Rakasta itseäsi ollaksesi onnellinen

Lähes aina kyse on samasta tarinasta. Unohdamme omat halumme ollessamme jatkuvasti enemmän huolissamme siitä mitä muut haluavat, mitkä ovat velvollisuutemme ja mihin olemme sitoutuneet. Ja mikä on kaiken tämän tulos? Pettymys. Enemmänkin selviydymme kuin elämme. Olemme laiminlyöneet rakkauden itseämme kohtaan. Tämän seurauksena menetämme unelmamme ja irroittaudumme itsestämme. Suljemme pääsyn sisäiseen maailmaamme käyttämällä ilmaisuja, kuten “Minun täytyy” ja “Minun pitäisi”.

Mitä pidempään laiminlyöt itseäsi, sitä varmemmin tulet vielä heräämään päivään, jolloin ymmärrät että elämäsi on kaukana siitä, mitä halusit sen olevan. Se vie sinut paikkaan, jossa tunnet itsesi vieraaksi omassa elämässäsi.

Mukavuuden ansa

Moni meistä on loistava esimerkki tuosta mahtavasta henkilökohtaisesta vajeesta, epäitsekkyydestä, joka on tunkeutunut suurimpaan osaan yhteiskunnastamme. Edistyksellinen muutos, joka todellisuudessa vahingoittaa meitä enemmän kuin hyödyttää. Mutta suurimman osan ajasta joudumme teeskennellä toisten ja itsemme edessä, ettei asia vaivaa meitä.

Lapsuuden luovuus ja intohimo ovat poissa. Se sammuttaa valon, joka on saanut meidät tähän asti säteilemään. Kun katsot ympärillesi, huomaat lukuisia ihmisiä, jotka omistavat elämänsä työlle jota he eivät rakasta tai nauti tehdä. He luottavat ihmissuhteisiinsa ja heittävät unelmansa pois, sillä ne vaikuttavat olevan liian työläitä saavutettavaksi.

Unelmat katoavat, koska mukaudumme joukkoon ja kasvumme lakkaa. Mukavuusalue on liian miellyttävä kestääkseen pelkoja, turhautuneisuutta tai epävarmuutta. Valitsemme suunnitelman B: yksinkertaisen elämän, joka sulkee sinut ja saa sinut menettämään nykyisen kurssisi. Itsesi rakastaminen unohtuu täysin.

Ajattelemme, että on parempi huolehtia ulkoisista asioista kuin kuunnella sisäistä maailmaamme ja sen tarpeita. Tämä tekee meistä riippuvaisia toisten hyväksynnälle.

Et ole itsekäs, huolehdit vain itsestäsi

Ajottain on hyödyllistä suorittaa henkinen tarkastus. Meidän tulisi kysyä itseltämme, miltä elämämme oikeastaan meistä tuntuu kaikkine urineen ja ihmissuhteineen. Tämä antaa meille vihjeitä hyvinvointimme todellisesta laidasta.

Jos tuloksena on pettymyksen ja hämmennyksen tunteita, on hyvin todennäköistä, että olemme eläneet elämäämme ainoastaan sen toissijaisina toimijoina tai sivuhenkilöinä. Meidän on annettava enemmän aikaa itsellemme. Silti, joudumme kysymään itseltämme: olenko itsekäs?

Olemmeko itsekkäitä lähtiessämme ulos ja etsiessämme tarvitsemaamme, jotain joka on meille hyväksi? Anna kun kerron sinulle. Ei, se ei ole itsekästä. Yrität yksinkertaisesti vain huolehtia itsestäsi. Ainoa rakkaus, joka varmasti tulee kestämään ikuisesti, on rakkaus itseesi. Jos et ole huolissasi sen ylläpitämisestä, kuka sitten olisi? Ei ole hyvä tyytyä vähempään.

Kukaan meistä ei ole itsekäs todetessaan “ei” tai “nyt riittää”. Ei ole myöskään itsekästä antaa itselleen minuutteja, jolloin sinun ei tarvitse olla 100 % saatavilla ulkomaailmalle. Ei ole iso juttu, jos lakkaat olemasta se henkilö, joka on aina saatavilla kaikille. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.

Investoi itseesi, älä unohda itseäsi!