Kohdennettu ja hajautettu ajattelutapa
Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas
Kaikkien opiskelutekniikoiden joukosta haluamme tänään erottaa yhden tehokkaan: kohdennettu ja hajautettu ajattelutapa. Tämä menetelmä romuttaa sen uskomuksen, että onnistuaksesi kokeessa sinun on ehdottomasti opiskeltava pitkään ja tauotta. Tässä artikkelissa kerromme, miten järjestelmä toimii.
Kuinka kohdennettu ja hajautettu ajattelutapa toimivat?
Ne toimivat yksinkertaisella tavalla. Olet luultavasti jo perehtynyt kohdennettuun ajatteluun. Tämä on oppimistapa, jossa keskityt suoraan siihen, mitä haluat omaksua tai oppia. Tätä varten tarvitset luultavasti hiljaisuutta käydäksesi oppimateriaalia läpi useaan kertaan. Saatat myös lukea sen ääneen muistaaksesi sen paremmin.
Hajautettu ajattelutapa on vähemmän tunnettu. Siihen sisältyy mielen puhdistaminen. Tämä voi tapahtua kävelemällä, lukemalla kirjaa, menemällä kahville ystävien kanssa tai nukkumalla. Aivosi työskentelevät edelleen hajautetussa tilassa.
Yhdistä kohdennettu ja hajautettu ajattelutapa
Kun tiedät kohdennetun ja hajautetun ajattelun toimintatavan, saat parempia tuloksia, jos yhdistät molemmat tekniikat. Vaikka tämä saattaa kuulostaa helpolta, se ei välttämättä ole sitä. Kuinka monta kertaa oletkaan viettänyt unettomia öitä tai pysynyt kohdennetussa ajattelutavassa aina siihen asti, kun aloitat kokeen?
Ehkä vastaat tähän kysymykseen sanomalla “liian monta”. Unen puutteen vaikutusta on tutkittu lääketieteen opiskelijoiden kognitiivisiin kykyihin. Eräässä tutkimuksessa todetaan seuraavaa:
“… unituntien uhraaminen, jotta voidaan opiskella enemmän, ei tuokaan hyötyjä, vaan se merkitsee heidän akateemisen sitoutumisensa ja oppimiskykynsä heikkenemistä.”
Katsotaanpa, kuinka voit yhdistää kohdennetun ja hajautetun ajattelutavan.
Kuinka tekniikoita käytetään
Ensimmäinen vaihe on helppo ja se on varmasti tuttu. Se koostuu siirtymisestä kohdennettuun tilaan. Tätä varten kootaan kaikki aiheet, joista kokeessa saatetaan kysyä, ja valitaan paras strategia niiden tutkimiseen. Tämä voidaan tehdä seuraavasti:
- Yhdestä aiheesta lukeminen.
- Valmistellaan yhteenveto tai luonnos.
- Lukeminen ääneen ideoiden muistamiseksi.
- Ajatuskartta tärkeimmistä elementeistä.
Joillekin ihmisille saattaa olla parasta tehdä vain yhteenvetoja, kun toisten täytyy lukea oppimateriaalia toistuvasti. Tämä on puhtaasti henkilökohtainen valinta, ja sinun pitäisi pohtia mikä menetelmä sinulle parhaiten sopii.
Kohdennetun tilan jälkeen siirrytään hajautettuun tilaan. Voit tehdä tämän sillä tavalla, joka sopii sinulle parhaiten. Esimerkiksi, voit opiskella kaksi tuntia putkeen, ja sitten varaat puoli tuntia hajautetulle tilalle.
Hajautetussa tilassa sinun ei pitäisi tuhlata aikaa matkapuhelimesi katseluun tai sosiaalisen median selaamiseen. On tärkeää että puhdistat mielesi. Voit käydä lyhyellä kävelyllä, lukea kirjaa, soittaa ystävällesi tai viedä koirasi kävelylle. Tärkeää on siirtyä kokonaan pois kohdennetusta tilasta.
Neuvoja ennen koetta
Kuten huomaat, kohdennetun ja hajautetun ajattelutavan käyttö ei ole vaikeaa. Sinun on kuitenkin varmistettava, että olet tuottava molemmissa tiloissa. Itse asiassa ei ole väliä, pysytkö kohdennetussa tilassa vain tunnin. Tai jos pidät vain 15 minuutin tauon. Tämä aika riippuu omista henkilökohtaisista tarpeistasi ja kyvyistäsi.
Juuri ennen koetta on erittäin tärkeää olla hajautetussa tilassa. Tämä johtuu siitä, että sinun tulee ehdottomasti olla kohdennetussa tilassa kokeen aikana. Siksi sinun tulisi antaa mielellesi tauko ennen aloittamista.
Jatkuva kohdennetussa tilassa oleminen ei ole koskaan positiivista. Tulet ahdistuneeksi ja stressaantuneeksi, mikä taas voi johtaa huonoon koetulokseen. Siksi sinun tulisi harkita kohdennetun ja hajautetun ajattelutavan yhdistämistä. Ne voivat osoittautua sinulle erittäin hyödyllisinä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Acevedo, Diofanor, Torres, José D, & Tirado, Diego F. (2015). Análisis de los Hábitos de Estudio y Motivación para el Aprendizaje a Distancia en Alumnos de Ingeniería de Sistemas de la Universidad de Cartagena (Colombia). Formación universitaria, 8(5), 59-66. https://dx.doi.org/10.4067/S0718-50062015000500007
- López Mejías, Modesta, Jústiz Guerra, María, & Cuenca Díaz, Maritza. (2013). Métodos, procedimientos y estrategias para memorizar: reflexiones necesarias para la actividad de estudio eficiente. Humanidades Médicas, 13(3), 805-824. Recuperado en 30 de julio de 2019, de http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1727-81202013000300014&lng=es&tlng=es.
- Mejía, Ó. R., García, A., & García, G. A. (2013). Técnicas didácticas: método de caso clínico con la utilización de video como herramienta de apoyo en la enseñanza de la medicina. Revista de la Universidad Industrial de Santander. Salud, 45(2), 29-38.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.