Kognitiivinen varaus suojelee aivojasi

Kognitiivinen varaus on aivojen kyky selviytyä vahingoista. Kognitiivisten kykyjen, kuten lukemisen ja matematiikan säännöllinen harjoittaminen, voi suojata vanhuusiän ongelmilta ja dementialta, lisätä neuroplastisuutta ja luoda uusia synapseja huonontuneiden tilalle.

Monien vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että samalla aivovauriolla ei aina ole samanlaisia vaikutuksia eri ihmisiin. Joten kysymmekin: mitkä tekijät vaikuttavat dementian puhkeamiseen ja muihin neurologisiin häiriöihin?

Monet Alzheimerin taudin hoidossa käytetyt terapiamuodot perustuvat siihen, että aivot ovat mukautuvat ja ne voivat hyötyä älyllisestä toiminnasta jopa hyvin vanhalla iällä ja vahinkotapauksissa.

Nunnaoppi

Yksi kognitiivisen varauksen johtohahmoista, Kentuckyn yliopiston David Snowdon, tunnettiin “Nunnaoppi” -nimeä kantaneesta kokeestaan. Koe sisälsi luostarikuntaan kuuluneen ryhmän tutkimista ja heidän kognitiivisten toimintojensa, kuten muistin kehittymisen tarkkailua.

Tietoa toiminnoista kerättiin 17 vuoden ajan. Kun nunnat kuolivat ja ruumiinavaukset tehtiin, nunnien aivot eivät osoittaneet merkkiäkään dementiasta, mutta kehittyneen Alzheimerin taudin patologisia ominaisuuksia oli selkeästi näkyvillä. Miten tämä voisi olla mahdollista?

Tutkimustulosten jälkeen myös muut tutkimukset tukivat teoriaa, jossa älyllisesti vaativien toimintojen suorittaminen voi lievittää Alzheimerin aiheuttamien aivovaurioiden vaikutuksia ja edistää aivojen plastisuutta. Oppiminen on työkalu, joka voi parhaimmillaan auttaa vahvistamaan aivoja ja tekemään niistä vastustuskykyisempiä dementialle.

Mitkä tekijät vaikuttavat kognitiiviseen varaukseen?

On olemassa monia tekijöitä, jotka liittyvät hyvään kognitiiviseen varaukseen. Tärkeimpiä niistä ovat:

• Koulutus ja kiinnostus kulttuuriin.
• Tehdä työtä, joka vaatii älyllisiä ponnisteluja.
• Laaja sosiaalisten suhteiden verkosto.
• Keskinkertainen määrä päivittäistä liikuntaa.
• Säännöllinen lukeminen.
• Monimutkaisen henkisen toiminnan, kuten soittamisen harjoittaminen.

Nämä ovat tiedekirjallisuuden mukaan tärkeimpiä tekijöitä, vaikkakin muut tekijät, kuten ruokavalio, on myös otettu huomioon. Lisäksi uusien asioiden oppiminen, luovuuden kehittäminen, saman tehtävän toistaminen uudelleen ja uudelleen sekä henkiset laskelmat voivat kasvattaa kognitiivisen varauksen kokoa.

Ihmisille ei ole koskaan liian myöhäistä oppia uutta. Vaikka aivot pystyvätkin keräämään eniten tietoa lapsuudessa, voimme aina jatkaa kykyjemme kehittämistä myös myöhemmällä iällä. Muista, ettei kognitiivisen varauksesi määrä ole vakio. Sen koko voi ehdollistua jo varhaisella iällä, mutta vain jatkaakseen kasvuaan vuosien myötä.

Kognitiivisen varauksen vaikutukset

Asiantuntijoiden, kuten Yaakov Sternin mukaan nämä tekijät suosivat hermoverkostojen tehokkuutta vaihtoehtoisten hermosolujen korvausta. Tällä tavalla voimme suojata itseämme kognitiivisten toimien muutoksia vastaan, jotka tapahtuvat vammojen ja onnettomuuksien jälkeen.

Alzheimerin taudin kaltaisia sairauksia vastaan taistellessa oppiminen on hyödyllistä palautumisemme kannalta, etenkin kun yritämme palautua traumaattisten aivovaurioiden jälkeen.

Huolimatta vanhuusiällä koetun dementian riskistä, tiede on avannut oven mahdolliselle enneltaehkäisevälle ratkaisulle, joka voi tehdä meistä vähemmän alttiita sairauksille, jotka ilmenevät tavallisimmin ikääntyessä.