Nikola Tesla, valon yksinäinen nero
On helppoa sanoa, että Nikola Tesla oli nero, joka valaisi meidän maailmaamme. Kuvitellaksemme maailman ilman häntä, meidän olisi sammutettava kaikki valot. Ja viimeistelläksemme tämän kyseisen hahmo, meidän on lisättävä siihen yksinäisyyttä ja väärinymmärrystä, jotka usein ovat osa suuria mieliä. Aina niin monimutkaisia, aina niin kiehtovia.
Yksi parhaiten tunnetuista Teslan sitaateista oli se, joka oli hänen aikansa toimittajien ikuistama. Tämä lause hahmottaa hänen kiivaan ja aina niin ”pikkunäppärän” tyylinsä: ”Nykyhetki on sinun, mutta tulevaisuus on minun.”
”Jos olisin lainkaan onnekas saavuttamaan yhtäkään ihanteistani, tekisin sen ihmiskunnan nimeen.”
-Nikola Tesla-
Ehkäpä hänellä oli jokin pointti. Useat ihmiset sanovat, että ilman häntä meidän maailmamme muistuttaisi enemmänkin hiljaista metsää Prinsessa Ruususen tarinasta. Pimeä maa, ei radiota, ei televisiota, ei isoa teollisuutta, eikä loputonta suurkaupunkien surinaa.
Meidän on kiitettävä Teslaa induktiokäämistä, jotka ohjasivat meidät radioaikakaudelle. Hän oli myös siirtojärjestelmän arkkitehti, joka kuljettaa sähköistä energiaa meidän koteihimme. Hän oli myös kaukosäätimen, langattoman lennättimen, röntgenin ja magneettikuvauksen arkkitehti. Eräs hänen teknisistä unelmistaan, joka myöhemmin epäonnistui ja unohdettiin, oli ”Wardenclyffe” -projekti. Sen tavoitteena oli tarjota ilmaista langatonta energiaa koko maailmalle.
Tämä serbialaista alkuperää ollut moderni Prometheus lankesi unohdukseen, sillä hän yritti kohdata aikansa teollisuusvoiman ja yritti tehdä sen palveluista entistä helpommin saatavilla olevia, kaikille ihmisille.
Se mistä ei kovinkaan usein puhuta, on Teslan persoonallisuus; hänen psykologiansa ja tämä henkilö hänen neroutensa takana. Liity seuraamme ja opi hieman enemmän tästä merkittävästä historiallisesta hahmosta.
Luovuus ja kuri: Nikola Teslan monimutkainen mieli
On olemassa lukuisia kirjoja, jotka kaivautuvat syvälle Nikola Teslan maailmankaikkeuteen. Jean Echenozin Des Eclairs (suom. “Salamointi”) on yksi niistä. Myöskin serbialaisen tohtorin Zarko Trebjasanin kirjoittama kirja, Nikola Tesla: ličnost, neuroza i poslanje (suom. “ Nikola Tesla, persoonallisuus ja neuroosi”).
Tesla oli aina valoisa henkilö, ja hänellä oli korkea älykkyysosamäärä. Hänen neroutensa oli sen ruokkima, minkä hän aloitti jo nuoressa iässä: itsepäisyys ja peräänantamaton kuri.
”Ei ole mitään vahvempaa tunnetta kuin se, kun näkee oman keksintönsä toimivan, ja tuo tunne saa sinut unohtamaan kaiken: syömisen, nukkumisen…”
-Nikola Tesla-
Nikola Teslan demonit
Kun hänen mieleensä juolahti jokin ajatus, hän ei päästänyt siitä irti ennen kuin se oli kunnolla hahmotettu tai täysin hylätty. Me tiedämme, että hän nukkui vähän ja söi vähän. Ja jo hänen varhaisessa elämänsä vaiheessa hän uskoi, että luovuus edellyttää jäykkiä sääntöjä, konkreettisia aikatauluja, ja säänneltyjä tunteita.
Hänen tieteensä oli lujaa kuin rauta, aina siihen pisteeseen asti, että hän halusi muuttua askeetikoksi. Hän halusi välttää kaikkia tunnepitoisia ihmissuhteita. Hänen mukaansa tämän kaltainen ihmissuhde saattaisi saada hänet menettämään objektiivisuutensa luovasta työstään.
Tämä oli asia, jota hän epäilemättä katui myöhemmin. Joissakin haastatteluissa hän jopa puhui yksinäisyydestään. Hän myönsi, että luovuus vaatii intohimoa, mutta hänen nälkäinen mielensä oli myöskin yksi hänen suurimmista vihollisistaan. Hän oli aina täynnä ideoita. Kompleksit projektit hyökkäsivät hänen kimppuunsa kuin myrsky, ja hän ei voinut muuta kuin totella sen salamoivaa voimaa.
Nikola Tesla saapui New Yorkiin vuonna 1885. Hän otti mukaansa vain muistivihon täynnä laskentoja, mielensä täynnä ideoita, muutaman runon ja neljä senttiä taskussaan. Hän kuitenkin tiesi tarkalleen mitä hän halusi saavuttaa.
Vain vuosi myöhemmin hän jo myi ensimmäisen patenttinsa vaihtovirtamoottorista (AC) George Westinghouselle. Lisäksi Tesla oli joutunut mukaan ”virtojen sotaan” arkkivihollisensa Thomas Edisonin kanssa.
Valitettavasti useat Teslan töistä eivät koskaan toteutuneet. Hän ei koskaan saanut nähdä maailmaa yhdistettynä sähköön ja näkymättömiin järjestelmiin, ei ainakaan niin kuin hän olisi toivonut. Hän kompastui kahteen suureen kilpailijaan: rautaiseen järjestelmään ja politiikkaan, joka ei ollut sopusoinnussa Teslan ”riskialttiiden” ajatusten kanssa. Kaiken lisäksi hän kärsi pakko-oireisesta häiriöstä, joka kulutti hänen energiaansa ja terveyttään hänen elämänsä loppuvaiheissa.
Jalo, pakkomielteinen mieli
Nikola Teslan viimeiset elinvuodet olivat hänelle rankkoja. Hänen pakko-oireinen häiriönsä valtasi suurimman osan hänen päivittäisistä rutiineistaan. Hän eli hotelleissa, joissa hän pyysi aina 18 pyyhettä. Hän söi todella harvoin, ja silloin kun hän söi, hän pyysi tarjoilijoita asettamaan 18 lautasliinaa hänen pöydälleen.
”Elämä on, ja tulee aina olemaan, yhtälö, joka on mahdotonta ratkaista, mutta se on täynnä tekijöitä jotka me jo tiedämme.”
-Nikola Tesla-
Tesla pysyi aina huoneessa numero 207, sillä tämä luku on jaollinen kolmella. Hänen outo pakkomielteensä numeroon kolme sekä ajatus siitä, että hän antaisi koko maailmalle ilmaisen langattoman energian veivät hänen terveytensä ja tasapainonsa. Hänen itsellensä asettamat vaatimukset olivat niin korkeita, että hänen neuroosinsa kiihtyi. Äänet alkoivat aiheuttamaan hänelle kipua; hänestä tuli yliherkkä. Lisäksi häneltä loppuivat kaikki rahat, sillä hänellä ei ollut lainkaan liikemiehen vaistoa tai kunnianhimoa.
Hän myi kaikki hänen patenttinsa ja kuoli äärimmäisessä köyhyydessä. Hän jätti jälkeensä paljon kaikenlaisia dokumentteja ja töitä, joita muut käyttivät hyväkseen rikastuakseen. Tänä päivänä Teslan nimi on saanut kirkkautensa ja edistyksensä takaisin. Nykyään me liitämme hänen nimensä sellaisen henkilön altruismiin, joka ei koskaan halunnut tulla itse rikkaaksi, vaan halusi asettaa tieteen ihmiskunnan hyväksi.