Miksi sukupuoleen perustuva väkivalta lisääntyy maailmalla?

Maailman terveysjärjestön tilastot sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ovat todella hälyttäviä. Yksi kolmesta naisesta ympäri maailman on kärsinyt tästä. Toisin sanoen, kolmannes kaikista maailman naisista on väkivallan uhreja vain siksi, että he ovat naisia. WHO puhuu epidemiasta, mutta sillä on taipumusta muuttua pandemiaksi.

Nämä luvut vaihtelevat alueesta riippuen, mutta kyseessä on ilmiö, joka on olemassa ympäri maailmaa. Jopa esimerkiksi Japanissa, jota pidetään kunnioittavan käytöksen ja rauhallisen yhteiselon mallimaana. Japanissa sukupuoleen perustuva väkivalta saavuttaa 15 % tason, joka on melko tuntuva. Yhdysvalloissa 45 % naisista on raportoinut olleensa jonkinlaisen hyökkäyksen uhri kumppaniensa toimesta. YK:n tietojen mukaan tämä luku on Latinalaisessa Amerikassa 53 %.

“Et voi koskaan koskettaa sydäntä väkivallan avulla.”

-Winston Churchill-

Tilanne on hieman parempi Euroopassa ja etenkin Euroopan Unionissa. Tämä luku naisten kohdalla on 20 % ja 25 % välillä. On yllättävää, että eniten valituksia sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tulee kahdesta Pohjoismaasta: Suomesta ja Ruotsista.

Mitä oikein tapahtuu? Miksi naiset ovat edelleen väkivallan uhreja ympäri maailman, vaikka lakijärjestelmät puuttuvat asiaan? Kuinka voimme ymmärtää tätä ilmiötä, etenkin kuin naisten eri asemien valtuuttamisessa tapahtuu ennennäkemätöntä edistystä?

Sukupuoleen perustuvan väkivallan monet puolet

Sukupuoleen perustuvan väkivallan päätekijät ovat miehiä, etenkin naisten omia puolisoja. Tämä ilmiö koostuu aggressioista, jotka tapahtuvat parisuhteen jäsenten välillä. Tämä aggressio vaihtelee verbaalisesta väkivallasta, jonka tavoitteena on minimoida ja nöyryyttää naista, raiskauksiin ja julmiin murhiin. Vaikka länsimaissa useimmat lait ovat tiukentuneet, näiden rikosten rangaistukset eivät silti näytä olevan tehokkaita.

Sukupuoleen perustuvalla väkivallalla on myös muita puolia. Naiset ovat alttiimpia kaikenlaisiin kadulla tapahtuviin tuntemattomien hyökkäyksiin. Rikolliset ovat menestyksekkäämpiä jos he ryöstävät naisilta. Lisäksi, on olemassa miehiä jotka käyttävät naisia hyväkseen julkisissa kulkuneuvoissa.

On myös tunnettua, että työpaikoilla tapahtuu tietynlaista syrjintää naisia kohtaan. Monissa yrityksissä naiset tienaavat vähemmän kuin miehet, vaikka he olisivat samassa asemassa. Myöskin kaikkein köyhimmät ihmiset, kaikkein köyhimmissä väestöissä, ovat naisia. Tämän lisäksi naiset ovat aina vastuussa lapsista, vammaisista tai perheen vanhuksista. Tämä on syy siihen, ainakin osittain, että heidän palkkansa on alhaisempi kuin useimpien miesten.

Sovelletaanko feminismissä machomaista lähestymistapaa?

Vaikka naisten vapautusliike on ollut olemassa jo yli 50 vuotta, on edelleen olemassa miehiä, jotka eivät hyväksy tätä uutta todellisuutta. Useimmat miehet eivät paheksu sitä, että naiset opiskelisivat tai kävisivät töissä, mutta he reagoivat viimeistään silloin, kun he kohtaavat muita naisten itsenäisyyden merkkejä. Tämä on syy siihen, miksi sukupuoliin perustuvaa väkivaltaa tapahtuu parisuhteen sisällä.

Ilmeisesti monien miesten on vaikea ymmärtää sitä, että naiset eivät ole heidän palveluksessaan olevia seksuaalisia objekteja. Miehet näkevät kasvottoman naisen, jonka ainoa tarkoitus on vastata miesten haluihin. Ja näin he myös katsovat ’’heidän omaa naistaan’’: omaisuutena, jonka he ovat saaneet ’’laillisesti.’’ He käyttävät naisia vastaan voimaa, kun naiset sanovat vastaan miesten mahtailulle. Miehet muuttavat väkivallan mekanismiksi, joka auttaa saavuttamaan kontrollia ja alistumista.

Miksi jotkut naiset sallivat tällaisen väkivallan?

Mitä tapahtuu naisille, jotka suvaitsevat tällaisia tilanteita 2000-luvulla? Monet näistä naisista kasvoivat kodeissa, joissa sukupuoleen perustuva väkivalta oli enemmän sääntö kuin poikkeus. He oppivat tämän esimerkin heidän uhrautuvilta äideiltään. Nämä naiset oppivat olemaan uhreja, eivätkä he koskaan löytäneet tietä käyttäytyäkseen eri tavalla. On myös yleistä, etteivät he ole saavuttaneet taloudellista itsenäisyyttä. Tiedostamattomasti nämä naiset uskovat, että miehillä on oikeus rikkoa heidän toiveensa.

Kaikkeen tähän voimme lisätä, että lakijärjestelmät ovat ankaria, mutta niitä sovelletaan ennakkoluuloilla tai joustavuudella. Monissa maissa kotiväkivalta nähdään pienenä rikkeenä. Perheet ovat suvaitsevaisia, ja yhteisöt ja virkavalta ovat myös lempeitä. He eivät tiedä, että suuri osa väkivallasta voitaisiin poistaa laajalti. Avain on siinä, että meidän on voitettava sukupuoleen perustuva väkivalta.