Mitä abstrakti ajattelu on?

Mitä abstrakti ajattelu on? Jatka lukemisesta, sillä selvitämme tässä artikkelissa abstraktin ajattelun merkityksen tarkastelemalla sen ominaisuuksia, toimintoja, esimerkkejä ja eroja konkreettiseen ajatteluun.

Olet varmasti kuullut jo puhuttavan tästä termistä, mutta… Tiedätkö todella, mitä abstrakti ajattelu tarkoittaa? Se on eräänlaista ajattelua, jonka avulla voimme pohtia asioita, joita ei ole olemassa nykyisessä tilassa ja hetkessä. Sen avulla voimme myös pohtia yleisiä käsitteitä ja periaatteita sekä arjessa että akateemisella tai ammatillisella tasolla.

Onko abstraktilla ajattelulla mitään etua? Amsterdamin yliopiston vuonna 2006 laatimassa tutkimuksessa on todettu, että ihmiset tuntevat itsensä voimaantuneemmaksi, kun heidän annetaan ajatella abstraktisti. Tämä voisi olla osoitus abstraktin ajattelun eduista verrattuna konkreettiseen ajatteluun, jolla olisi puolestaan rajoittavampi luonne.

Haluatko tietää enemmän tällaisesta ajattelutavasta? Miten konkreettinen ajattelu eroaa sen vastakohdasta? Mitä hyötyä abstraktista ajattelusta on ja mihin se on tarkoitettu? Jatka lukemista ja vastaamme pian kaikkiin näihin kysymyksiin!

Mitä abstrakti ajattelu on ja mihin sitä käytetään?

Psykologian sanakirjan (Psychology Dictionary) mukaan abstrakti ajattelu on kykyä ymmärtää olennaiset ja yhteiset ominaisuudet. Se auttaisi siis toisin sanoen pitämään mielessä tietyn tilanteen eri näkökohdat, ennakoimaan ja suunnittelemaan tulevaisuutta, ajattelemaan symbolisesti ja tekemään johtopäätöksiä. Tällä tapaa se olisi myös konkreettisen ajattelun vastakohta, joka tässä tapauksessa viittaa kirjaimelliseen ajatukseen, joka perustuu nykyiseen aikaan ja paikkaan.

Mitä hyötyä tällaisesta ajattelusta on? Abstrakti ajattelu, kuten olemme jo nähneet, antaa meille mahdollisuuden ymmärtää ympäristön eri ideoiden, uskomusten tai elementtien välisiä suhteita sekä ulkoisesti että sisäisesti. Lisäksi se auttaa meitä innovoimaan, luomaan, kuvittelemaan, kehittämään uusia ideoita, oppimaan menneistä kokemuksista ja pohtimaan tulevaisuutta.

Tämäntyyppinen ajattelu muodostaa lisäksi kognitiivisen kyvyn. Tarkemmin sanottuna se on yksi viimeisistä kognitiivisista taidoista, joita hankimme ihmisinä evoluution tasolla. Tässä artikkelissa opit lisää tämäntyyppisestä ajattelusta sen ominaisuuksien synteesin avulla.

Abstraktin ajattelun ominaisuuksia

Voimme listata useita abstraktin ajattelun ominaisuuksia, jotka liittyvät sen muotoon, sisältöön ja toimintoihin:

• Siinä keskitytään elementteihin, jotka eivät ole läsnä nykyhetkessä (se ylittää nykyisen ympäristön).
• Sen avulla voidaan kuvitella, luoda ja innovoida.
• Se stimuloi harkittua ja syvällistä ajattelua.
• Se auttaa meitä löytämään erilaisia merkityksiä jokaiselle tilanteelle.
• Sen avulla voimme ajatella abstraktisti ja luoda samantyyppisiä ideoita.
• Se on hypoteettis-deduktiivista ajattelua (sen avulla voimme rakentaa hypoteeseja ilman tarvetta testata niitä empiirisesti).
• Se on joustavaa ajattelua, joka herättää keskustelua.

Esimerkkejä abstraktista ajattelusta

Jotta ymmärtäisimme paremmin tämäntyyppistä ajattelua, mietitään seuraavaksi joitakin konkreettisia esimerkkejä, kuten ihmistä, joka ajattelee kaikkea muutakin kuin vain sitä mitä hän näkee suoraan edessään. Kuvitellaanpa seuraavaksi henkilö, joka ajattelee tiettyä kirjaa; näin käytämme abstraktia ajattelua, koska ajattelemme useita kirjoja – kirjoja, joiden ei tarvitse olla samassa huoneessa tai suoraan silmiemme edessä.

Voimme myös ajatella kirjoja jotka edustavat meitä, kirjoja joita olemme lukeneet, tai vaikkapa kirjoja jotka edustavat tiettyjä teemoja; toisin sanoen abstraktissa ajattelussa käytetään tietyllä tavalla myös mielikuvitusta. Yksi esimerkki abstraktista ajattelusta olisi sellaista ajattelua, mitä taiteilija käyttää valitessaan maalaukseensa parhaita värejä, tai muusikko, joka valitsee parhaan sävelen sinfoniansa loppuun.

Tässä vielä muita esimerkkejä abstraktista ajattelusta: säveltäjä, joka tulee ideoitaan laulujen sanoittamiseen tai matemaatikko, joka analysoi numeroita tehdäkseen joitakin johtopäätöksiä (samalla tavalla kuten vaikkapa fyysikko tai tilastotieteilijä voi poimia merkityksellisiä suhteita tietojensa pohjalta). Käytämme abstraktia ajattelua myös arjessa, kun meidän on analysoitava tiettyjä tilanteita joihin liittyy menneisyyden tai tulevaisuuden ajattelemista (nykyisyyden ulkopuolella). Lyhyesti sanottuna: löydämme abstraktia ajattelua useista eri tilanteista ja skenaarioista.

Milloin abstrakti ajattelu ilmenee? Piagetin hypoteesi

Sveitsiläinen epistemologi ja biologi Jean Piaget (1896-1980) puhui jo aikanaan abstraktista ajattelusta. Juuri hän kehitti hypoteesin, jonka mukaan abstrakti ajattelu ja päättely tapahtuvat ihmisen viimeisessä kehitysvaiheessa (formaalien operaatioiden vaiheessa). Itse asiassa Piaget kutsui abstraktia ajattelua formaaliksi ajatteluksi, koska se kuului tähän evoluution vaiheeseen.

Formaalin operaation vaihe alkaa 11–15 -vuotiaana ja ulottuu aikuisuuteen. Tässä vaiheessa seuraavat tekijät ovat keskeisiä:

• Hypoteettinen päättely
• Abstrakti päättely
• Systemaattinen ongelmanratkaisu
• Abstrakti ajattelu

Tämäntyyppisellä ajattelulla on Piagetin mukaan paljon tekemistä logiikan ja ongelmanratkaisun kanssa. Tässä mielessä se olisi yksi niistä ihmisen erityispiirteistä, joka erottaa meidät muista eläinlajeista.

Miten abstraktia ajattelua sovelletaan?

Nyt kysymys kuuluu, voimmeko soveltaa tällaista ajattelua jokapäiväisessä elämässämme? Jos se on mahdollista, niin millä alueilla sitä on mahdollista soveltaa? Itse asiassa abstraktista ajattelusta voi olla hyötyä henkilökohtaisen kehityksemme kannalta niinkin abstrakteilla aloilla kuin hengellisyydessä.

Toisaalta abstraktin ajattelun (ja sen kielen) hallitseminen voi olla hyödyllistä myös matematiikan tai luonnontieteiden kaltaisilla aloilla, koska analyyttinen päättely vaatii abstraktin ajattelun käyttöä. Älkäämme unohtako, että tietyn aiheen tai tiedon ymmärtämiseksi meidän on pystyttävä yhdistämään se todelliseen elämään niin, että siitä tulisi jotain paljon tutumpaa ja käytännöllisempää.

Abstraktin ajattelun ja konkreettisen ajattelun erot

Artikkelin alussa viittasimme konkreettiseen ajatteluun abstraktia ajattelua vastustavana ajatteluna. Miten nämä kaksi ajattelutapaa eroavat toisistaan? Abstrakti ajattelu antaa meille mahdollisuuden käsitellä, kuvata ja manipuloida henkistä tietoa, kun taas konkreettinen ajattelu tekee samoin, mutta päinvastoin fyysisen maailman kanssa.

Toisaalta olemme myös sanoneet, että abstrakti ajattelu on hypoteettis-deduktiivista ajattelua. Tämä tarkoittaa, että sen avulla voimme tehdä hypoteeseja ilman että meidän tulisi testata niitä empiirisesti. Toisaalta konkreettisen ajattelun kautta tietoa voidaan muotoilla vain sellaisen suoran kokemuksen kautta, joka liittyy kyseessä olevaan ilmiöön (eli tämä olisi eräänlaista induktiivista ajattelua).

Abstrakti ajattelu siirtyy puolestaan yleisestä johonkin tiettyyn (joka puolestaan mahdollistaa esimerkiksi lakien ja teorioiden muotoilemisen), siinä missä taas konkreettinen ajattelu siirtyy tietystä yleiseen. Lopuksi on vielä syytä mainita, että abstrakti ajattelu mahdollistaa pohdinnan ja keskustelun (se on joustavaa ajattelua), kun taas konkreettinen ajattelu ei sen sijaan salli vaihtelua, koska se perustuu konkreettiseen ja ilmeiseen.

Kuten olemme nähneet, abstrakti ajattelu “on kaikkialla” ja se tarjoaa merkittäviä etuja muiden ajattelutapojen, kuten pohdinnan tai päättelyn, stimulointiin. Ajattelua on monenlaisia: konvergoivaa, divergoivaa, käytännöllistä, teoreettista, kirjaimellista… Mikä niistä on sitten paras? Kaikki eikä yksikään, sillä paras ajattelutapa tulee aina olemaan se, joka sopii parhaiten siihen tehtävään, jota haluamme kehittää, ja juuri tämän vuoksi ajattelun joustavuus tarjoaa yhden lisäarvon kognitiossamme.