Sulje silmäsi vain täksi päiväksi ja kuvittele tuo kauneus todellisuudeksi

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Anna itsesi kokea elämäsi lapsenomaisen toiveikkuuden tavoin vain tämän päivän ajan. Sulje paineen, pelon ja velvollisuuksien surina täksi päiväksi ja pysäytä myrkyllisen ympäristön kuiskailut.

Tee se: hengitä syvään, sulje silmäsi ja… usko. Kuvittele sekunnin ajan, että mitä tahansa toivotkin, on se jo luonasi. Anna itsesi uskoa siihen kauneuteen, jota olet haaveillut tulevan todeksi.

Sanotaan, että unelmointi ei maksa mitään, mutta ollaan rehellisiä. Joskus meidän mielemme väsyy Kirken saarella kiertelyyn. Maailmaan, joka on maalattu onnellisuudella ja jossa taianomaisesti saavutamme tavoitteemme.

Vähitellen menetämme toivon unelmiemme arvossa, koska todellisuus voi toisinaan olla todella rankka. Se voi olla kitkerä kuin sitruuna. Tai synkän tumma niin kuin kahvi, jota juomme aamuisin herätäksemme yöllisestä horroksestamme.

“Viisauden tarkoitus on unelmoida tarpeeksi menettääkseen unelman sitä etsiessään.”

-William Faulkner-

Saatamme sanoa, että se on melkein väistämätöntä. Enää ei unelmoida niin paljon kuin ennen, tähdenlentojen toivominen on lopetettu. Ja se johtuu siitä, että kannamme saavuttamattomien päämäärien ja synkkien pettymyksien raskasta taakkaa.

Edes tajuamatta, että ne ovat melkein kokonaan sammuttaneet liekin sisällämme, joka pitkään sai meidät uskomaan siihen, että kaikki on mahdollista.

Mutta tässä on jotakin joka kannattaa pitää mielessä. Jos jokin määrittää ihmisyyden, niin se on meidän loputon kykymme unelmoida. Mukamas mahdottomien asioiden mietiskely. Todellisuudesta fantasiointi siihen asti, kunnes saamme energiaa toteuttaaksemme sen. Se sytyttää meidän motivaatiomme liekkeihin ja antaa meille voimia sekä rohkeutta jatkaa tätä loputonta taistelua. Mutta jos lopetat unelmoinnin, jäät jälkeen…

Sulje silmäsi unelmoidaksesi… Avaa ne sitten luodaksesi todellisuuden

Kuvitellaan hetkeksi henkilö, joka on väsynyt unelmoimaan. Annetaan hänelle kasvot. Meidän täytyy kaivautua syvemmälle siihen, mitä hänen asenteensa takana piilee.

Siihen on syy, ettei joku unelmoi. Siihen on syy, ettei hän anna itsensä kuvitella erilaisia todellisuuksia. Se johtuu siitä, että hän on yksinkertaisesti menettänyt toivonsa. Ei ole mitään sydäntäsärkevämpää kuin toivon menettäminen. 

Ehkä hän on uskotellut itsellensä jossakin vaiheessa, että onnellisuus ei ollut mitään muuta kuin lupaus, jota odotetaan kadun kulmassa. Hän on saattanut lukea tuhansia kirjoja positiivisesta psykologiasta.

Suurelta osin onnellisuus tarkoittaa sen tietämistä, kuinka oikeaoppisesti prosessoida negatiiviset tunteet ja pettymykset josta ne tulevat sekä sietää turhautumista. Siinä mielessä suurinta vaivannäköä ei useinkaan palkita saman suuruisella tuloksella.

Lisäksi se ei joskus edes johda mihinkään. Elämä on usein harhaanjohtavaa ja epäjohdonmukaista, emmekä voi tehdä muuta kuin muistaa sen. Mutta silti on tärkeää aina silloin tällöin paeta meidän lähitodellisuudestamme uppoutuaksemme unelmaan, haluun tai toivomukseen…

Se on tapa pysyä elossa ja pitää toivoa yllä. Koska luovuuden kipinä ja uudet mahdollisuudet valkenevat kun unelmoit.

Henriette Anne Klauser on yksi parhaiten tunnetuista henkilökohtaisesta kasvusta kertovista kirjailijoista, ala jossa annetaan strategioita ihmisille ajateltavaksi ja heidän luovuutensa vahvistamiseksi.

Eräs mielenkiintoinen asia, jonka hän esittää kirjassaan “Write it down, make it happen”, on että meidän pitäisi unelmoida silmät kiinni. Ja sitten kirjoittaa nuo unelmat ylös.

Todellisuudessa se olisi kuin käsikirjoitusten kirjoittamista lyhyt- ja pitkäkestoisilla päämäärillä. Tällä tavalla voimme luoda suunnitelman. Kun se on kerran kirjattu ylös, puuttuu meiltä vain rohkein askel: silmiemme avaaminen ja päämääriemme eteen taisteleminen.

On aika lunastaa unelmat, jotka jätimme taaksemme

Tehdään siis niin, suljetaan silmämme hetkeksi. Palataan hetkeksi takaisin siksi henkilöksi, joka olimme aiemmin. Innokas, itsevarma ja ehkä hieman kokemattomampi henkilö.

Se oli aikaa, jolloin tulevaisuus kutsui meitä kuin tähtiä täynnä oleva taivas. Riitti, että napattiin yksi ja ajateltiin että kaikki on mahdollista. Myöhemmin tulivat ehkä pettymykset. Ja sen tyyppinen ajattelutapa, jossa ennakkoasenteet, pelot ja epävarmuudet saivat meidät sanomaan jotakin kamalaa: “Älä tee sitä, älä unelmoi tai sinua sattuu.”

“Älä nuku lepääksesi. Nuku unelmoidaksesi, koska unelmat on tehty täytettäviksi.”

–Walt Disney-

Randy Pausch, kuuluisa tieteen professori, on tunnettu mahtavien tuntien pitämisestä elämään ja kuolemaan liittyen. Hän sanoi, että on aina hetkiä, jolloin päätät oletko rohkea vai et. 

Jos sydämesi pitää edelleen tarpeeksi toivoa sisällään taistellakseen sen eteen, mitä haluat. Jos todella tunnet ansaitsevasi asian, josta unelmoit. Ja jos kaikki vastaukset ovat positiivisia, ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin ottaa tuo askel ja tavoitella sitä.

Yhteenvetona, on meidän vastuumme vaatia takaisin se toiveikas lapsi, joka me ennen olimme. Versio itsestämme, jonka jätimme kauan aikaa sitten jollakin pelon hetkellä. Tai koska teimme anteeksiantamattoman synnin ja aliarvostimme itseämme.

Otetaan siis takaisin tuo eilisen viaton valo ja yhdistetään se saavuttamamme älykkyyden ja kokemuksen kanssa. Suljetaan silmämme ja kuvitellaan, että mahdoton on taas mahdollista. Että saamme sen mitä kovasti haluamme… Unelmoidaan, että meillä on tarpeeksi rohkeutta taistella sen eteen, mitä haluamme.

Kuvat The Zoorkin käyttöön luovuttamia.