Suudelmat ovat hiljaisia sanoja

Me suutelemme monin eri tavoin: vaivihkaan, himoiten, hellästi, pelokkaasti, innokkaasti, ja jotkut onnekkaat sielut jopa runsaasti. Suutelemme ja suukotamme silloin kun aurinko lämmittää asfalttia. Sekä silloin kun tähdet ottavat asemansa yötaivaan näyttämöllä, ja me olemme sen päänäyttelijöitä. Satujenkin hahmot suutelevat, herättääkseen prinsessan tai muuttaakseen sammakot prinsseiksi. On olemassa myös suudelmia, jotka ovat täynnä omistautumista, tai jopa petosta, kuten Juudaksen suudelma Jeesukselle.

Tavalla tai toisella, suudelmat tuottavat fysiologisen reaktion, johon sisältyvät sadat tai jopa tuhannet hermosolujen viestit. Suuteleminen saattaa myös herättää euforisia reaktioita tai tunnetta seksuaalisesta stimuloinnista. Suudelmat ovat kuin pieni Pandoran lipas, jota emme voi jättää huomiotta joka kerta kun se on avattu.

”Suudelma on paljon monimutkaisempi kuin miltä se vaikuttaa. Suudelmat lähettävät voimakkaita viestejä aivoille, keholle ja kumppanillesi.”

-Chip Walter-

Lapsuuden aikana suukot muodostavat paradoksin. Tavallisesti lapset saavat useita suukotuspyyntöjä päivittäin. Monet noista pyynnöistä on täytetty autenttisella ilolla. Mutta siitä huolimatta lapset kärsivät aikuisten tyranniasta, jotka eivät ymmärrä yksinkertaista sanaa”ei”. Ei, en halua antaa suukkoa tuolle ihmiselle, tai minusta ei juuri nyt tunnu siltä, että haluan antaa suukkoa. Ketään, ei lapsia eikä aikuisia, ei saisi pakottaa suukottamaan ketään. Jos teemme näin ja pakotamme, suudelma menettää suuren osan olemuksestaan, ja se voi myös hyökätä suoraan lapsen itsevarmuutta vastaan.

Nuoret ovat todennäköisesti se ikäryhmä, joka antaa suutelemiselle eniten merkitystä. He kysyvät itseltään, miten suudella jotakuta? Miltä suuteleminen tuntuu? Tiedänkö mitä tehdä, kun se aika koittaa? Itse asiassa, kun he tapaavat sen jonkun, jonka he uskovat olevan itselleen sopiva, he voivat mennä nukkumaan useana iltana odottaen tuota hetkeä. Me olemme kaikki käyneet tuon saman läpi, ja olemme heittäneet tuon hetken menemään. Aivan kuin se olisi arvoitus, kunnes se tilanne viimein saapuu. Sen kanssa, jonka kanssa he suunnittelivat tehdä sen, tai jonkun toisen kanssa. Sopivalla hetkellä, tai ehkäpä mitä tuhoisimmalla hetkellä… Mutta se on varmaa, että se on unohtumaton.

Siitä huolimatta oliko kokemus hyvä vai huono, se on unohtumaton tuon hetken ennakoimisen tuottaman jännityksen takia. Muista, että mikä tahansa toiminta voidaan harjoittaa täydelliseksi, ja suuteleminen ei ole poikkeus. Tavalla tai toisella, emme ole täysin hakoteillä nuorina. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan huono ensisuudelma voi olla riittävä pilaamaan parisuhteen.

Suudelmien alkuperä

Jotkut tutkijat ajattelevat, että suudelmat suulle kehittyivät evoluution hyödyllisyyden mukaan. He painottivat, että tämä tapa suudella auttoi parin valitsemisprosessissa. Pidä mielessä, että suutelemisen aikana vaihtuu paljon informaatiota, joten se sallii meidän saada paljon materiaalia valitessamme kumppania lyhyessä ajassa. Tuntoaistimme, hajuaistimme sekä asentomme ottavat osaa valitsemisessa, kuten myös kumppanin kasvojen kallistuminen. Käsittelemme kaikkia näitä tekijöitä alitajuntaisesti.

On olemassa myös toinen hypoteesi suutelemisen synnystä, joka ei ole läheskään yhtä miellyttävä. Se liittyy primitiiviseen äitien tapaan ruokkia lapsensa, ensin pureskelemalla ruoka itse, ennen lapsille syöttämistä. Tämä hypoteesi on eläintieteilijä Desmond Morriksen tukema, muiden tutkijoiden joukossa.

Suuteleminen ja feromonit

Päinvastoin kuin eläimillä, meidän kehoissamme ei ole osaa, joka on eritoten luotu havaitsemaan feromoneja. Mutta siitä huolimatta on olemassa merkkejä, jotka ehdottavat että ihmisetkin käyttävät kemiallista informaatiota hyväkseen. Nuo informaatiot on poimittu hajuaistillamme. Tämä hypoteesi selittää esimerkiksi sen, miksi naisten, jotka elävät tai työskentelevät yhdessä, kuukautiskierto voi synkronisoitua. Se selittää myös sen miksi miehet, joilla on vahvempi vastustuskyky, ovat viehättävempiä. Täten suutelemisen aikana tuotettu läheisyys lepyttää ihanteellista tilannetta valita tuo kemiallinen informaatio.

Miksi huulet?

Kaksi olosuhdetta käyvät järkeen selittääksemme miksi huulet ovat ensisijainen vaihtoehto intohimoiselle suudelmalle. Ensinnäkin, meillä on paljon hermopäätteitä huulissamme. Sen lisäksi, huulten iho joka peittää nuo hermopäätteet, on ohut. Toisin sanoen, se on paikka jossa tuntoaistimme kykenee tuottamaan suuren määrän erilaisia tunteita, vaatimatta vahvaa kosketuksen intensiteettiä.

Lisäksi, jokaisen intohimoisen suudelman aikana viisi aivohermoa puuttuu asiaan, kaikista kahdestatoista aivohermosta jotka ihmisillä on. Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että hermostomme on järjestetty niin, että informaatio jota vastaanotamme jokaisessa suudelmassa, kiertää läpi usean hermoston valtatien, saavuttaakseen ”toiminnan keskuksen.”

Kuten minkä tahansa tuntoaistin kanssa, tieto jonka saamme suudelmasta päätyy siihen aivojen osaan jota kutsutaan aistilliseksi homunkulukseksi. Koko kehomme pinta, joka on kosketusherkkä, on tämän aivojen osan tuotosta. Tällaisessa ”kartan” muodossa, huulille on omistettu runsaasti tilaa. Etenkin jos tätä tilaa verrataan eri kehonosiin, joilla on samankaltainen hermopäätteiden tiheys.

Suudelmilla on erilainen merkitys naisille ja miehille

Yhdysvaltalaisen Gallupin vuonna 2007 suorittaman tutkimuksen mukaan miehet ja naiset tulkitsevat suutelemista eri tavalla läpi parisuhteiden evoluution. Miehille pitkitetty ja voimakas suudelma on johdanto intiimiin läheisyyteen. Se on kuin eteinen seksuaaliseen suhteeseen. Mutta tämä edistys romanttisessa parisuhteessa tarkoittaa naisille jotain muuta. Suudelmat naisille symbolisoivat ja vahvistavat ideaa siitä, että he ovat löytäneet hyvän pitkäaikaisen parin itselleen.

Toisaalta, tutkijat Hill ja Wilson havaitsivat, että suudelmat voivat tuottaa huomattavanasteista kiihottumista, jos tietynlaiset olosuhteet ovat täydentämässä. Vaikuttaa myös siltä, että naiset tarvitsevat suuremman määrän suudelmia saavuttaakseen saman kiihottumisen asteen kuin miehet.

He kuitenkin huomasivat että sekä miesten että naisten kohdalla suuteleminen laski stressiä alentamalla kortisolin pitoisuutta elimistössä.

Toisaalta, voi vaikuttaa mielenkiintoiselta, että suuteleminen ei ole yhtä tavallista pariskuntien kesken kaikissa yhteiskunnissa. Esimerkiksi Kiinassa suukot huulille voivat olla yhtä moitittavaa kuin kannibalismi meille (d’Enjoy 1897). Lisäksi eräässä paljon uudemmassa tutkimuksessa arvioidaan että noin 10 % ihmisistä ei suutele suulle lainkaan.

Lopuksi haluaisin huomauttaa, että suuteleminen vastaa enemmän sosiaalista perimää kuin kulttuurillista toimintaa. Meidän yhteiskuntamme kaikkine sääntöineen ja käsityksineen ovat todennäköisesti niitä, jotka ovat tuottaneet muutoksia biologiassamme. Se on vahvistanut tietynlaisia tapoja, niin, että suuteleminen olisi tiheää käyttäytymistä parien kesken.

Oli miten oli, ja vaikka vain stressin lievittämistä varten, anna suutelemisen alkaa!