Kolmoishermosärky: sen ominaisuudet ja hoito

Onko sinulla kovia päänsärkyjä? Tunnetko tykytystä osissa kasvojasi tai silmien takana? Ota selvää, kuinka kolmoishermosärky ilmenee.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 12 maaliskuuta, 2024

Useimpien ihmisten mielestä kolmoishermosärky on yksi tuskallisimmista tiloista, joita ihminen voi kokea. Joskus se on jopa suora syy itsemurhaan. Se johtuu aivohermon häiriöstä, joka päästää valloilleen väkivaltaisen sähköiskun reaktiona pieniin ja normaaleihin asioihin, kuten: puhumiseen, syömiseen, lämpötilan muutoksiin jne.

Kyseessä ei ole pelkkä päänsärky tai migreeni. Ihmiset, jotka ovat niin epäonnekkaita että joutuvat elämään kolmoishermosäryn kanssa tietävät, että kipulääkkeistä ei ole mitään hyötyä. Usein edes morfiini ei voi lievittää kipua.

Kun tämä tapahtuu, vain epilepsialääkkeet voivat sallia tästä kärsivän ihmisen elää kutakuinkin normaalia elämää. Mutta mitä he saavat vaihdossa, ovat näiden lääkitysten mukanaan tuovat sivuvaikutukset.

Ulkopuolisille heidän kipunsa voi vaikuttaa liioitellulta. Mutta tätä sairautta ei kutsuta turhaan ”itsemurhasairaudeksi.” Tämä sairaus luokiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1672, mutta tästä sairaudesta on muita esimerkkejä, jotka ajoittuvat paljon pidemmälle ajassa taaksepäin.

He kuvailevat tämän sairauden kaikkein lamaannuttavimpana, voimakkaimpana kipuna, mitä kukaan voi kokea. Nykyään arviolta 8-12 % maailman ihmisistä kärsii kolmoishermosärystä. Se on krooninen sairaus, mutta siihen voi silti löytyä joitain hoitoja.

Mikä on kolmoishermosärky?

Kolmoishermosäryn alkuperä on viidennessä meidän kahdestatoista aivohermostamme. Tämä hermo on päämme suurin hermo. Seuraavaksi tarkistelemme sen rakennetta saadaksemme paremman ymmärryksen siitä, kuinka se säteilee tätä kipua.

• Tällä hermolla on kolme haaraumaa. Ensimmäinen on silmähermo, tai ylempi haara, joka saa aikaan tuskallisen tunteen, joka voi kulkea päänahasta toiselle puolelle otsaa, yhdessä kumman tahansa silmän kanssa, mikä on samalla puolella.
• Seuraava on yläleukahermo, tai keskimmäinen haara, joka stimuloi poskia, yläleukaa, ylähuulta, hampaita, ylempiä ikeniä ja toista puolta nenää.
• Viimeisenä on alaleukahermo, tai alempi haara. Tämä saa aikaan tuskallisia tuntemuksia alaleuassa, hampaissa, alahuulessa ja alemmissa ikenissä.

Kolmoishermosärystä kärsivät ihmiset tuntevat tavallisesti kipua vain toisella puolella kasvojaan. Mutta on olemassa myöskin eräs harvinainen tila, jota kutsutaan bilateraaliseksi haarasäryksi, joka tekee tästä vielä pahemman. Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että uhri kokee kolmoishermosärkyä molemmalla puolella päätä.

Mitä oireita kolmoishermosäryllä on?

Kolmoishermosärkyyn yhdistetyt oireet vaihtelevat potilaiden välillä. Yksi asia, minkä he kaikki jakavat, ovat ”laukaisevat alueet.” Näitä ovat alueet, jotka reagoivat voimakkaaseen kipuun. Kipu on kuin voimakas sähköisku, joka voi kestää muutamasta sekunnista tai kahteen tuntiin asti.

• Pienet toiminnat, kuten kasvojen koskettelu voi olla tuskallista.
• Lämpötilan muutokset, pureskelu, puhuminen ja hampaiden jauhaminen voivat saada aikaan lamauttavat kivun.
• Kipu kulkee tietä, joka saattaa alkaa päälaesta ja siirtyä toiseen silmään, korvaan ja lopuksi aina alaleukaan asti. 
• Tämän voimakkaan sähköiskun jälkeen ihmiset eivät tavallisesti kykene tekemään mitään tuntiin tai kahteen. He eivät kykene syömään, juomaan tai edes avaamaan silmiään. Heidän on odotettava, että hermo rauhoittuu hiljalleen.

Kolmoishermosäryn aiheuttajat

Kolmoishermosäryllä ei ole olemassa vain yhtä aiheuttajaa. Tällä tilalla on itse asiassa laaja valikoima siihen liittyviä tekijöitä. Tarkastelkaamme seuraavaksi muutamia näistä ymmärtääksemme tämän tilan monimutkaista todellisuutta paremmin.

• Yleisesti ottaen se on geneettistä.
• Kuten magneettikuvaukset ovat osoittaneet, usein verisuoni työntää kolmoishermoa ulos aivorungosta. Sitten tämä puristus johtaa myeliinin rappeutumiseen, eli tämän hermon suojelevan kerroksen heikkenemiseen. Tämä on se, mikä mahdollistaa nämä voimakkaat sähköiskut.
• Lisäksi tiedämme, että kasvojen tai suun leikkaukset tai traumaattisten vaurioiden aiheuttamat halvaukset voivat aiheuttaa sen.
• On myös tärkeää tehdä selväksi, että perimmäinen syy on usein tuntematon. Toisin sanoen on melkein mahdotonta tietää tarkalleen, mikä oikein on johtanut tämän sairauden kehittymiseen.

Voidaanko sitä hoitaa?

Meidän on pidettävä mielessä, että tämä neuropaattinen tila vaihtelee henkilöiden välillä. On ihmisiä, jotka kokevat tätä kaksi kuukautta putkeen, mutta sitten tämä tila katoaa joksikin aikaa. On ihmisiä, jotka kokevat sitä päivittäin, ja ihmisiä jotka kokevat sitä molemmilla puolilla päätä. Jotkut ovat onnistuneet hallitsemaan laukaisevia tekijöitä ja nauttimaan paremmasta elämänlaadusta.

Siksi terapeuttisen lähestymistavan on oltava yksilökohtainen jokaiselle henkilölle. Mutta tarkastelkaamme joitain kaikkein yleisimpiä strategioita:

• Epilepsialääkkeet ovat tavallisesti kaikkein tehokkaimpia kolmoishermosäryn hoitamisessa. Lääkkeet kuten karbamatsepiini, okskarbatsepiini ja gabapentiini ovat näistä kaikkein yleisimpiä.
• Trisykliset masennuslääkkeet kuten amitriptyliini ja nortriptyliini ovat tavallisia lääkityksiä lievittämään tämän sairauden aiheuttamia kipuja.

Viimeinen keino: leikkaus

Kun lääkitykset eivät toimi, ainoa vaihtoehto on leikkaus. Tässä on muutamia vaihtoehtoja, joita potilailla on leikkauksen edessä:

• Risotomia: Väliaikaisesti tiettyjen hermokudosten vahingoittaminen, jotta ne eivät enää tuota kipua.
• Glyseroli-ruiske: Avohoidon toimenpide, johon sisältyy kolmoishermon ympärillä olevat kudokset. Tämä hoito kestää vähintään kaksi vuotta.
• Radiotaajuudella vaurioittaminen: Avohoidon toimenpide, jossa käytetään elektrodia vahingoittamaan kipua tuottavia hermokudoksia. Tämä on väliaikaista, kuten risotomia.
• Mikrovaskulaarinen paineenalennus: Kaikkein tunkeutuvin (ja tehokkain) kaikista leikkauksista. Ensiksi kartiolisäkkeeseen (luuhun korvan taakse) tehdään pieni reikä. Sitten pienellä ilmapallolla liikutetaan kolmiohermoa vasten painava verisuoni pois.

Kuten voimme nähdä, on olemassa paljon eri tapoja käsitellä kolmoishermosärkyä. Kolmoishermosärky vaikuttaa 8-12 % maailman väestöstä, ja tiedämme myös, että noin 70-80 % potilaista reagoivat lääkityksiin hyvin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei heidän koskaan tarvitse joutua leikkaukseen.