutuksessa. Mutta älä unohda että poliittisista ja taloudellisista syistä, stereotypiat syntyvät usein aliarvostamaan ja heikentämään kokonaista ihmisjoukkoa. Näin on tapahtunut juutalaisille, jotka yleistettiin “huijareiksi.” Tai intiaaneille, jotka tuomittiin oveliksi, likaisiksi ja degeneroituneiksi. Tai vietnamilaisille, joiden sanottiin olevan verenhimoisia, laiskoja ja hulluja. Ja niin edespäin, ja niin edespäin.

Pääpiirteet ja stereotypiat

Tarkoituksenamme määrittää “millainen joku on”, on yleistä tehdä erotus joka perustuu kulttuurillisiin jakoihin: anglosaksit, latinot, aasialaiset. Vaikka kaikki nämä ryhmät voidaan jakaa useisiin maihin joilla on tärkeitä eroja, on olemassa tiettyjä piirteitä jotka heitä yhdistävät.

Sanotaan, että anglosakseja määrittelee pääasiassa heidän individualisminsa. Tämä johtaa siihen, että he ovat melko varautuneita, itsenäisiä ja käytännönläheisiä. Heillä on taipumus kilpailuhenkisyyteen ja he arvostavat vapautta ja autonomiaa kaiken muun ylitse.

He arvostavat täsmällisyyttä, tarkkuutta ja metodia. Heitä pidetään yleisesti ottaen systemaattisina. He arvostavat huumorintajua älykkyyden ilmauksena, eivätkä mielialana. Menestyksen ja epäonnistumisen konsepti on porattu heihin, ja he organisoivat elämänsä sen ympärille.

Aasialaisilla on yleensä voimakas auktoriteetin kunnioitus ja he ovat erittäin vaativia itseään kohtaan. Aasian maissa he kunnioittavat ja lähes palvovat kaikenlaisia hierarkioita: perheen sisäisiä, uskonnollisia, poliittisia, jne.

He ovat kurinalaisia ihmisiä jotka korostavat toisten kunnioitusta ja suvaitsevaisuutta. He haluavat tekojensa noudattavan näitä eettisiä periaatteita. Ennen kaikkea he arvostavat ihmisen kykyä tehdä työtä ja ihmisen kunniaa.

Latinot liitetään sosiaalisiin taitoihin, hyvään keskustelukykyyn ja ulospäinsuuntautuneisuuteen. Sanotaan, että he eivät ole kiintyneitä sääntöihin, ja he ovat sen sijaan alttiita antautumaan nautinnoille. He ovat luovia, vieraanvaraisia, sydämellisiä ja anteliaita.

He saattavat luopua ammatillisesta menestyksestä saadakseen rauhallisemman elämän ystävien ja perheen kanssa. Heillä on loistava huumorintaju, ja he pitävät tunteidensa ilmaisemisesta, vaikka edes taiteen kautta. Heillä on parhaiden rakastajien maine, ja heillä on taipumus olla erittäin kiintyneitä perheisiinsä.