Unisieppari: kaunis Lakota-heimon legenda

Unisiepparin legenda on peräisin Lakota-intiaaneilta, etniseltä ryhmältä, joka käsittää osan Siouxeista ja jotka asuivat Missourin joen rannoilla Yhdysvalloissa. He ovat samoja henkilöitä, jotka näyttelivät elokuvassa Tanssii susien kanssa, jossa näytetään joitakin heidän tavoistaan ja rituaaleistaan.

Lakota-intiaaneilla on jumalallinen hahmo, jota he kutsuvat Iktomiksi. Hän on äärimmäisen viisauden jumala, joka opettaa aina yhteisöä. Lakota-heimo uskoo, että Iktomi esiintyy joskus ihmismuodossa pitkänä miehenä, jolla on punaiseksi ja keltaiseksi maalatut kasvot.

Suurimman osan ajasta hän näyttäytyy kuitenkin hämähäkkinä. Iktomi on hyvin viisas hämähäkki, joka lausuu toisinaan salaperäisiä sanoja ja on muina aikoina ilkeä. Hän tietää monia tarinoita ja joskus hän jakaa ne kuolevaisten kanssa. Iktomi opetti Lakotoille unisiepparin legendan.

”Jokainen meistä on sijoitettu tänne ja nyt päättää henkilökohtaisesti ihmiskunnan tulevaisuudesta. Luulitko, että olit täällä jonkin vähemmän tärkeän asian vuoksi?”

– Arvol Looking Horse, Lakota-heimon johtaja –

Taikavuori

Kauan aikaa sitten vanha Lakota-mies nousi vuorelle. Iktomi ilmestyi tälle miehelle hämähäkkinä, joka alkoi puhua pyhällä kielellä.

Puhuessaan Iktomi otti oksan alueen vanhimmasta pajupuusta ja teki siitä renkaan. Sitten hän löysi hevosen jouhia ja värikkäisen lintujen kauniita höyheniä. Hänellä oli myös helmiä ja muita pieniä, kauniita esineitä. Kun hänellä oli tämä kaikki koossa, hän alkoi kutoa.

Kun hän kutoi, hän kertoi vanhalle miehelle, että elämä on sykli. Hän kertoi miehelle, että on alku ja loppu. Emme liiku suorassa linjassa. Itse asiassa aloitamme syklin ja lopettaessamme sen aloitamme uuden, ja niin edelleen.

Ihmiskunnan elämä ja ikä

Unisiepparin legenda kertoo, että Iktomi kertoi vanhalle miehelle, että myös ikämme ovat syklejä. Aloitamme elämämme hyvin hauraina ja riippuvaisina olentoina. Me vahvistumme vähitellen. Kävelemme omilla jaloillamme, sitten juoksemme ja tulemme aikuisiksi. Se tekee meistä kykenevämpiä ja vapaita.

Sitten me kuitenkin vanhenemme. Meistä tulee jälleen hauraita olentoja, jotka tarvitsevat muita. Silloin viimeinen sykli sulkeutuu ja tulee kuolema. Loppu muistuttaa alkua, ja sykli toistaa itseään yhä uudelleen jokaisen ihmisen kanssa.

Vanhan Lakota-miehen kuunnellessa lumoutuneena, Iktomi jatkoi pajurenkaan sisäosan kutomista. Paljastus tuntui merkilliseltä. Hän oli ymmärtänyt, että jokainen loppu oli myös alku. Tämä on unisiepparin perimmäinen merkitys.

Unisieppari

Iktomi jatkoi opetuksiaan. Hän kertoi vanhalle miehelle, että on monia voimia, jotka toimivat eri suuntiin jokaisessa elämänvaiheessa. Jotkut ovat positiivisia ja toiset negatiivisia. Nämä voimat voivat muuttaa kohtalon luonnollista harmoniaa. Siksi meidän on kiinnitettävä huomiota ja osattava tunnistaa ne, koska hyvät eivät aina näytä hyviltä ja huonot eivät aina näytä huonoilta.

Iktomi kutoi hämähäkinverkkoa kohti keskustaa. Lopulta hän lopetti ja jätti aukon keskelle. Sitten hän kertoi vanhalle miehelle, että hän antaisi hänelle tämän luomuksen niin, että kaikki Lakota-heimon ihmiset oppisivat käyttämään hyväkseen unelmiaan ja visioitaan. Hyvät ideat ja hyvät hankkeet jäävät verkkoon. Huonot menevät keskellä olevan reiän läpi.

Vanha mies jakoi unisiepparin legendan muiden kanssa. Tämän jälkeen Lakota-heimo on käyttänyt Iktomin kudontaa tulevaisuutensa perustana. Länsimaalaiset kutsuvat sitä “unisieppariksi”. Jos sitä käytetään hyvin, se antaa meille mahdollisuuden tutkiskella unelmamme etsimällä niitä totuuksia, jotka ohjaavat meitä elämässä.