Rakkaus buddhalaisuuden mukaan

Rakkaus buddhalaisuuden mukaan on erilaista kuin rakkaus länsimaailman mukaan. Buddhalaisuudessa itsesi antaminen epäitsekkäästi toiselle ihmiselle on puhdas tunne. Se tulee täydellisen mukavuuden tunteen kanssa tietäen, että et ole aiheuttanut kipua tai kärsimystä kenellekään. Sen sijaan olet auttanut tuomaan iloa.

Länsimaailmassa rakkaus on kaksipuolinen käsite, johon liittyvät aina toinen henkilö, yhteiset tunteet ja kaipuu. Se on kaksipuolista, sillä vaikka sinulla täytyykin olla toisen henkilön hyväksyntä, keskittyy toinen osa sinuun. Se tarkoittaa sitä, että kyseessä on “vähemmän epäitsekäs” rakkaus.

Tässä on kaksi ristiriitaista käsitettä. Sigmund Freudin sanojen mukaan rakkauden kohde etsii suojaa, mutta hän yrittää myös pitää rakkauden itsellään. Se voi tehdä hänestä loukkausten ja hyökkäysten kohteen, kun hän ei ole rakastajansa kanssa.

Näin tapahtuu siksi, että elämänviettisi ja kuolemanviettisi ovat olemassa vain toistensa vuoksi. Et voi saada rakkautta ilman vihaa. Samalla tavalla psykoanalyysin mukaan elämänvietti yrittää säilyttää asioita ja pitää ne yhdessä, mutta se on yhteydessä kuolemanviettiin, joka yrittää tuhota ja erottaa ne. Loppujen lopuksi ne molemmat ruokkivat toisiaan.

Rakkauden pääpiirteet buddhalaisuuden mukaan

Rakkaus buddhalaisuuden mukaan on täysin erilainen siitä käsityksestä, mikä meillä länsimaailmassa on. Yksi peruspiirre rakkaudessa buddhalaisuuden mukaan on kyky tuntea myötätuntoa toista henkilöä kohtaan. Tämä myötätunto on jotakin, joka johtaa kaikki elävät ihmiset saamaan kunnioitusta.

Buddhalaisuuden mukaan rakkauden pitäisi tulla aina samasta paikasta kuin kohtalo. Sen päämääränä on olla valaiseva ja pystyä poistamaan sellainen kärsimys, joka on hyvin läsnä läntisen maailman rakkauden käsitteessä. Se on aito halu siitä, että toinen ihminen voi hyvin ja että jaat energiasi ja voimavarasi.

“Jos uskomme mielen jatkumoon, niin rakkaus yhdistää meidät huomaamattomasti ihmisiin joita rakastamme jatkuvalla positiivisella energialla, jotta edes konkreettinen ero toisiaan rakastavien ihmisten välillä ei vähennä käsittämätöntä rakkauden voimaa.”

-Thinley Norbu Rinpoche-

Ystävyys ja hyväntahtoisuus suurena osana rakkautta

Buddhalaisuuden mukaan rakkaudella on myös paljon tekemistä ystävyyden ja hyväntahtoisuuden kanssa. Mutta näiden ei koskaan pitäisi pakottaa sinua sitomaan itseäsi toiseen ihmiseen, mikä voi johtaa kärsimykseen. Sinun ei tarvitse liimata itseäsi kehenkään saadaksesi buddhalaisuuden mukaista rakkautta, sillä se on mahdotonta. Mikään ei pysy ikuisesti yhdessä paikassa. Kaikki muuttuu.

Tässä uskonnossa sanotaan, että voit löytää todellisen onnellisuuden ja täyttymyksen vain itsestäsi. Voit ainoastaan jakaa nämä tunteet muiden ihmisten kanssa, mutta et koskaan täysin. Se johtuu siitä, että riippuvuus ei ole koskaan osa buddhalaista filosofiaa.

Rakkaus on buddhalaisuuden mukaan loppumatonta, koska sen sinulle antama energia tulee maailmankaikkeudesta, ei sinusta yksilönä. Jos rakkaudella ei ole kaikkia jo mainitsemiamme piirteitä, on se buddhalaisuuden mukaan omien tarpeidesi itsekäs heijastus.

“Buddhan antamat opetukset rakkaudesta ovat selvät, tieteelliset ja käytännölliset… Rakkaus, myötätunto, ilo ja mielentyyneys ovat hyvin luontaisia valaistuneelle ihmiselle. Ne ovat meidän ja kaikkien muiden ihmisten ja asioiden sisällä olevan tosirakkauden neljä näkökohtaa.”

-Thich Nhat Hanh-

Toinen tosirakkauden piirre on onnellisuuden tunne toisen ihmisen puolesta. Mustasukkaisuutta ei pitäisi olla lainkaan, vain iloa toisen ihmisen hyvinvoinnista. Rakkauden tulisi  myös olla tasapainoista ja tasavertaista, jotta se ei häiritse sielua ja muutu riippuvuudeksi.

Todellisen rakkauden tunteminen toista ihmistä kohtaan itäisestä näkökulmasta ei ole aina helppoa. Voi olla vaikea pudottaa kaikki kulttuuriset laukut, joita olet kantanut mukanasi aina syntymästäsi saakka. Mutta jos näet vaivaa sen ymmärtämiseksi ja harjoittelemiseksi, on pääset hyödyntämään kaikkea mitä sinulla on annettavanasi.