Sophie Scholl: nainen, joka uhmasi Hitleriä Valkoisen Ruusun kanssa

Rohkeat ihmiset muotoutuvat vaikeuksista. Tässä artikkelissa kerromme tarinan rohkeasta nuoresta naisesta nimeltä Sophie Scholl. Tutustuaksemme häneen meidän täytyy matkustaa Hitlerin Saksaan, paikkaan ja aikaan jossa tyttö valitsi pelon ja sen kohtaamisen kaltaistensa kansalaisten julman ja epäoikeutetun vainon sivuuttamisen sijaan.

Helmikuussa 1943, muiden nuorten ihmisten muodostaman “Valkoinen ruusu” -nimisen vastarintaryhmän mukana, Sophieta syytettiin maanpetoksesta ja hänet teloitettiin giljotiinilla. Ihmeellistä kyllä, väline joka suunniteltiin Ranskan vallankumouksen aikana kaikkien vapauden vihollisten tuhoamiseksi, päätti yhden sen suurimpien kannattajien elämän.

“Kun sota loppuu, ulkomaiset joukot saapuvat. Ihmiset tulevat osoittamaan meitä sanoen että emme tehneet mitään Hitleriä vastaan.”

– Sophie Scholl –

Sophie Schollin tarina

“Mitä merkitystä kuolemallani on, jos meidän kauttamme tuhannet ihmiset heräävät ja alkavat toimia”, olivat Sophien sanat muutama tunti ennen hänen kuolemaansa. Hän oli vain 21-vuotias.

Huolimatta natsihallinnon suorittamasta valvonnasta ja pelotteista joilla he uhkasivat kaikkia jotka vastustivat heidän ajattelutapaansa, Saksassa oli pieniä ryhmiä jotka eivät epäröineet uhmata hallintoa. Ryhmillä oli vain vähän voimavaroja ja vielä vähemmän kannatusta.

Ryhmät päättivät että vaikka hallinto pystyi hallitsemaan oikeutta, koulutusta, terveyttä tai armeijaa, se ei koskaan murtaisi heidän tahtoaan. He tiesivät riskin ja hinnan jos heidät löydettäisiin: heidän oma elämänsä.

Vuonna 1937 hallinnon vaara iski lähelle kun jotkut Sophien veljistä ja ystävistä pidätettiin laittomasti siitä, että he olivat Saksan nuorten jäseniä. Samoihin aikoihin Sophie tajusi että hänen kutsumuksensa oli opettaminen vaikka hän kirjoittautuikin Münchenin yliopistoon opiskelemaan biologiaa ja filosofiaa.

Valkoinen ruusu

Kaikilla vastarintaryhmillä on nimi, ja Valkoinen ruusu oli se johon päähenkilömme liittyi. Sen jälkeen kun Sophie oli osallistunut yliopistonsa eri kansallissosialististen ryhmien tapaamisiin, Valkoinen ruusu oli se joka houkutteli häntä eniten rohkeutensa takia. Ryhmä ei epäröinyt levittää viestiään pamflettien ja graffitien avulla.

He eivät rajoittuneet keskustelemaan älyllisissä kokoontumisissa vaan yrittivät saada sanan julki myös maan alta. He halusivat ihmisten tietävän että Saksan hiljaisuus oli osasyyllinen Hitlerin johtaman puolueen suorittamissa hirmuteoissa.

Ryhmään jo aiemmin liittyneen veljensä ansiosta Sophie aloitti erittäin vaarallisessa työssä, Valkoisen ruusun propagandan kantajana. Jos Sophie saataisiin kiinni tällaisen materiaalin kanssa, hänellä ei olisi mitään mahdollisuutta paeta maanpetossyytöksiä.

Sophie puolusti vapautta viimeiseen hengenvetoonsa asti

Helmikuun 18. päivänä vuonna 1943 Sophie päätti kiivetä koulunsa katolle heittääkseen pamfletteja sieltä käsin. Mitään ei olisi tapahtunut, ellei yksi natsipuolueeseen kuulunut ovivartija olisi nähnyt häntä ja ilmoittanut hänestä eteenpäin.

Sophie otettiin kiinni ja vangittiin. Gestapo laittoi yhden uskottunsa Sophien sellitoveriksi tarkoituksenaan saada tietoa ryhmän lakkauttamiseksi. Uskottu kuitenkin epäonnistui saamaan tietoja. Lisäksi hän ihmetteli tytön vahvuutta ja jopa vakuuttui itse hänen viestistään.

Ei Sophie eikä kukaan muukaan hänen kiinniotetuista tovereistaan kavaltanut ketään kidutuksesta huolimatta. Vielä tänäänkin Valkoinen ruusu on vapauden symboli ja useat koulut, kadut, puistot ja aukiot on nimetty Schollin sisarusten mukaan.