Suru: 5 sitaattia, jotka auttavat pääsemään yli menetyksestä
Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas
Jokainen meistä joutuu kokemaan surun jossain vaiheessa elämää. Jokaisen surun vaiheen läpikäyminen voi auttaa meitä hyväksymään kokemamme menetyksen. Mutta joskus tämä prosessi on kuitenkin niin tuskallinen, että me jumitumme yhteen vaiheeseen liian pitkäksi aikaa. Tähän artikkeliin listaamamme sitaatit surusta auttavat tämän prosessin kanssa ja suremisen aikana ne toimivat valon ja toivon lähteinä.
Sen lisäksi että nämä sitaatit voivat auttaa suremisen kanssa, ne sallivat meidän myöskin pohtia kaikkea sitä mitä voimme tästä prosessista oppia, ja ne voivat tehdä meidät tietoisiksi tietyistä taipumuksista joita meidän on vältettävä jatkaaksemme eteenpäin.
”Älä ikinä ajattele, että sinun pitäisi tuntea olosi jo paremmaksi. Sinun aikasi on sinun. Muista, että pahin vihollisesi surun aikana on se, ettet rakasta itseäsi.”
-Jorge Bucay-
1. ”Ei ole olemassakaan sellaista surua kuin suru, joka ei puhu.”
Näillä sanoilla Henry Wadsworth Longfellow kuvastaa sitä suurta painoa jota me kannamme, kun emme salli itsemme ilmaista kipuamme. Kokiessamme menetyksen me kärsimme valtavasti, mutta olemme tottuneita pitämään yllä tietynlaista “julkisivua”.
Kun estämme itseämme itkemästä julkisesti tai ilmaisemasta tunteitamme sillä pelkäämme jonkun näkevän, se estää meitä hyväksymästä menetystä ja pääsemään siitä ylitse. Tämän seurauksena me kannamme harteillamme paljon tuskaa ja annamme sen viipyä liian kauan. Se tunteiden paino, jota emme ilmaise, voi muuttua syväksi masennukseksi.
On tärkeää sallia itsemme ilmaista tunteitamme. Niiden tukahduttaminen aiheuttaa enemmän vahinkoa.
2. ”Suru on hyväksi. Suru on tapa päästä elämänmuutoksista yli.”
Tämä Rick Warrenin sitaatti kutsuu meidät näkemään suremisprosessi tilaisuutena sanoa hyvästit meidät jättäneelle henkilölle. Joskus meistä tuntuu, ettei meillä ollut koskaan tilaisuutta tehdä sitä, ja sureminen voi auttaa meitä päästämään tuosta henkilöstä hiljalleen irti.
Samaan aikaan Warren kutsuu meidät näkemään surun tapana valmistautua näkemään uusi vaihe elämässä; vaihe, jossa tuo henkilö ei ole enää fyysisesti läsnä, mutta hän on edelleen sydämessämme.
Suremisprosessin läpi kulkeminen sallii meidän sanoa hyvästit ja muuttaa se suhde joka meillä oli tuohon henkilöön, ja se auttaa meitä ymmärtämään että voimme jatkaa elämässä eteenpäin.
”Elä elämäsi rakkaudella, kohtaa kohtalosi ja hyväksy se. Hyväksy se, että olotilasi on aina ohimenevä ja rikastuttava.”
-Amparo Carmona-
3. ”Suru on prosessi. Ei tila.”
Tämän artikkelin alussa me mainitsimme, että joskus suru kestää kauemmin kuin sen pitäisi. Siksi Anne Grant tekee selväksi, että sureminen on prosessi, ei tila. Sureminen merkitsee monia vaiheita, joiden läpi meidän on kuljettava, kieltämisestä vihaan, neuvottelemiseen, masennukseen ja viimeiseksi hyväksyntään. Mutta tämän ei tarvitse aina olla tässä järjestyksessä.
Usein ihmiset jumittuvat joihinkin näistä vaiheista. Joku saattaa olla kieltämisen vaiheessa liian kauan, ja jollekin suru voi kestää koko elämän. Grant kehottaa meitä avaamaan silmämme ja oivaltamaan, että suru ei ole pysyvä olotila.
Jos ajattelemme surun olevan pysyvä tila, se estää meitä jatkamasta elämäämme ja olemaan onnellisia. On tärkeää, että osaamme päästää menettämästämme henkilöstä irti. Vaikka se sattuisikin, se on vapauttavaa.
4. ”Sureminen haastaa meidät rakastamaan jälleen.”
Terry Tempest Williams kutsuu meidät näkemään suremisprosessin haasteena. Jotkut ihmiset eivät kykene kohtaamaan menetystä. He kieltävät itseltään mahdollisuuden rakastaa tuota henkilöä, sillä he pelkäävät menettävänsä hänet jälleen. Tämä on kuitenkin ottamisen arvoinen riski.
Kaikilla asioilla on omat positiiviset ja negatiiviset puolensa. Jos emme tunne surua, emme voi arvostaa onnellisuutta. Vaikka meidän kaikkien on koettava jokin menetys elämämme aikana, näiden surun vaiheiden läpi meneminen auttaa meitä sanomaan hyvästit ja jälleen ottamaan rakastamisen riski.
”Vain ihmiset jotka välttävät rakkautta, voivat välttää surua. Tarkoitus on oppia surusta ja pysyä haavoittuvaisena rakkaudelle.”
-John Branter-
5. ”Älä suojele itseäsi aidalla, vaan mielummin ystävillä.”
Tämä tšekkiläinen sananlasku on melko paljastava. Joskus kun me kärsimme menetyksestä, me suljemme itsemme muilta. Lakkaamme olemasta ystäviemme kanssa, tapaamasta perhettämme, vältämme sosiaalista elämää ja lakkaamme tekemästä asioita, joista ennen nautimme.
Aivan kuin rakentaisimme itsemme ympärille muurin suojellaksemme itseämme kivulta jota me itse tunnemme, vaikka todellisuudessa näin me vain vahvistamme kipua. On tärkeää viettää aikaa itsemme ja kipumme kanssa, mutta meidän on myöskin jaettava se muiden kanssa ja annettava heidän tukea meitä.
Kun meillä on auttavia käsiä, ystäviä joita halata ja lohduttavia sanoja, voimme kantaa kipua terveemmällä tavalla. Jos eristämme itsemme muista, kipu kuluttaa meitä emmekä tiedä kuinka päästä siitä irti.
”Maapallo on pyöreä, ja se paikka joka saattaa vaikuttaa lopulta, saattaakin olla alku.”
-Baker Priest-
Oletko koskaan kulkenut surun läpi? Kuinka pääsit siitä yli? Nämä sitaatit voivat auttaa meitä olemaan tietoisia siitä mitä suremisprosessi pitää sisällään, ja ymmärtämään kuinka pysyä pinnalla kun tunnemme itsemme hukkuvan tunteisiimme. Se mikä vaikuttaa olevan loppu, ei aina ole sitä. Lopun takana saattaa olla uusia alkuja tai mahdollisuuksia, tai sitten yksinkertaisesti eri tapoja suhtautua henkilöön, jonka me menetimme.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.