Miksi sinusta tuntuu joskus siltä, että sinua tarkkaillaan?

Onko sinusta jossain tilanteessa joskus tuntunut, että sinua tarkkaillaan? Sitten käännyit ympäri, ja joku todellakin katseli sinua. Tarkoittaako tämä, että sinulla on supervoimia?

Olet todennäköisesti joskus tuntenut, että sinua tarkkaillaan. Ehkä kävelit eräänä päivänä yksin kadulla, kiinnittämättä paljon huomiota ympäristöösi, ajatuksissasi, kuunnellen askeleidesi hypnoottista ääntä, kun yhtäkkiä intuitiivisesti käänsit päätäsi ja näit jonkun tuijottavan sinua.

Mistä tiesit, että joku katsoi sinua? Onko sinulla erityisiä voimia? Onko olemassa tieteellinen selitys sille “intuitiolle”, joka sai sinut kääntymään ympäri ja yllättämään hänet?

Ilmiö, jossa tunnemme että meitä tarkkaillaan, tapahtuu usein. Se voi olla joko jotain normaalia tai sitten psykopatologinen oire. Tänään tarkastelemme tunnetta eri näkökulmista. Ne voivat auttaa selittämään tätä outoa ilmiötä, jonka varmasti me kaikki olemme kokeneet jossain vaiheessa elämäämme.

Mukautuva toiminto

Normaalisti psykologiset ilmiöt, joita meille tapahtuu, ovat peräisin evoluutiosta. Niillä on yleensä mukautuva toiminto, josta on hyötyä joko meille tai geeneillemme, sillä se yleensä joko lisää todennäköisyyttämme selviytyä tai auttaa meitä lisääntymään.

Selviytymisen näkökulmasta se olo, että sinua tarkkaillaan, tai tunne, että joku on kiinnittänyt katseensa sinuun, auttaa sinua arvioimaan mahdollisia uhkia paremmin. Niinpä sen huomaaminen, että sinua tarkkaillaan, voi säästää sinut monilta vaaroilta. Loppujen lopuksi tarkkailijan aikomukset eivät välttämättä ole erityisen hyvät, ja sinun kannattaa kenties valmistautua taisteluun tai pakenemiseen.

Toisen silmiin katsominen tarjoaa ihmisestä paljon tietoa. Se voi paljastaa hänen tunteitaan, ajatuksiaan, asenteitaan ja motiivejaan. Ei todellakaan ole sattumaa, että silmät kiinnittävät eniten vastasyntyneiden huomion, kun he oppivat tunnistamaan ihmisen kasvot. Näyttää siltä, että luonto on ohjelmoinut meidät hyvin nuoresta iästä lähtien keskittymään silmiin.

Toisaalta, lisääntymisen näkökulmasta katsottuna, toisen tarkkailemiseen tai katselemiseen on usein motiivina terve seksuaalinen kiinnostus. Se, että tiedämme kuka katsoo meitä halukkaasti, kertoo meille mahdollisista seksikumppaneista. Tämä puolestaan antaa meille mahdollisuuden arvioida niitä. Jos kiinnostus on molemminpuolista, tällaisten katseiden havaitseminen tekee selviytymisestämme lajina todennäköisempää.

Lyhyesti sanottuna on selvää, että katse on merkki kiinnostuksesta, niin hyvässä kuin pahassa. Siksi ei ole yllättävää, että aivomme ovat luoneet psykologisia mekanismeja, jotka auttavat meitä havaitsemaan ne.

Havaintokysymys

Meillä ei ole kykyä tietoisesti prosessoida kaikkea, mikä tulee meille aistiemme kautta. On selvää, että joitakin asioita emme havaitse ollenkaan. Loppujen lopuksi vain pieni osa aistimistamme ärsykkeistä tulee tietoisuutemme. Ja lopulta vain pieni osa tietoisuuden sisällöstä on tarpeeksi relevanttia, jotta se tallentuu muistiimme.

Siksi suurin osa siitä, mitä havaitset, teet tiedostamatta. Esimerkiksi juhlissa ollessasi voit kuunnella useita samanaikaisia keskusteluja, mutta huomiosi suodattaa kaiken tiedon. Tällä tavalla vain se, mikä on tärkeää, saavuttaa tietoisuutesi. Esimerkiksi kuulet jonkun sanovan nimesi. Tämä tunnetaan nimellä “cocktailkutsuilmiö”.

Samalla tavalla näkökenttäsi kerää paljon tietoa, josta et ole tietoinen. Todellisuudessa huomioit tietoisesti vain äärimmäisen pienen osan kaikesta, mitä näet. Tämä tarkoittaa, että tietämättäsi aivosi voivat havaita jonkun katsovan sinua ja sitten pakottavat sinut keskittymään kyseiseen henkilöön. Sinusta tuntuu siltä, että aistit hänen katsovan sinua, mutta todellisuudessa olit jo huomannut sen.

Tiedostamaton huomiosi voi havaita tietyt kehonliikkeet, epäilyttävät asenteet, vihjeet, eleet, äänet ja muut vireytesi herättävät ärsykkeet. Näin ollen ne saavat sinut katsomaan henkilöä, joka mahdollisesti tarkkailee sinua. Vaikka sinun on ehkä fyysisesti mahdotonta nähdä hänen silmiään, olet käsitellyt muuntyyppistä olennaista tietoa.

Itsensä toteuttava ennustus

Itsensä toteuttavan ennustuksen ilmiö on se, kun uskot, että jotain tulee tapahtumaan, ja jo sen ajattelemisesta johtuen se tuleekin tapahtumaan. Tälläkään ei ole mitään tekemistä supervoimien kanssa. Ajattelet, että jotain tulee tapahtumaan, ja niin alat toimia sellaisella tavalla, joka tekee todennäköisemmäksi sen, että mainittu asia toteutuu.

Oletetaan esimerkiksi, että olet vakuuttunut siitä, että virkamies aikoo kohdella sinua epämiellyttävästi. Jos lähestyt häntä pelokkaalla tavalla tai olet itse töykeä, teet todennäköisemmäksi, että hän todellakin vastaa sinulle niin kuin uskoit hänen vastaavan. Samalla tavalla, jos uskot, että muilla on hyviä aikomuksia, hymysi tekee todennäköisemmäksi sen, että he kohtelevat sinua paremmin, aivan kuten odotitkin heidän tekevän.

Jos edessäsi kävelevä henkilö kääntyy yhtäkkiä jyrkästi ympäri ja katsoo sinua, luot melko varmasti katsekontaktin häneen. Tämä henkilö voi ajatella, että sinä tarkkailit häntä, ja hän saattaa tuntea olonsa ahdistelluksi. Hänen omat puolustusliikkeensä kuitenkin kiinnittivät huomiosi. Tämän esimerkin avulla voit nähdä, että tarkkailemisen tunne ei välttämättä aina kulje käsi kädessä todellisen uhan kanssa.

Onko kyseessä vainoharha?

Jokainen voi joskus olla vähän vainoharhainen. Tämä tapahtuu todennäköisimmin silloin, kun tunnet syystä tai toisesta olevasi pieni ja heikko. Jopa henkisesti tervein ihminen saattaa tuntea olevansa tarkkailun alainen, jos hän on yksin yöllä keskellä metsää.

On kuitenkin olemassa psykopatologioita ja persoonallisuuksia, jotka ovat alttiimpia vainoharhaiselle ajattelulle. He kokevat sitä jopa jatkuvasti. Tämä aiheuttaa heille merkittävää epämukavuutta ja sopeutumisongelmia elämässä.

Vainoharhaisuuden olennainen ominaisuus on epäluottamus, tunne, joka pakottaa meidät olemaan aina valppaana. Vainoharhainen henkilö on saattanut tuntea olleensa toistuvasti hyökkäyksen kohteena menneisyydessä, yleensä lapsuudessaan ja lähiympäristössään. Toisin sanoen niiden ihmisten toimesta, joihin heidän olisi pitänyt voida luottaa. Tästä syystä epäluottamus on heille suoja, jolla he voivat puolustautua maailmalta.

Häiriöt

Välttelevät, vainoharhaiset, epäsosiaaliset ja narsistiset ihmiset eivät juurikaan luota toisiin ihmisiin. He ovat aina valppaana. He yliarvioivat ympärillään olevat uhat syvälle juurtuneen heikkouden tunteen vuoksi, josta he eivät usein ole edes tietoisia. Heillä on puolustava persoonallisuus, ja siksi heillä on taipumus tuntea, että heitä tarkkaillaan.

Paranoidille skitsofrenialle on tyypillistä mm. epäluottamus muiden aikomuksiin jopa niin pitkälle, että se synnyttää harhaluuloja.

On myös muita psykoottisia tiloja, kuten psykoottisten aineiden aiheuttamia tai masennuksesta johtuvia tiloja, jotka voivat saada sairastuneet uskomaan, että heitä tarkkaillaan.

Ihmiset, jotka kärsivät jostain näistä häiriöistä, tuntevat yleensä olevansa tarkkailun alaisia. Tämä synnyttää heissä tunteen siitä, että he ovat erilaisia tai että heidät tuomitaan. Loppujen lopuksi käyttäytymällä oudosti he kiinnittävät usein muiden huomion itseensä, ja saavat näin aikaan itsensä toteuttavan ennustuksen.

Kuka tahansa voi tuntea olevansa tarkkailtu moneenkin otteeseen elämänsä aikana. Kuten olemme nähneet, useimmissa tapauksissa se on terve mukautuva reaktio mahdolliseen uhkaan.