Saudade – mitä tunnetta tämä portugalinkielinen sana ilmaisee?
Saudade tarkoittaa sitä tyhjyyden tunnetta, jonka koemme, kun rakastamamme henkilö on kaukana meistä. Tämä tunne aiheuttaa vatsaamme perhosia, jotka eivät koskaan lennä tiehensä… Saudade on sisäinen lämmön tunne, joka meille tulee, kun muistelemme kotiamme. Saudade on myös surun tunne siitä, että olemme menettäneet jonkun henkilön tai jonkin asian.
Saudade on tunne, jonka avulla koemme jonkin poissaolevan olevan läsnä. Saudade on jotakin henkilöä tai jotakin asiaa kohtaan muistamamme kaipauksen tunne jostakin, joka todennäköisesti jää ainoastaan menneisyyteen. Saudade on syvällinen tunne, johon sekoittuu surullisuutta ja kiintymystä. Se jättää meille katkeransuloisen maun jostakin, joka ei koskaan tule toteutumaan, vaikka elättelemme vielä toivoa siitä.
“Saudade veljelle, joka elää kaukana.
Saudade lapsuuden vesiputoukselle.
Saudade kadonneen hedelmän maulle.
Saudade kuolleelle isälle, kuvitellulle ystävälle, jota ei koskaan ollut olemassa…
Saudade kaupungille.
Saudade itsellemme, kun huomaamme, että aika jättää meihin jälkensä. Kaikki nämä saudadet koskevat meihin.
Saudade, joka koskee eniten on se, jota tunnemme rakastettuamme kohtaan.”
–Miguel Falabella–
Saudade, voimakas sana
Mikään suomenkielinen sana ei ilmaise kaikkea tätä yhtä aikaa, ihan samalla tavoin kuin saudade. Ehkäpä meidän sanamme “kaipuu” on lähinnä tuota tunnetta. Mutta saudade on salaperäisempi sana, johon liittyy paljon merkityksiä.
Monet filologit ja lingvistit ovat opiskelleet sitä ja yrittäneet saada selville, mistä sana “saudade” on peräisin. He eivät pysty tietämään sitä varmaksi. On myös hyvin hankala olla samaa mieltä siitä, mitä sana “saudade” merkitsee.
Sana “saudade” on abstrakti ja sitä on vaikea selittää, sillä sana käsittää kokonaisen joukon tunteita. Nämä nykyisyydessä tunnettavat tunteet herättävät muistoja jostakin, joka on kaukana tai tavoittamattomissa. Pohjimmiltaan siinä on kyse tunteesta, jota portugalilainen kirjailija Manuel Melo kuvailee seuraavasti: “bem que se padece i mal que se disfruta” (hyvä asia, josta kärsimme ja huono asia, josta nautimme).
Voimme tarkastella asiaa myös filosofisesta näkökulmasta. Ramón Piñero kuvailee termiä saudade mielentilaksi, joka johtuu yksinäisyyden tunteesta. Tämän perusteella erilaiset yksinäisyyden tunteet voivat saada aikaan erilaisia saudaden tunteita. On olemassa saudade, jonka havaitsemme ulkoisesti (objektiivisesti) ja tunne, jonka koemme sisällämme (subjektiivisesti).
Muut sanan “saudade” selitykset liittävät sen pyrkimyksiimme saada takaisin perustavaa laatua oleva turvallisuuden tunteemme. Tämä tapahtuu esimerkiksi “kuoleman vaistoamisena”, kuten espanjalainen lääkäri Roberto Nóvoa Santos selitti asian. Tai tunteellisena herkistymisenä, jonka syntymäpaikkamme saa aikaan. Tämän sanan merkitys kattaa hyvin paljon eri tuntemuksia, mutta siitä ollaan yhtä mieltä, että kysymyksessä on psykologinen tila.
Saudade on enemmän kuin nostalgiaa
Saudade määritellään toisinaan nostalgiaksi, mutta tämän sanan merkitys ei rajoitu sanan “nostalgia” sisältöön. Saudaden tunteminen tarkoittaa muutakin kuin jonkin asian kaipaamista. Tämän vuoksi sanan “saudade” merkitys on nostalgian merkitystä laajempi. Saudade tarkoittaa tietoisuutta siitä, mikä merkitys tärkeillä ihmisillä ja hetkillä on ollut elämässämme. Sanan merkitykseen liittyy myös tietoisuus siitä, että mikään asia ei tule enää olemaan sama meissä itsessämme.
Termi “saudade” viittaa aallon murskautumiseen tietoisuutemme rantaan. Myrskyisä meri, jossa poissaoleva tulee läsnä olevaksi virtaamalla yli äyräidensä sisäisessä maailmassamme.
Muistamme silmät, joita emme enää tule näkemään. Tunnemme ihon, jota emme enää koskaan tule koskettamaan. Sen paikan tuoksun, jossa kasvoimme ja sen takapihan, jossa leikimme lapsena. Tunne, joka meillä on, kun katselemme hidasta auringonlaskua kaukana kotoa. Saudade on tunne, kun muistamme onnellisen muiston, mutta samalla olemme surullisia sen puuttumisesta tai poismenosta.
Romanttisen kauden kirjailijat ymmärsivät tämän asian täysin. Kuten brasilialainen kirjailija ja näyttelijä Miguel Falabella totesi, tuskallisin saudade on se, joka johtuu henkilöstä, jota me vielä rakastamme. Saudade on tunne, joka liittyy sisällämme olevaan tyhjyyden tunteeseen. Tyhjyyden tunne puolestaan liittyy mielemme tietoisuuteen siitä, että meidän on mahdotonta olla enää yhdessä rakastamamme henkilön kanssa. Hyväksymme tämän asian kohtalona ja kun suru valtaa mielemme, muistamme, miten onnellisia olimme yhdessä tämän henkilön kanssa. Saudade on kaunis, mutta samalla tuskallinen tapa rakastaa…
“Tuskallisin saudade on se, joka kohdistuu joihinkin henkilöihin, joita rakastamme. Heidän ihoonsa, heidän tuoksuunsa, heidän suukkoihinsa. Heidän läsnäoloonsa ja jopa heidän sovittuun poissaoloonsa.”
–Miguel Falabella–
Muiston katkeransuloisen maun lievittäminen
Saudade satuttaa, mutta onnellisuus on yksi osa sitä. Kun tunnemme tämän tunteen, se pureutuu paljon syvemmälle kuin vain tunteisiimme asti. Muistamme onnellisuuden ja surullisuuden tunteen. Samalla tiedämme aivan liian hyvin sen, että emme voi saada onnen tunnetta takaisin.
Saudade on sen opettelemista, kuinka nauttia katkeransuloisesta muistosta. Se on paradoksaalista, mutta lohduttavaa.
“Saudade on se, jota tunsin kirjoittaessani ja se, mitä sinä todennäköisesti tunnet sen jälkeen, kun olet lopettanut lukemisen.”
–Miguel Falabella–
Saudade merkitsee sitä, että tunnemme jokaisella solullamme olevamme elossa. Saudade merkitsee sitä, että opimme arvostamaan kaikkea ympärillämme olevaa: jokaista hetkeä, jokaista yksityiskohtaa, jokaista henkilöä. Ne kaikki voivat herättää meissä tämän ainutlaatuisen tunteen jossakin tuskan ja onnellisuuden välimaastossa.
Mikä aiheuttaa sinulle saudaden tunteen?
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Piñeiro, R. (1984). Filosofía da saudade (Vol. 1). Editorial Galaxia.
- Cortezón, D. (1960). De la saudade y sus formas. Editorial Galaxia.