Kirje Ruostumattomalle Teräkselle: unohtumattomat ihmiset

Kirje Ruostumattomalle Teräkselle: unohtumattomat ihmiset

Viimeisin päivitys: 04 syyskuu, 2016

 

Unohtumattomat ihmiset, he jäävät muistoihimme ruosteettomina, aivan kuin heidät olisi tehty ruostumattomasta teräksestä. Unohtumattomat ihmiset saavat sydämemme pamppailemaan ja sydänvärinän tuntumaan vatsanpohjassamme asti, ja he tuovat kestävän hymyn kasvoillemme.

Heidän ei välttämättä ole tarvinnut olla elämässämme kovin pitkään. Heissä vaan yksinkertaisesti on jotain erityistä. Jotakin, joka saa heidät erottumaan joukosta ja joka luo omassa sisimmässämme erityisen tunteen. Tämä kirje on omistettu tällaisille ihmisille:

Sinä olet viettänyt koko elämäsi minun kanssani, ajatuksissa ja hengessä. Kuinka hyvänsä, jos kysyisit minulta miksi, voisin tarjota sinulle lukuisia syitä… Tai ehkä en yhtäkään. Minun pitäisi miettiä sitä, vielä kerran. Jotta sinä pystyisit ymmärtämään: sinä olet sininen ruusu, tuhansien punaisten ruusujen ympäröimänä.

Sinä olet joku, jonka kanssa minä vietän lukuisia kahvitaukoja ja keskusteluja. Joku, jonka kanssa vietän yövuoron hiljaisessa tarkkailupisteessä. Sinulla on taikasauva ja se mitä olet tuottanut minun sisälläni on kaikesta koskaan kokemastani lähimpänä taian tuntua. Se on jotakin selittämättömän maastossa.

Minä en tarkoita rakkautta saati ystävyyttä. Minä tarkoitan jotain sellaista mitä sinulla on, jotain minkä minä olen nähnyt. Minä olen myös tuntenut, haistanut ja nauttinut sitä.

Sydämet ruostumatonta terästä 

Minä olen nähnyt sinun auttavan muita ilman, että kirjoitat mitään omaan “saatavat” sarakkeeseesi. Minä olen nähnyt sinun antavan, jopa uhrautuvaisuutta enemmän. Se ei ollut jotain mitä sinulla oli liikaa, se oli jotain mitä myös sinä tarvitsit ja mitä sinä et suojellut johtuen pelosta että se vietäisiin sinulta. Tämän sijaan, sinä päätit jakaa sen.

Minä olen nähnyt sinun säteilevän iloa hetkinä, jolloin odotin sinun olevan surullinen. Hetkinä, joiden aikana minä olisin ymmärtänyt täysin jos olisit murentunut, mutta enpä arvannut sinun olevan tehty teräksestä. Olosuhteissa, joissa olet asettanut oman empatiakykyni testiin, koska minä en rehellisesti sanoen ymmärtänyt miten sinä saatoit nostaa muita romahduksen raunioista, jollaista et koskaan edes harkinnut omaksi osaksesi.

Minä olen kuullut sinun laulavan, minä olen kadottanut itseni sinun lauseisiisi, minä olen lukenut sinun kirjoittamiasi sanoja. Minä olen syleillyt sinun runouttasi ja levännyt tietäen sinun olevan johdossa. Sinun kanssasi minä olen oppinut, että taiteella on monta muotoa sillä siihen kuuluu luovia kyselyitä ja huolenaiheita.

Ruostumaton Teräs, kaikista niistä tavoista joilla olen sinua arvostanut, kaikissa sieluissa joissa olet asunut lukuisin eri tavoin, minusta tuntuu että sinä olit olemassa, koska sinun asuttamasi henkilö oli saavuttanut täyden tietoisuuden itsestään. Tästä johtui se, että sinä saatoit antaa, sijoittaa tai jakaa muiden kanssa tai eteerisen kanssa jotain, joka on suunnattoman erityistä.