Mitä tupakointitottumuksen takana piilee?

Tupakointi ei ole juurikaan miellyttävää aisteillemme. Kun ihminen polttaa ensimmäisen kerran, kokemus ei yleensä ole hyvä.

Tupakalla on vahva, ärsyttävä haju. Kun hengitämme sitä sisään, saamme polttavan, tukahduttavan tunteen. Silti monet ihmiset jäävät koukkuun siihen tapaan ja siitä on loppujen lopuksi melkein mahdotonta päästä eroon.

Nikotiini on aine, joka tekee tupakasta riippuvuutta aiheuttavaa. Se on alkaloidiyhdistelmä, joka herättää riippuvuutta.

Kun sitä hengitetään sisään, kestää noin 10 sekuntia kunnes se saavuttaa aivot ja kun se on aivoissa, se kiihdyttää dopamiinin tuotantoa. Mutta kun aikaa kuluu, tuo määrä ei enää tyydytä, joten tarvitsemme isompia annoksia, jotta nikotiinilla on taas sen alkuperäinen vaikutus.

“Tupakka määrittää polttajan, aivan kuten runo runoilijan.”

–Richard Klein-

Toisin kuin muut huumeet, nikotiini ei saa aikaan äärimmäistä muutosta käytöksessä. Silti monet tutkimukset ovat pystyneet osoittamaan, että on vahvoja psykologisia tekijöitä, joilla on vaikutus tupakointiriippuvuuteen. Sitä tapaa pidetään ennemminkin “käytöksellisenä vahvisteena” kuin pelkkänä fyysisenä riippuvuutena.

Miksi joku aloittaa tupakoinnin

On hyvin tavallista aloittaa tupakointi teini-ikäisenä. Ja se ei ole vain sattumaa. Sekä tupakka että alkoholi ovat laillisia päihteitä.

Niiden hankkiminen on helppoa ja suhteellisen halpaa. Se on tapa, jonka vanhemmat ja opettajat yleensä kieltävät. Ja se juuri houkuttaa monia nuoria.

Scientific Psychicin tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että nämä ovat pääsyitä siihen miksi ihmiset aloittavat tupakoinnin:

• Uhmatakseen aikuisten maailmaa tai rajoitettua ympäristöä.
• Sopeutuakseen sosiaaliseen piiriin.
• Näyttääkseen, etteivät he ole enää lapsia.
• Vahvistaakseen itsenäisyyttään.
• Matkiakseen ihmisiä, joita he ihailevat ja jotka polttavat.
• Laihtuakseen.

Loppujen lopuksi tupakointiin liittyy vahvoja psykososiaalisia tekijöitä. Yleensä teini-ikäiset polttavat muiden ihmisten edessä, mutta eivät pidä tapaa yllä ollessaan yksin.

Monet heistä jättävät lopulta tuon tavan. Mutta on toinen, iso ryhmä, joka pysyy nikotiiniverkon koukussa.

Hengitä sisään, hengitä ulos, menehdy

Tupakointiin liitetään myös joitakin tiedostamattomia näkökohtia. Ihmiset puhuvat psykoanalyysissa tupakointiriippuvuudesta suullisen pakkomielteen ilmaisuna. Se edustaa taantumusta vauvaikäiseen elämänvaiheeseemme.

Aihetta tutkivat, kuten José Antonio Coderch, ehdottavat sen olevan sellaisten ihmisten tapa, joilla on ylisuojelevat äidit rauhoittamassa heitä suullisilla palkinnoilla. Toisin sanoen he rauhoittivat lapsensa ahdistuksen antamalla heille jotakin syötävää.

Monet ihmiset sanovat, että he tuntevat tarvetta polttaa kun he ovat ahdistuneita. Heidän mukaansa tupakka rauhoittaa heitä.

Kun taas toiset sanovat, että hengittämällä savua sisään, he kirjaimellisesti nielaisevat unelmansa. Siinä mielessä polttaminen olisi vastaus turhautumiselle. Se on symbolisesti osallisena hillitsemisen haluun.

Samalla tavalla ihmiset ovat vahvistaneet, että kun he polttavat, he etsivät symbolisesti raikasta hengenvetoa.

Ideoiden tai voimavarojen puute ongelman ratkaisemiseksi johtaa heidät tiedostamatta polttamaan. Se on teko, joka edustaa toivoa uudesta ideasta sitä kuitenkaan tuomatta.

Mikä palaa ja muuttuu sitten tuhkaksi

Monissa esi-isiltä perityissä kulttuureissa tupakka on pyhä kasvi. He tietävät intuitiivisesti että se on aine, jolla on positiivisia vaikutuksia aivoille. On olemassa todisteita siitä, että se virkistää muistia, saa ajattelemaan nopeammin ja tasapainottaa mielialaa.

Noiden kulttuurien ja meidän kulttuurin välinen ero on se, että millään päihteillä ei ole kovinkaan kulutusmyönteistä kuvaa. On aikoja ja paikkoja tupakoinnille, aivan kuten myös kokalehdille ja muille vastaaville kasveille.

Yleensä ne muodostavat osan hyvin määriteltyjä kollektiivisia rituaaleja. Näitä kasveja käytetään tekemään itsestään viisaampia. Mutta länsimaalaiset tulevat vain tyhmemmiksi käyttäessään niitä.

On olemassa vanha sanonta, joka menee näin: “ei savua ilman tulta”. Tämä pätee kaikkiin, joilla on tapana tupakoida. He elävät päästämällä savua sisään ja ulos. Samaan aikaan tupakka palaa ja muuttuu tuhkaksi.

Tupakoinnista riippuvaisilla palaa jotakin heidän sisällään. Heidän vastauksensa siihen on työntää se pois uudella tupakalla ja antamalla sen kuluttaa heidät loppuun.

Mutta tässä yksi totuus: on todistettu, että kun psykologiset syyt tupakoinnille katoavat, nikotiiniriippuvuus on helppo päihittää. Sitä on syytä pohtia.

Kuvat Eloïse Heritierin käyttöön luovuttamia