Kuinka opiskella, jos motivaatio on hukassa: keskittymisstrategioita

Motivaation puute opiskelussa on yleinen haaste, mutta oikeilla strategioilla se voidaan voittaa. Joskus oppimista vaikeuttavat kiinnostuksen puute aihetta kohtaan, tunne siitä, ettei näkyviä tuloksia saada, väsymys, kokeiden aiheuttama paine, pelko siitä, ettei onnistu, tai ajanpuute.
Olipa syy mikä tahansa, tehokkaat opiskelutottumukset auttavat sinua saamaan parempia arvosanoja ja parantamaan älykkyyttäsi ja muistiasi. Parasta on, että soveltamalla strategioita, kuten tavoitteiden asettaminen, opiskelu ystävien kanssa tai positiiviset lauseet, valmistautuminen voi olla nautinnollisempaa ja hauskempaa. Opetamme sinulle, kuinka käyttää näitä menetelmiä rohkaisun löytämiseen, kun tunnet olosi alakuloiseksi tai kun motivaatio opiskeluun on hukassa.
1. Järjestä ympäristösi
Vaikka se saattaa tuntua pieneltä ongelmalta, opiskeluympäristö vaikuttaa motivaatioosi. Jos tilasi on sotkuinen, se todennäköisesti saa sinut lykkäämään asioita ja tuntemaan olosi stressaantuneeksi, ja se vaikeuttaa keskittymistä huomattavasti.
Princetonin yliopiston neurotieteen instituutin mukaan aivot pitävät järjestyksestä. Kun on paljon epäjärjestystä, kognitiiviset resurssit ehtyvät ja keskittymiskyky heikkenee. Toisaalta, järjestelmällisessä tilassa tuottavuus kasvaa. Miten saavutamme tämän?
- Pidä säännöllisesti tarvitsemasi tavarat lähellä.
- Tee opiskelualueesta kutsuva ja mukava, jotta haluat viettää siellä aikaa.
- Estä tavaroiden kasaantuminen ja tilanteen paheneminen niin, että rupeatkin siivoamaan eräänlaisena vitkuttelukeinona.
- Tyhjennä tämä alue kaikesta tarpeettomasta (kuten papereista, joita et käytä usein), pyyhi pölyt ja hävitä roskat.
2. Muista, miksi opiskelet
Usein, riippumatta siitä, kuinka monta häiriötekijää poistat, löydät keinon lykätä opiskelua. Kuten Fuschia Sirois Bishop’sin yliopistosta Kanadasta huomauttaa: “Sinun on kaivettava hieman syvemmälle ja löydettävä tehtävästä henkilökohtainen merkitys.” Eli yksi tapa pysyä keskittyneenä on löytää opinnoistasi jotain arvokasta tai positiivista.
Kun olet tylsistynyt tai et halua opiskella, kysy itseltäsi, mikä saa sinut jatkamaan. Esimerkiksi: “Miksi olin alun perin kiinnostunut tästä tutkimuksesta?” “Mistä siinä pidän eniten?” “Mitä toivon saavuttavani, kun olen valmis?” Näihin kysymyksiin vastaaminen voi antaa sinulle tarvitsemasi sysäyksen jatkaa, kun motivaatio on hukassa.
3. Laadi tarkka suunnitelma ja visualisoi tavoitteesi
Suunnitelman laatiminen voi mobilisoida sinut niin, että tekosi ja ajatuksesi suuntautuvat sen toteuttamiseen. Tätä varten sinun on otettava huomioon joitakin näkökohtia:
- Aika: Tähän sisältyy opintojesi organisointi eli minä päivinä, mihin aikoihin ja kuinka kauan. Esimerkiksi päätät, että opiskelet maanantaista perjantaihin klo 17.00–19.00.
- Suunnittelutapa: Monimutkaisissa aktiviteeteissa on motivoivampaa tehdä tehtävälista. Suunnittele esimerkiksi kaikkien asioiden läpikäyminen ja harjoituskokeen suorittaminen edellisenä päivänä, epäilystesi läpikäyminen kaksi päivää aiemmin tai intensiivinen kertaus viikkoa aiemmin jne.
- Tavoitteet: Pidä mielessäsi odottamasi tulokset, jotta tiedät mihin olet menossa. Jotkut asiantuntijat pitävät hyödyllisenä jakaa suuret tavoitteet pienempiin tavoitteisiin, jotta ne on helpompi saavuttaa. Esimerkiksi päätavoitteesi voi olla saada hyvä arvosana ja pienemmät tavoitteesi voivat olla opiskella algebraa ensimmäisellä viikolla, geometriaa toisella ja kerrata kaikki kolmannella viikolla.
4. Aloita helpoista tehtävistä
Kun olet päättänyt tavoitteesi ja tehnyt kokonaissuunnitelmasi, tunnet olosi todennäköisesti motivoituneemmaksi opiskelemaan. Muuten aloittaminen voi olla vaikeaa. Kearnsin ja Gardinerin mukaan: “Jotkut psykologiset tutkimukset osoittavat, että toiminta luo motivaatiota, joka puolestaan luo lisää toimintaa.” Joten tärkeintä on alkaa toimia.
Yksi tapa aloittaa on ottaa pieniä, helppoja tehtäviä, jotka vievät vähemmän aikaa. Kun olet saanut nämä valmiiksi, tunnet olosi innokkaammaksi tarttumaan vaikeampiin tai pidempiin projekteihin. Yksinkertaisten tehtävien suorittamisesta koituva onnistumisen tunne pitää sinut liikkeellä.
5. Kokeile opiskelutekniikoita, kun motivaatio on hukassa
Jos opiskelu on erittäin tylsää ja motivaatio on kadonnut, kannattaa ottaa käyttöön joitakin opiskelutekniikoita. Menetelmiä on monia, joten voit kokeilla niitä, kunnes löydät itsellesi parhaiten sopivan. Tässä on joitakin:
Pomodoro-tekniikka
Pomodoro-tekniikkaan kuuluu 25 minuutin mittaisten jaksojen (ns. Pomodoro-istuntojen) opiskelu, minkä jälkeen pidetään lyhyt tauko sosiaalisen median käyttämiseen tai ulos menemiseen. Lepo auttaa lykkäämään häiriötekijöitä ja edistää keskittymistä ja motivaatiota aloittaa opiskelu uudelleen. Toteutustapa on seuraava:
- Valitse opiskeluaihe ja aseta ajastin 25 minuutiksi.
- Opiskele, kunnes se soi.
- Kun se soi, pidä viiden minuutin tauko ja tee mitä haluat.
- Toista prosessi neljä kertaa.
- Näiden neljän Pomodoron jälkeen pidä pidempi 20 minuutin tauko.
SQ3R-menetelmä
Tämä strategia on suunniteltu ymmärtämään tekstejä ensimmäisellä lukukerralla. Tämä on vaiheiden erittely:
- Tutki (survey): Ennen lukemisen aloittamista, tarkista otsikko, johdanto, tavoitteet ja lukemisen alussa ja lopussa olevat elementit saadaksesi yleiskuvan tekstistä.
- Kysy (question): Alkututkimuksen jälkeen esitetään kysymyksiä sisällön ennustamiseksi.
- Lue (read): Yritä lukiessasi vastata edellisessä vaiheessa esitettyihin kysymyksiin.
- Vastaa (recite): Yritä vastata kysymyksiin omin sanoin. Voit myös tehdä muistiinpanoja näistä vastauksista tutkiaksesi niitä myöhemmin.
- Kertaa (review): Luettuasi yritä palauttaa mieleesi aiempia tietoja.
SOAR-menetelmä
Tämän tekniikan tavoitteena on parantaa oppimista ilman, että lukija tylsistyy. Se perustuu neljään vaiheeseen:
- Valitse: Kaikki mahdolliset tiedot kerätään muistiinpanojen avulla.
- Järjestä: Sisältö luokitellaan graafisten taulukoiden tai käsitteellisten karttojen avulla.
- Yhdistä: Ulkoisia assosiaatioita etsitään yhdistämällä luettua aiempaan tietoon, ja sisäisiä assosiaatioita yhdistetään edellisessä vaiheessa luokiteltuihin kategorioihin niiden yhteisten tekijöiden kautta.
- Sääntele: Opittua arvioidaan itsearvioinnin tai kysymysten avulla.
6. Anna itsellesi palkintoja
Palkinnot ovat yksi yleisimmin käytetyistä opiskelustrategioista, kun motivaatio on hukassa, koska sinun ei tarvitse odottaa, kunnes saavutat erittäin tärkeän tai suuren tavoitteen palkitaksesi itseäsi. Itse asiassa pienten tavoitteiden juhliminen voi laukaista aivojesi palkitsemisjärjestelmän ja pitää sinut motivoituneena. Joitakin esimerkkejä ovat:
- Nauti lempiherkustasi aiheen opiskelun jälkeen.
- Pidä tauko ja käy kävelyllä tai vain happihypyllä opiskelun jälkeen.
- Varaa itsellesi iltapäivä tai kokonainen vapaapäivä levätäksesi, jos olet saavuttanut kuukausittaisen tavoitteesi.
- Katso elokuva tai sarja viikonloppuna, jos pääsit viikkotavoitteeseesi.
7. Puhu itseksesi
Sisäinen vuoropuhelu opiskeluprosessista ja sen tuloksista on erittäin hyödyllistä. Se on taito, joka auttaa säätelemään tunteita, parantamaan tuottavuutta ja selviytymään kokeiden vaatimuksista. Frontiers in Psychology -lehden tutkimuksen mukaan itselle puhuminen liittyy parempaan suoritukseen, aktivoitumiseen ja vaivannäköön.
Sen sijaan, että keskittyisit negatiivisiin ajatuksiin, kuten “En koskaan onnistu”, kokeile tuottavampia affirmaatioita. Esimerkiksi: “Jos alan epäillä itseäni, muistan, että minulla on tarvittavat taidot.” Muita esimerkkejä ovat seuraavat:
- Kun tunnet olosi väsyneeksi: “Vaikka olenkin väsynyt, jokainen opiskelukerta tuo minua lähemmäksi tavoitettani.”
- Jos vitkuttelu jarruttaa sinua: “Tiedän, että tämä ensimmäinen askel on vaikein, mutta kun aloitan, minusta tuntuu paljon paremmalta.”
- Kun sisällön määrä tuntuu ylivoimaiselta: “Pystyn käsittelemään tämän askel kerrallaan. Jos uuvun, pidän pienen tauon ja jatkan.”
- Kun kohtaat aiheen, jota et ymmärrä: “Se, etten ymmärrä kaikkea heti, on osa prosessia. Voin etsiä esimerkkejä tai pyytää apua tarvittaessa.”
- Jos tunnet olosi turhautuneeksi, koska et edisty haluamallasi tavalla: “Tämä ei ole helppoa, mutta kaikki ponnistelut vievät minua oikeaan suuntaan. On normaalia kohdata esteitä matkan varrella.”
8. Kuuntele musiikkia
Monille ihmisille musiikin kuuntelu auttaa opiskelussa, kun motivaatio on hukassa, koska heidän suosikkikappaleidensa tai -yhtyeidensä ääni peittää häiriötekijät alleen. Lisäksi musiikilla on positiivinen vaikutus mielialaan ja vireystilaan, mikä puolestaan edistää suoriutumista.
Vaikka sen vaikutuksesta ei ole kiistatonta näyttöä, mm. Music & Sciencen julkaisema tutkimus viittaa siihen, että se voi lisätä motivaatiota ja parantaa keskittymistä kouluympäristössä.
Luo soittolista kappaleista, jotka motivoivat sinua ja ovat positiivisia, mutta jotka auttavat sinua opiskelemaan viihdyttämisen sijaan.
9. Poista häiriötekijät
Jos sinulla on puhelin pöydällä, keskittyminen on varmasti paljon vaikeampaa kuin ilman sitä. Ja tämä on yksi tärkeimmistä syistä, miksi et jaksa opiskella. Käy niin, että kun ympärilläsi ilmaantuu miellyttävämpiä tilaisuuksia, opiskelu menettää kiinnostuksensa. Ehdotamme siis seuraavaa:
- Mykistä ärsyttävät taustaäänet, kuten televisio tai radio.
- Piilota puhelimesi tai jätä se toiseen huoneeseen vähentääksesi sosiaalisessa mediassa vietettyä aikaa.
- Asenna sovellusten esto, jotta et voi käyttää sosiaalista mediaa tai pelata pelejä.
10. Opiskele ystävien tai tutorin kanssa
Kaverin tai opiskeluryhmän kanssa oleminen auttaa ylläpitämään innostusta, koska jaat saavutuksiasi ja huolenaiheitasi muiden kanssa. Opiskelu voi näin olla stimuloivampaa ja viihdyttävämpää.
Lisäksi ryhmässä opiskellessa tiedät saavasi tukea, kun sinulla on kysyttävää, ja pystyt keskittymään paremmin kuin yksin opiskellessa. Sen tulisi olla pieni ryhmä, jossa on sitoutuneita kollegoita, jotka voivat osallistua säännöllisiin kokouksiin kaikille sopivana ajankohtana.
Vaikka ryhmässä opiskelulla voi olla etunsa, se ei täysin korvaa itsenäistä opiskelua.
11. Nuku hyvin
On yleisesti tiedossa, että liian vähäinen uni tai liian myöhäinen nukkumaanmeno vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Tutkimuksen tapauksessa arvosanojen ja lepotuntien välillä näyttää olevan vahva korrelaatio. Hyvät yöunet eivät ainoastaan vahvista muistiasi, vaan myös vähentävät opiskelun aiheuttamaa väsymystä ja uneliaisuutta. Tutkijoiden mukaan suorituskyky heikkenee huonon unenlaadun ja nukkumaanmenon ollessa kello kahden jälkeen, vaikka nukkuisitkin seitsemän tuntia.
«Olemme kuulleet lauseen: ”Nuku hyvin, niin huomenna sinulla on mahtava päivä.” Käy ilmi, ettei tällä ole mitään yhteyttä koetuloksiin. Sen sijaan tärkeintä on uni, jonka saat niinä päivinä kun opiskelet.
Siksi on erittäin tärkeää ylläpitää asianmukaista unihygieniaa opiskelupäivinä, mennä nukkumaan aikaisin rauhallisessa ympäristössä, välttää stimuloivia ruokia nukkumaanmenoa edeltävinä tunteina ja nukkua 7–9 tuntia yössä.
12. Pidä välipaloja ja vettä saatavilla
Välttääksesi laiskuutta tai häiriötekijöitä nälän tai janon vuoksi, yksi yksinkertainen strategia on kantaa mukanasi vesipulloa ja terveellisiä välipaloja. Ne voivat olla pähkinöitä, mysliä tai hedelmiä. Nämä pitävät sinut kylläisenä ja energisenä opiskelua varten.
Vältä erittäin sokerisia ruokia, sillä ne antavat nopeasti energiaa, mutta aiheuttavat yhtä nopeasti uneliaisuutta.
13. Hae videoita tai podcasteja
Jotkut opiskelijat käyttävät näitä työkaluja mieluummin, koska heistä tuntuu, että videot tai äänitiedostot täydentävät heidän opintojaan ja he pitävät niitä viihdyttävämpinä. Voit yrittää etsiä YouTubesta videoita, jotka selittävät yksinkertaisesti aiheen, jota sinun on opiskeltava. Voit myös kuunnella podcasteja, jotka käsittelevät aihetta eri tavalla ja auttavat sinua näkemään sen eri näkökulmasta.
14. Opiskele oikeaan aikaan
Jokainen ihminen on tuottavammillaan tiettyinä aikoina. Jotkut saattavat tuntea olonsa mukavammaksi herätessään aikaisin ja opiskellessaan varhain aamulla, kun taas toisten saattaa tarvita olla pidempään sängyssä ja aloittaa opiskelu myöhemmin.
Motivaation palauttamiseksi tärkeintä on valita ajankohta, joka tuntuu mukavalta ja sopii sinulle parhaiten. Valitse aika, jolloin et ole väsynyt eikä häiriötekijöitä ole paljon.
15. Pidä kiinni rutiineista
Aikataulun laatiminen voi auttaa motivaatiossa. Noudatat siis rutiinia. Kiinteän aikataulun avulla alat yhdistää kyseisen kellonajan opiskeluun, ja on helpompi pysyä aikataulussa, vaikka et tuntisikaan oloasi inspiroituneeksi.
«Käytä digitaalista tai tulostettua kalenteria ja varaa päiviisi tietty määrä opiskeluaikaa. Tämä luo tavan, mahdollistaa johdonmukaisuuden ja luo yhteyden tiettyjen kellonaikojen ja opiskelun välille.
16. Käytä motivoivia lauseita
Positiiviset ja kannustavat sanat voivat lohduttaa sinua ja antaa sinulle tarvitsemaasi energiaa jatkaa. Kirjoita ne muistiin tai tulosta ne paperille ja aseta se paikkaan, jossa näet ne opiskellessasi, jotta muistat ne usein. Joitakin motivoivia lauseita opiskelijoille ovat seuraavat:
- “Sinä pystyt tähän.”
- “Opiskelu tänään on investoimista huomiseen.”
- “Sinnikkyys on tie menestykseen.”
- “Jokainen opiskeluminuutti on edistystä kohti tavoitettasi.”
17. Älä syytä itseäsi lykkäämisestä
Itsensä moittiminen lykkäämisestä vain vaikeuttaa keskittymistä. Sen sijaan, että syyttäisit itseäsi, yritä tulla tietoiseksi ja kehitä tapa palata opiskelemaan mahdollisimman pian. Keskity positiivisiin vahvistuksiin, kuten kannustaviin viesteihin ja palkintoihin joka kerta, kun suoritat tehtävän. Huomioi seuraavat seikat:
- Älä vertaa itseäsi ikätovereihisi.
- Ymmärrä, että kaikki lykkäävät asioita jossain vaiheessa.
- Tunnista paitsi epäonnistumisesi, myös saavutuksesi.
- Käytä positiivista sisäistä puhetta vahvistaaksesi itseäsi, että pystyt siihen.
- Käytä Pomodoro-menetelmää tai sovelluksia, kuten Focus To-Do ja Forest, lopettaaksesi vitkuttelun.
18. Pidä taukoja
Tauot ovat välttämättömiä motivaation parantamiseksi ja toistuvien häiriötekijöiden välttämiseksi. Alle 10 minuutin mittaiset tauot voivat parantaa suorituskykyäsi ja vähentää väsymystä. Kävele, haukkaa raitista ilmaa tai kuuntele musiikkia, josta pidät. Erittäin väsyttävien tehtävien kohdalla saatat tarvita yli 10 minuutin tauon.
Kun tunnet tarvitsevasi taukoa, yritä pitää se kohdassa, jossa on järkevää lopettaa. Tämä helpottaa opiskelun aloittamista uudelleen.
19. Kehitä kiinnostusta aiheeseen
Aloita opiskelu niistä osista, jotka ovat mielestäsi mielenkiintoisimpia tai helpoimmin ymmärrettäviä. Jos jokin tietty aihe ei kiinnosta sinua, yritä löytää yhteys johonkin sinua kiinnostavaan asiaan, kuten harrastuksiisi tai tulevaisuuden tavoitteisiisi.
Jos esimerkiksi opiskelet matematiikkaa ja pidät videopeleistä, tutki, miten matematiikkaa käytetään peliohjelmoinnissa. Löytämällä yhteyksiä sisällön ja harrastustesi välillä opiskelusta tulee merkityksellisempää ja motivoivampaa.
20. Lievennä stressiäsi
Tenttien välillä kertynyt ahdistus ja stressi voivat vaikuttaa keskittymiskykyysi ja muistiisi. Se estää sinua opiskelemasta ja saavuttamasta täyttä potentiaaliasi. Tämän välttämiseksi pidä huolta ruokavaliostasi, lepää tarvittaessa, liiku ja käytä rentoutumis- ja hengitystekniikoita. Tarvittaessa voit pyytää apua terapeutilta, kouluttajalta tai opettajalta.
“Keskellä kokeiden myrskyä, löydä lohtua hengityksestäsi. Hengitä sisään rohkeutta. Hengitä ulos epäilystä.
Valitse ihanteellinen strategia, se joka motivoi sinua eniten opiskelemaan
Kun motivaatio on hukassa, on monia strategioita joita voit kokeilla, ja jokainen voi löytää erilaisen tavan opiskella. Tärkeintä on löytää tekniikka, joka motivoi juuri sinua jatkamaan opintojasi. Kun löydät sen, huomaat, että keskittyminen on paljon helpompaa ilman, että tylsistyt helposti.
Muista, että tähän ei ole olemassa kiinteitä menetelmiä tai “oikeaa” tapaa. Vaikein osa on istua alas ja aloittaa opiskelu. Mutta kun aloitat ja saavutat joitakin tavoitteitasi, tunnet olosi innokkaammaksi jatkamaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Albalawi, F. H., & Al-Hoorie, A. H. (2021). From Demotivation to Remotivation: A Mixed-Methods Investigation. SAGE Open, 11(3). https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/21582440211041101
- Albulescu, P., Macsinga, I., Rusu, A., Sulea, C., Bodnaru, A., & Tulbure, B. T. (2022). “Give me a break!” A systematic review and meta-analysis on the efficacy of micro-breaks for increasing well-being and performance. PloS one, 17(8), e0272460. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9432722/
- Biwer, F., Wiradhany, W., Oude Egbrink, M. G. A., & de Bruin, A. B. H. (2023). Understanding effort regulation: Comparing ‘Pomodoro’ breaks and self-regulated breaks. The British Journal of Educational Psychology, 93(2), 353–367. https://bpspsychub.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/bjep.12593
- Chandler, D. L. (1 de octubre de 2019). Better sleep habits lead to better college grades. Science Daily. https://www.sciencedaily.com/releases/2019/10/191001083956.htm
- Cook, D. A., & Artino, A. R., Jr (2016). Motivation to learn: an overview of contemporary theories. Medical education, 50(10), 997–1014. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5113774/
- Durham, S. (19 de septiembre de 2023). How do I Motivate Myself to Study? The South African College of Applied Psychology. https://www.sacap.edu.za/blog/interviews-and-webinars/how-do-i-motivate-myself-to-study/
- Jaffe, E. (29 de marzo de 2013). Why Wait? The Science Behind Procrastination. Association for Psychological Science. https://www.psychologicalscience.org/observer/why-wait-the-science-behind-procrastination
- Kearns, H., & Gardiner, M. (2011). Waiting for the motivation fairy. Nature. 472, 127. https://www.nature.com/articles/nj7341-127a
- Lane, A. M., Totterdell, P., MacDonald, I., Devonport, T. J., Friesen, A. P., Beedie, C. J., Stanley, D., & Nevill, A. (2016). Brief Online Training Enhances Competitive Performance: Findings of the BBC Lab UK Psychological Skills Intervention Study. Frontiers in Psychology, 7, 413. https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2016.00413/full
- Mae, G. (28 de enero de 2022). 6 Effective Strategies to Stay Motivated to Study. International Career Institute Blog. https://icieducation.co.uk/blog/6-effective-strategies-to-stay-motivated-to-study/
- Murakami, M. N. D. (2024). Comparación de dos métodos de estudio SQ3R y SOAR para una mejor comprensión lectora. European Public & Social Innovation Review, 9, 1-19. https://epsir.net/index.php/epsir/article/view/408
- Park, J., Lu, F.-C., & Hedgcock, W. M. (2017). Relative Effects of Forward and Backward Planning on Goal Pursuit. Psychological Science, 28(11), 1620-1630. https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0956797617715510
- Sander, L. (25 de marzo de 2019). The Case for Finally Cleaning Your Desk. Harvard Business Review. https://hbr.org/2019/03/the-case-for-finally-cleaning-your-desk
- University of North Carolina at Chapel Hill. (s.f.). Study Groups. Consultado el 1 de abril de 2025. https://learningcenter.unc.edu/tips-and-tools/study-partners/
- Vigl, J., Ojell-Järventausta, M., Sipola, H., & Saarikallio, S. (2023). Melody for the Mind: Enhancing Mood, Motivation, Concentration, and Learning through Music Listening in the Classroom. Music & Science, 6. https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/20592043231214085
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.