Miksi ahdistuneet ihmiset tuntevat olonsa niin väsyneiksi?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 10 joulukuuta, 2021

Miksi ahdistuneet ihmiset tuntevat olonsa niin väsyneiksi? On monia ihmisiä, jotka varmasti kysyvät mielessään tämän kysymyksen käydessään läpi näitä kovan henkisen taiston jaksoja. Keho painaa, lihaksiin sattuu, rinnassa tuntuu painetta eikä ole aikaa, jolloin meidän ei tarvitsisi istua hetkeksi alas palauttaaksemme menetetyn energian (ja jopa halun jatkaa eteenpäin). Mutta mistä tässä sitten on kyse? Mitä tämä ilmiö selittää?

Ahdistuneiden ihmisten tuntemaa väsymystä on itse asiassa tutkittu 1900-luvun alusta ja erityisesti ensimmäisestä maailmansodasta lähtien. Yksi asia, joka nähtiin tuon ajan sairaaloiden osastoilla, oli se, kuinka suuri osa rintamalta palanneista sotilaista ei kärsinyt pelkästään haavoista heidän ruumiissaan. Useimmilla heistä esiintyi fyysisten vaurioiden lisäksi ahdistuneisuus- ja masennushäiriöitä. Lisäksi näiden mielenterveysongelmien rinnalle ilmaantui toinen oire: äärimmäinen ja jatkuva uupumus.

Lääkärit kutsuivat sitä “taistelusta johtuvaksi väsymykseksi”. Kuitenkin tänä päivänä, useita vuosikymmeniä myöhemmin, tämä kliininen todellisuus ja kaikki ne biokemialliset ja fysiologiset prosessit jotka liittyvät näihin psykologisiin häiriöihin, ymmärretään kuitenkin jo paljon paremmin. Analysoidaanpa aihetta alla paremmin.

Miksi ahdistuneet ihmiset tuntevat olonsa niin väsyneiksi?

Väsymyksellä on yleensä kaksi alkuperää: joko se on seurausta fyysisestä ponnistuksesta joka on jatkunut jo pitkään, tai vastaavasti se reagoi psykologisiin syihin. On täysin mahdollista, että viimeksi mainittu syy vaikuttaa monien mielestä ristiriitaiselta. Tästä ilmiöstä löytyy kuitenkin tarkempaa tietoa esimerkiksi työelämään liittyen.

Muun muassa Kanadan Manitoban yliopiston psykiatrian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa on tuotettu varsin mielenkiintoisia tuloksia kyseisestä aihepiiristä. Masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden vaikutus työelämään on valtava ja yksi sairauslomiin yleisimmin johtavista syistä onkin nimenomaan väsymys. Monet ihmiset eivät väsymyksen takia koe esimerkiksi pystyvänsä keskittymään työssään ja työskentelemään tehokkaasti tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Lisäksi on jopa yleistä, etteivät nämä ihmiset kykene enää elämään normaalia elämää. Asiat, joista ennen niin pidimme, kuten vaikkapa kävelylle meneminen tai nautintoa tuottavat vapaa-ajan hetket, vaativat liian paljon vaivaa ja energiaa. Mitä tämä merkitsee? Miksi ahdistuneet ihmiset tuntevat olonsa niin väsyneiksi? Tässä muutamia ilmiötä selittäviä yleisimpiä syitä:

Adrenaliini ja ahdistuneisuus: fyysinen aktivointi, joka ei anna meidän levätä

Sekä stressi että ahdistus johtavat adrenaliinin ja norepinefriinin tuotannon lisääntymiseen. Nämä kaksi hormonia palvelevat yhtä tarkoitusta: ne auttavat meitä reagoimaan tai pakenemaan uhkaa.

• Tällä tavoin on mahdollista nostaa sydämen ja hengitysteiden rytmiä ja verenpainetta sekä edistää stressihormonina tunnetun kortisolin eritystä. Normaalioloissa tämä reaktio on kuitenkin lyhyt. Näin ollen, kun uhka katoaa, organismi palaa normaalille tasolleen.
• Vastaavasti taas silloin, kun ahdistus on jatkuvaa (ja ahdistusta aiheuttava uhka ei ole konkreettinen), näiden hormonien jatkuva läsnäolo kehossa on erittäin haitallista: tällöin alamme kokea esimerkiksi uupumusta, päänsärkyä, ruoansulatuskanavan muutoksia ja takykardiaa.

Kun henkilö kärsii ahdistuneisuushäiriöstä, uupumus ei ole keskimääräisesti ainoa havaittavissa oleva oire. Onkin yleistä, että ahdistuneet ihmiset kokevat useita eri oireita samaan aikaan. Kaikki tämä on selkeä tulos siitä, että kehomme ja organismimme on jatkuvassa hälytystilassa, aina valmiita reagoimaan johonkin. Ja kuten hyvin voimme kuvitella, tämä on sekä henkisesti että fyysisesti hyvin uuvuttavaa.

Lihakset, jotka kärsivät eniten

Jokainen, joka kärsii ahdistuksesta jatkuvasti tai joka on kokenut sitä jossain elämänsä vaiheessa, tietää varmasti, mistä nyt puhumme. Tämä psykologinen tila muuttaa kehon raskaaksi painoksi: jalkoihin sattuu, kädet tuskin jaksavat tarttua asioihin ja jatkuvasta ahdistuksesta saavat kärsiä myös selän ja kaulan alue.

Lihakset ovat ruumiinosa, jossa ahdistuksella on suuri vaikutus. Tämä johtuu siitä, että aivot varaavat suuren osan energiasta näihin kehomme osiin reagoidakseen ja helpottaakseen siihen liittyvään pakenemiseen tai taisteluun reagointia. Näin ollen – ja kuten monet meistä voivat jo arvata – päivien, viikkojen ja jopa kuukausien aikana kertynyt jännitys lihaksissa puolestaan ilmenee kivun ja uupumuksen muodossa.

Aivosi saattavat myös antaa sinulle viestin

Kun mietimme, miksi tunnemme olomme niin väsyneiksi silloin kun koemme ahdistuneisuutta, meidän tulisi miettiä yhtä tärkeää näkökohtaa: ehkäpä kehomme pyrkii sanomaan meille jotain. Ehkäpä uupumus on aivojen oma puolustusmekanismi. Se antaa vastineen laajalle levinneeseen uupumukseen pysäyttääkseen meidät – pakottaakseen meidät pysähtymään.

Yksi asia on kuitenkin otettava huomioon: ahdistuksen aiheuttama väsymys ei ratkea nukkumalla kolmeakymmentä tuntia putkeen. Toisin sanoen: fyysinen lepo ei ratkaise henkistä ongelmaa.

Tämä aivojen lähettämä laajalle levinneen uupumuksen vastine pyrkii myös hidastamaan meitä, jotta voisimme asettaa asiat uuteen valoon. Tapojemme muuttaminen, prioriteettien asettaminen, tunteiden hallitseminen sekä menneisyyden ja tämän päivän ongelmien ratkaiseminen ovatkin kaikkein parhaimpia ja toimivimpia strategioita jatkuvan väsymyksen ja uupumuksen voittamiseksi.

Älä sulje pois myös orgaanisia tekijöitä

Tiedämme, että ahdistuneisuudella on tapana ottaa suuri määrä erilaisia psykologisia ja orgaanisia ilmenemismuotoja: niitä ovat esimerkiksi jatkuva huoli, keskittymiseen liittyvät ongelmat, unihäiriöt, vatsakipu ja fyysinen uupumus. On kuitenkin välttämätöntä olla olettamatta, että jatkuva väsymys ja uupumus olisivat poikkeuksetta vaikutuksia, jotka vastaavat aina tähän henkiseen tilaan. Toisin sanoen, joskus jatkuva uupumus ja väsymys voi siis olla merkki jostakin fyysisestä häiriöstä tai sairaudesta.

Oli miten oli, aina on suositeltavaa, että käännyt lääkärisi puoleen silloin, kun tunnet olosi jatkuvasti uupuneeksi ja väsyneeksi ilman mitään selkeää syytä. Monissa tapauksissa tällainen väsymys voi olla myös kilpirauhasen toiminnan häiriöön tai vaikkapa anemiaan liittyvä ongelma. Ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa puolestaan on suositeltavaa saada apua ja tukea alan ammattilaiselta yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.

Kun kehomme puhuu, meidän ei tulisi pelkästään kuunnella sitä, vaan meidän täytyy antaa sille se vastaus, jota se tarvitsee.