Miten univelka vaikuttaa aivoihimme

Unenpuute saattaa olla karmivaa, mutta mitä mielellesi ja aivoillesi todella tapahtuu kun kärsit univajeesta?

Amerikkalainen Randy Gardner pitää ansaitusti hallussaan ennätystä pisimpään valvotusta ajasta luovuttuaan unesta tarkoituksella. Ilman stimulanttien myötävaikutusta ja avustusta hänen onnistui pysyä hereillä menestyksekkäästi 264.4 tuntia, toisin sanoen 11 päivää ja 24 minuuttia!

Yksi hänen motiiveistaan oli osoittaa, että univelka ei itsessään ole paha asia. Mutta hän oli väärässä: liian vähä uni tekee vahinkoa! Hän kärsi useista vaikeuksista vainoharhaisuuden, hallusionaatioiden, mielialamuutosten ja monien muiden alempana listattujen psykologisten ongelmien ohella.

Todellisuudessa hän ei tajunnut, että monet häntä vaivanneista vaivoista olivat seuraamusta univajeesta.

10 psykologista vaikutusta ja terveysriskiä jotka liittyvät univajeeseen

1 – Unenpuute tekee aivoistamme tehottomammat

Aivot, jotka kaipaavat unta eivät ole tehokkaat, vaan niiden täytyy työskennellä enemmän pitääkseen yllä samoja tuloksia.

Tämä on osoitettu univajeesta kärsivien ihmisten aivokuvannoksia tutkimalla. Heidän aivojensa täytyy pumpata enemmän verta etuotsalohkon kuoreen kumotakseen unen puutteen aiheuttamat vaikutukset.

2 – Lähimuisti lyhenee

Liian vähäinen uni aiheuttaa häiriöitä muistissamme.

Ilman lähimuistia ihminen ei kykene muistamaan edes muutamaa puhelinnumeroa ulkoa, saati sitten suoriutumaan monimutkaisista tehtävistä. Tästä syystä taipumus unohdella korostuu univajeen vaikutuksesta.

Randy Gardneria, tuota ennätysmiestä, pyydettiin toimittamaan yksinkertainen vähennyslasku. Hän ei pystynyt siihen ja väitti, että ei ymmärtänyt mitä häneltä kysyttiin.

3 – Unenpuute aiheuttaa säilömuistin menetystä

Unella on tärkeä rooli myös säilömuistin eli pitkäkestoisen muistin vahvistamisessa.

Kun nukumme, meidän aivomme järjestää, sulauttaa ja antaa merkityksiä päivän mittaan tapahtuneille asioille. Eikä aivomme tee ainoastaan tätä, vaan myös opitut asiat vahvistuvat nukkuessamme.

4 – Heikentynyt keskittymiskyky

Ihminen, jolla on taipumus hyvään keskittymiskykyyn pystyy erottamaan yhden äänen monien joukosta, näkemään pieniä esineitä ja kohteita jotka liikkuvat visuaalisen informaation sekamelskassa, ja pystyy silti kontrolloimaan huomiotaan.

Liian vähäinen uni kuitenkin aiheuttaa keskittymiskykymme herpaantumisen, väsymisen ennen aikojaan. Ilman riittävää unta me emme pysty huomioimaan aistejamme halutussa määrin.

Tästä seuraa osittain se kummallinen harhan tuntu, unitodellisuus, jonka koemme väsyneinä.

5 – Kyvyttömyys suunnitella

Liian vähäinen unen määrä heikentää päätöksentekokykyämme suuresti, 36 valvotun tunnin jälkeen kyky suunnitella ja koordinoida toimintaamme alkaa pettää.

Testit osoittavat, että perustavanlaatuinen kykymme päättää, milloin ja miten aloittaa tai lopettaa mikä tahansa aktiviteetti, heikkenee nopeasti unenpuutteen seurauksena.

6 – Huonot unitottumukset huononevat

Kun saamme riittävästi unta meidän ei yleensä tarvitse suuremmin miettiä, milloin ryhtyä nukkumaan ja milloin herätä. Aivojen automaattiset systeemit ottavat vallan ja uni vain tapahtuu. Toisin sanoen meidän unimalleistamme tulee tapa.

Kun normaaliin unirytmiimme tulee häiriöitä vähemmillä nukutuilla tunneilla, saattaa se vaikuttaa haitallisesti kehomme kykyyn palata terveellisiin unimalleihin.

7 – Meistä tulee vaarallisia itsellemme ja muille

Kaikki, jotka ovat pelanneet pokeria yömyöhällä, tunnistavat sen merkillisen vaikutuksen joka väsymyksellä on riskien arviointiimme.

Tutkimukset joissa käytettiin korttipelejä selvittivät, että pienemmillä yöunilla varustautuneet pelaajat jumittuvat strategiseen rutiiniin. He vaikuttavat siltä kuin eivät pystyisi muuttamaan pelisuunnitelmaansa kokemuksensa pohjalta.

Kun unisaldomme on rajattu, otamme epämääräisiä riskejä ja usein olisikin parempi olla selkotilassa jossa pystyy tekemään päätöksen lopettamisesta.

8 – Aivosolumme kuolevat

Eri tutkimukset ovat todistaneet, että liian vähäinen uni tappaa aivosoluja ja aiheuttaa aivovaurioita.

Tuore rotilla tehty tutkimus selvitti, että lähes 25 % aivosoluista kuolee pidentyneen univajeen seurauksena. Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen valkoinen aine menettää yhtenäisyyttään, luultavasti unenpuutteen seurauksena.

Univelka onkin haitallista sekä psykologiselle että fysiologiselle terveydellemme.

9 – Houretila

Jos ihminen kärsii säännöllisesti liian vähästä unesta alkaa hän kokea houreilua, deliriumia. Oireisiin kuuluvat psykoosi, paranoia, äärimmäisen korkeat elämänenergian tasot, hallusinaatiot, aggressiivisuus, ja monta muuta.

Tutkimukset osoittavat yhteyden unettomuuden ja mielisairauksien välillä. Toistaiseksi yhteydet ovat epäselviä ja vaativat lisäselvityksiä sillä valitettavasti mielisairaus itsessään saattaa aiheuttaa unettomuutta.

Onko sitten jokainen, jolla on vaikeuksia nukkua, riskialtis laukaisemaan noidankehän? Siitä, miten parantaa unettomuus ilman lääkintää erilaisilla menetelmillä kuten arviointi ja kognitiivinen psykoterapia, on olemassa useampia tulkintoja.

10 –  Univelka lisää tapaturmia

Yksi univajeen pelottavista seurauksista on, että valvetunnit kasaantuvat ja alkavat ottaa ihmisen valtaansa. Saatat jäädä unta vaille vain tunnin tai pari yössä mutta et huomaa lainkaan, että sillä on vahingollinen vaikutus aikaa myöten.

Selvitykset osoittavat että ihmiset, jotka ajavat autoa eivätkä ole nukkuneet tarpeeksi, eivät älyä ongelman vakavuutta.

Unenpuute, tai nukkumattomuus ja siinä tilassa autolla ajaminen voi todellisuudessa olla pahempi asia kuin alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen – vaikutukset ovat pitkälti samat ja joissain tapauksissa kuski on jopa alemman tietoisuuden tilassa.

11 unettoman päivän jälkeen…

Valvottuaan 11 päivää, Randy Gardner vaipui uneen ja nukkui yli 14 tuntia ensimmäisenä yönä ja 10 tuntia seuraavana yönä, jonka jälkeen hän oli palautunut täydellisesti.