Sanojen uskomaton mahti
Vuonna 2004 japanilainen tutkija Masaru Emoto suoritti tutkimuksen osoittaakseen sanoissa piilevän voiman. Tutkimus koostui riisin keittämisestä ja sen jakamisesta kolmeen samankokoiseen astiaan. Yksi astia sai positiivisen, toinen negatiivisen ja kolmas taasen neutraalin etiketin.
Hän suuntasi myönteisiä ja miellyttäviä sanoja myönteisesti merkityn riisiastian puoleen päivittäin kokonaisen kuukauden ajan. Kielteisesti leimattu astia sai päinvastaista kohtelua, ja sai osakseen loukkauksia, ivaa, välinpitämättömyyttä ja vihaa.
Kuukauden kuluttua umpeen riisi, joka oli ottanut vastaan miellyttäviä ja myönteisiä viestejä, oli muihin verrattaen ulkonäoltään huomattavasti paremmalla tolalla, eikä haissut millään muotoa pahalle. Toisaalta taas astia, joka oli “vastaanottanut” epämiellyttävia sanoja ja loukkauksia, oli täynnä hometta, joka oli muuttanut riisin väriltään mustaksi sekä pahanhajuiseksi.
Sanojen voima
Tämä osoittaa sanojen ja niillä välittämiemme viestien voiman. Jos näin käy riisin kaltaisen yksinkertaisen ruoan kohdalla, miten paljon tätä voikaan tapahtua ympärillämme oleville ihmisille, joiden kanssa kommunikoimme päivittäin?
Tämä kyseinen koe voidaan työntää puhtaasti näennäistieteen piiriin, emmekä mekään suhtaudu siihen tässä täysin todenmukaisena ja tieteellisenä tosiasiana. Kuitenkin kokeen välittämä viesti on selvä ja voimme käyttää sitä hyväksemme löytääksemme sanojen upean voiman, ovatpa ne kirjoitettuja tai puhuttuja.
“Aivan kaikki maailmassa… Koko ajatus muuttuu, kun vain sanan paikkaa muutetaan, tai koska toiselle annetaan merkitystä jota sille ei odotettu, ja tätä merkitystä sitten noudatetaan. Sanoilla on sävynsä, läpikuultavuutensa, painonsa, höyhenensä, hiuksensa, niillä on kaikki joen penkalla pyörimisestä, kodeistaan vaeltamisesta ja niin monelle asialle juurina olemisesta kertynyt… Ne ovat yhtäaikaa muinaisia ja vastasyntyneitä…“
-Pablo Neruda-
Käyttämämme kielen painoarvo
Käyttämämme kieli saa meidät näkemään todellisuuden monin eri tavoin. Tokaisuna “tätä on mahdoton saavuttaa” on huomattavan erilainen ilmaisusta “se voi olla vaikeaa, mutta pakkohan minun on yrittää”. Kun käytämme tai välitämme viestejämme erilaisin tavoin, voi meidän ajatuksemme, sekä siitä ajattelemamme asiat, muuttua täysin. Tämä kaikki on sanojen voiman ansiota.
On tärkeää ymmärtää, että kyse ei useinkaan ole siitä mitä meille kerrotaan, vaan siitä miten asia meille kerrotaan. Sanoilla on voima muuttaa omia ajatuksiamme, tarjota meille uusi tapa katsoa silmiemme eteen avautuvaa maailmaa, ja ennen kaikkea ihmeellinen taito tarjota helpotusta ja rauhaa.
Kyse ei ole kielen käyttämisestä keinotekoisella tavalla, jotta voisimme muuttaa ajattelutapaamme ja siirtyä sanoista “minä pystyn tekemään sen” sanoihin “minä teen sen”. Ennemminkin kyse on sanojen voiman sisäistämisestä, sekä sen, että meidän tulisi lakata käyttämästä sanoja ja ilmaisuja joista seuraa ainoastaan vaikeuksia. Meidän pitäisi lakata käyttämästä sanoja kuten “aina“, “ikinä”, “minun tarvitsee“, “minun pitää“ ja alkaa niiden sijaan käyttää ilmaisuja jotka auttavat meitä eteenpäin, kuten “minä en välttämättä ole pystynyt tähän koskaan aiemmin, vaan tänään on ihkauusi päivä ja minä aion tehdä parhaani”.
“Moderni lääketiede ei ole vielä onnistunut luomaan lääkettä, joka olisi yhtä tehokas kuin jokunen ystävällinen sana.”
Kirjoittakaamme oma tarinamme uusiksi
Kieli on upea työkalu, jonka avulla meillä on mahdollisuus muokata omaa mieltämme ja ajatusmaailmaamme. Ryhtykäämme oman elämämme käsikirjoituksen kirjoittajiksi ja täyttäkäämme luomamme juoni sanoilla joissa on voimaa, ja viesteillä jotka rohkaisevat eivätkä rajoita meitä. Tämän tekeminen voi olla todella yksinkertaista, eikä ero sen harjoittamisen ja harjoittamatta jättämisen välillä ole teon tasolla kovinkaan suuri.
“Jos et ole onnellinen elämäsi suhteen, voi olla hyvä ajatus tehdä inventaariota sanoista, joita puhut.”
-Joyce Meyer-
Koettakaamme muuttaa toisille ja itsellemme sanomiamme sanoja, ja yritetään löytää sanavalintoja jotka ovat sopivia ja myönteisiä. Tämä voi tarkoittaa pelkästään sen muuttamista miten asiamme sanomme, tai sisällön muokkausta. Mikäli valitut sanat auttavat meitä, inspiroivat meitä ja tekevät meille hyvää, ovat ne silloin juuri oikeita. Toisten sanojen voimme huomata kuluttavan omia voimiamme, rajoittavan meitä ja olevan muutenkin ennemmin haitaksi kuin avuksi. Näiden sanojen tapauksessa meidän kannattaa kysyä itseltämme, olisiko meidän aika muuttaa tapaa jolla puhuttelemme itseämme.
Jos voimme nähdä sanojen voiman näin selvästi riisissä, voimme vain kuvitella miten vahva vaikutus niillä on meitä ympäröiviin ihmisiin ja itseemme. Muodostaessamme sanojamme meillä on voima kohdella ihmisiä joko hyvin tai huonosti, ja tämä voima piilee aivan kirjaimellisesti kielemme päällä. Aivan samaan tapaan meillä on valta oman elämämme suhteen. Meille avautuu elämän aikana monia valintoja tehtäväksi, ja yksi tärkeimmistä on valinta, miten käytämme sanojen voimaa.