Kun viha kuluttaa sinua, se polttaa muita
Olemme kaikki joutuneet tilanteisiin, joissa viha on kuumentunut hallitsemattomaksi. Kukapa ei olisi kokenut pientä kipinää, joka lopulta sytytti tulen ja sitten levisi äärimmilleen? Pahinta on, että hallitsematon raivo ajaa meidät sanomaan ja tekemään asioita, joita kadumme myöhemmin.
Emme ainoastaan tunne surua itseämme, mutta myös ympärillämme olevia ihmisiä kohtaan. Usein nämä tilanteet aiheuttavat harmia läheisillemme. Tätä tapahtuu jopa silloin, kun heillä ei ole mitään tekemistä vihamme kanssa. Itse asiassa, he saavat osakseen vihaisia vastauksia vain yrittäessään rauhoitella meitä.
Viha ja sen vaikutukset
Aloitetaan perusteista: mitä on viha? Se on tunne, joka tuottaa epämiellyttäviä tuntemuksia siitä kärsivälle ihmiselle. Viha aiheuttaa kehon käymistä ylikierroksilla, jotta se pystyisi vastaamaan puolustavasti tai hyökkäämään takaisin.
Meillä on taipumusta tuntea eniten vihaa ihmissuhdetilanteissa, tai toisin sanoen, tilanteissa joissa olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Jos koemme arvokkaan päämäärämme olevan estettynä epäoikeudenmukaisesti tai tahallaan, viha ottaa meistä vallan.
Tuossa hetkessä tuntuu, kuin etusi tai oikeutesi olisivat uhattuna. Alat tuntemaan voimakasta tarvetta puolustaa itseäsi. Viha alkaa usein suhteellisen alhaisella tasolla. Mutta jos alustavaa ärsytystä ei kyetä hallitsemaan tehokkaasti, viha lisääntyy ja lopulta räjähtää.
On osoitettu, että terveytemme kärsii taipumuksesta reagoida olosuhteisiin vihalla. Ensinnäkin, viha tuottaa joukon epämiellyttäviä tunteita. Sen lisäksi, se muistuttaa psyykkisten häiriöiden, kuten masennuksen, olemassaolosta.
Camilo José Cela -yliopistossa Espanjassa tehdyn tutkimuksen mukaan vihaa tulisi käsitellä muuttujana erilaisten neuropsykologisten ongelmien hoidossa. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi alkoholismi, traumat tai aivovauriot.
Viha vaikuttaa myös erilaisiin fyysisiin ongelmiin ja sairauksiin kuten tupakointiin, haavaumiin, sydän- ja verisuonitauteihin, sekä syöpään.
Kuinka viha huomataan?
Viha ei ainoastaan vaikuta fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Sen vaikutukset näkyvät myös sosiaalisissa ympäristöissä. Mieti, miltä sinusta tuntui viimeksi, kun jouduit toisen vihan kohteeksi?
Vastaus voi vaihdella monien eri tekijöiden perusteella. Se voi riippua esimerkiksi siitä, olitko vastuussa hänen vihastaan vai et. Entä mitä toimia toinen käytti osoittaakseen vihansa? Toimiko hän rauhanomaisella tavalla vai oliko mukana aggressiivisuutta? Muun muassa nämä asiat vaikuttavat tapaan jolla tulkitset tilannetta ja sen seurauksena tunteita, joita koet.
On hyvä pitää mielessä, että toinen ihminen tuntee itsensä sitä uhatummaksi, mitä isompi viha ja aggressiivisuutemme on. Tällöin myös hän vihastuu, ja joutuu kamppailemaan vihan hallinnan kanssa. Voimme ainoastaan kuvitella tilanteen lopputuloksen. Kenelläpä ei olisi ollut riitaa, joka lopulta typeryyksineen olisi päättynyt taisteluun?
Tällaiset tilanteet voivat tuottaa huomattavia määriä negatiivisia tunteita toisessa ihmisessä. Tunteet voivat olla kaikkea surusta vihaan, epäuskoon ja avuttomuuteen. Ajoittain myös hylätyksi tulemisen tunteet voivat olla mahdollisia. Itse asiassa, jos olet toistuvasti vihainen muille, voit aiheuttaa ihmisten häviämistä ympäriltäsi ja alkaa tuntea itsesi yhä enemmän yksinäiseksi.
Onko olemassa suhdetta minun ja tuntemani vihan välillä?
Vihaa voidaan pitää myös tapana reagoida tilanteisiin. Se voi olla osa sitä mitä olet. Tämä tarkoittaa, että toiset ovat luonnostaan enemmän vihamielisiä. Nuo ihmiset reagoivat useampiin tilanteisiin vihan avulla ja omaavat korkeampaa kehollista aktivoitumista.
He osoittavat yhtäläisyyksiä ihmisten kanssa, jotka omaavat alhaisen taipumuksen ärtymykseen tilanteissa, jotka tekevät heistä vihaisia. Ero löytyy kuitenkin siitä, että he reagoivat vihaan voimakkaammin ja useammin päivittäistä elämäämme hankaloittavassa tilanteissa.
On havaittu, että tietyt ominaisuudet persoonallisuudessa vaikuttavat vihan ilmenemiseen:
- Vihamielisyys: Vihamieliset ihmiset osoittavat negatiivisia asenteita toisia kohtaan. Heillä on suurempi taipumus kokea vihaa ja vastata siihen aggressiivisilla käyttäytymismalleilla, joiden tarkoituksena on vahingoittaa muita.
- Ekstrovertti: Introverttien on havaittu osoittavan enemmän vihaa kuin ektroverttien.
- Neurotisismi: Tämä viittaa psyykkiseen epävakauteen. Enemmän neuroottisuuteen taipuvaiset ihmiset kokevat vihaa useammin. He todennäköisesti myös reagoivat aggressiivisesti.
- Itsetunto ja narsismi: Korkeamman itsetunnon omaavat ihmiset, joilla on taipumusta narsistiseen persoonallisuuteen, ovat alttiimpia kuumenemaan nopeammin. Heillä on myös vaikeuksia ilmaista tunteitaan.
Kuten huomaatte, jatkuvalla vihalla on monenlaiset vaikutuksensa elämään. On tärkeää hallita jo ensimmäistä kipinää, sillä palon syttyessä uloskäynti vaikeutuu.
Kun viha katoaa ja mieliala viilenee, monet negatiivisia tunteita voi ilmestyä. Alat ymmärtämään käyttäytymisesi seuraukset ja vahingot, joita olet aiheuttanut läheisillesi. Käsittele vihaa jo siinä vaiheessa kun se on vähäistä, äläkä koskaan sekoita sitä egoon tai ylpeyteen. Näin säästyt syvemmiltä haavoilta, joiden parantaminen ottaa aikansa.