Tarina tunteiden alkuperästä

Ei ole mitään yksimielisyyttä siitä, kuinka tämä mahtava tarina tunteiden alkuperästä syntyi. Jostakin tuntemattomasta syystä ihmiset pitävät sitä Mario Benedettin ansiona, mutta totuus on, että hän ei kirjoittanut sitä. Toiset spekuloivat sen olevan oikeasti editoitu versio Jorge Bucayn tai Mariano Osorion tarinasta. Oli miten oli, tarina alkoi kiertää noin kolme vuosikymmentä sitten.

“Hullut avaavat tiet, joiden läpi viisaat kulkevat myöhemmin.”

-Carlo Dossi-

Tarina vie meidät myyttiseen aikaan, jolloin ihmisten tunteet olivat vasta alkamassa löytää paikkansa. Se vie meidät tunteiden alkuperään liikkuvaisella ja erittäin humaanisella tavalla.

Myytti tunteiden alkuperästä

Eräänä päivänä ihmisyyden hyveet ja epäkohdat kokoontuivat yhteen jossakin päin Maata. Tylsyys alkoi haukotella ja vaikutti muihin laiskuudellaan. Tämän torjuakseen Hulluus ehdotti kaikille, että he tekisivät jotakin hauskaa. “Leikitään piilosta”, hän sanoi.

Juonittelu vaikutti kiinnostuneelta ideasta ja Uteliaisuus kysyi heti: “Mikä piiloleikki on?”. Viisaus selitti, että se oli vanha leikki. Yhden tulee vain peittää silmänsä ja laskea miljoonaan sillä aikaa kun muut menevät piiloon. Sen jälkeen laskijan täytyy etsiä kaikki muut.

Innostus ja Euforia alkoivat hyppiä innoissaan ylös ja alas. He rakastivat ajatusta leikkimisestä. He vaikuttivat niin iloisilta, että Epäilys oli vihdoin ilmaissut halunsa liittyä mukaan. Jopa Apatia, joka piti kaiken aina sisällään, esitti halukkuutensa osallistua.

Ja niin leikki alkoi…

Hulluus tarjoutui olemaan ensimmäinen etsijä ja hän aloitti laskemisen. Totuus ei halunnut leikkiä, sillä hän ei nähnyt siinä mitään järkeä. Hän järkeili muiden löytävän hänet lopulta joka tapauksessa. Ylpeys sanoi, että leikki oli tyhmä ja päätti olla osallistumatta. Totuus oli se, että häntä ärsytti Hulluuden olleen se joka leikkiä ehdotti, eikä hän.

Laiskuus alkoi juosta ja etsiä piiloa, mutta hän väsyi hyvin nopeasti ja piiloutui ensimmäisen näkemänsä kiven taakse. Voitto päätti aina yhtä ahkerana kiivetä suoraan korkeimman puun latvaan. Kateus seurasi häntä piiloutuen Voiton mahtavaan varjoon.

Samaan aikaan Usko alkoi juosta ja alkoi pian lentää. Kaikkien ihmetykseksi hän nousi ylös taivaaseen ja piiloutui pilviin. Kukaan ei kyennyt uskomaan sitä – vain Usko pystyi tekemään sellaisia asioita.

Anteliaisuus oli erittäin huolissaan heistä, jotka eivät pystyneet löytämään piilopaikkaa. Hän siis alkoi auttaa yhtä, sitten toista ja kolmatta. Häneltä loppui melkein aika omaan piiloutumiseen. Itsekkyys puolestaan löysi uskomattoman piilopaikan luolasta, mutta hän ympäröi sen piikikkäillä kasveilla. Se johtui siitä, että hän ei halunnut kenenkään jakavan sitä kanssaan.

Yllättävä lopputulos

Hulluus oli innoissaan. Hän laski ja laski, kunnes hän pääsi miljoonaan. Sitten hän otti kädet pois silmiltään ja alkoi etsiä ystäviään. Hän löysi ensin Laiskuuden, joka oli vain muutaman askeleen päässä hänestä. Sitten hän löysi Intohimon ja Halun. He olivat piilossa tulivuoren pohjalla.

Sen jälkeen hän löysi Epärehellisyyden. Epärehellisyys oli niin kova valehtelija, että hän sai Hulluuden uskomaan hänen olevan veden alla piilossa. Todellisuudessa hän oli kuitenkin piilossa keskellä sateenkaarta. Hulluus oli myös Unohduksen jäljillä, mutta unohti mihin hänen jälkensä johtivat, joten Hulluus jätti hänet myöhemmäksi.

Ainoa joka ei ollut onnistunut piiloutumaan siihen mennessä kun Hulluus lopetti laskemisen, oli Rakkaus. Kun Hulluus lähestyi häntä, hän kiiruhti äkkiä piiloon puskien taakse. Hulluus, joka ei ollut tyhmä, sanoi itselleen: “Rakkaus on niin ennalta-arvattava, että hän varmasti piiloutui noiden ruusupuskien taakse.” Koska ruusuissa oli piikkejä, Hulluus otti hangon ja tunkeutui puskien läpi. Hän kuuli itkua kivusta ja huomasi, että oli osunut Rakkautta silmiin.

Hulluus tunsi kovaa syyllisyyttä, eikä tiennyt mitä tehdä. Hän pystyi vain ajattelemaan polvistumista Rakkauden eteen rukoillakseen tämän anteeksiantoa. Hän myös tarjoutui olemaan Rakkauden oppaana iankaikkisesti, sillä hän oli tuhonnut Rakkauden silmät. Siitä hetkestä lähtien Rakkaus on ollut sokea ja Hulluus seuraa häntä kaikkialle.

Se on päätös tälle suloiselle tarinalle tunteiden alkuperästä. Se on tarina, joka määrittelee tiettyjä ominaisuuksia tunteillemme. Nämä ominaisuudet määrittävät henkiset kokemuksemme. Varmastikin useimmat meistä pystyvät tunnistamaan ne omassa elämässään.