Kerro minulle mitä ajattelet muista, ja kerron sinulle kuka olet
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González
Tapa, jolla näet muut, voi kertoa paljon omasta luonteestasi ja persoonallisuudestasi. “Journal of personality and social psychology” -aikakauslehden mukaan ihmiset, jotka näkevät muut ihmiset rehellisinä, mukavina ja vakaina, ovat tyytyväisempiä elämäänsä.
Toisaalta he, joilla on negatiivisia mielipiteitä vertaisistaan, ovat juurikin epäsosiaalisia, narsistisia ja epämiellyttäviä.
Tässä tutkimuksessa on todistettu myös, että ihmiset, jotka arvostelevat kumppaniansa positiivisesti, kärsivät epätodennäköisemmin masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöistä.
Päinvastoin taas ihmiset, jotka ovat liian kriittisiä muita kohtaan, ovat taipuvaisempia kärsimään persoonallisuushäiriöistä, etenkin vainoharhaisuudesta tai epäsosiaalisuudesta.
Erityisesti vainoharhaisessa persoonallisuushäiriössä pääosassa on epäluottamuksen kaava ja muiden yleinen epäileminen ja heidän aikeidensa tulkitseminen pahansuopaiseksi. Siten he tulkitsevat neutraalit tai positiiviset viestit loukkauksiksi, kiusaamiseksi, pilkaksi ja niin edelleen.
Kun vainoharhainen henkilö epäilee toisen aikeita, hän valitsee kaikista epäsuotuisimman vaihtoehdon. Sen, jossa hän pitää hyökkäyksenä sitä mitä toinen on tehnyt tai sanonut.
Persoonallisuushäiriöt sikseen, on aina ihmisiä, jotka käyvät elämäänsä läpi kritisoiden kaikkea ja kaikkia. Jokaisen meidän elämässä on joku, joka ajattelee että maailma on täynnä pahoja ihmisiä.
Tämän tutkimuksen mukaan, huolimatta siitä ovatko edellä mainitut oikeassa vaiko eivät, nämä ajatukset eivät todennäköisesti tule olemaan osallisena heidän onnellisuutensa luomisessa. Heille on pikemminkin luontevaa olla vaikeasti tavoiteltavia ja epäluotettavia.
“Emme näe asioita siten kuin ne ovat, näemme ne siten kuin olemme.”
-Immanuel Kant-
Olemme peilejä
Meidän ulkomuotomme toimii kuin peilinä mielellemme. Näemme siinä eri ominaisuuksia ja näkökulmia omasta itsestämme heijastettuna takaisin.
Kun havaitsemme jotakin, josta emme pidä jossakin henkilössä ja tunnemme olomme torjutuksi niin tavalla tai toisella se puoli, josta emme pidä, saattaa säilyä sisällämme. Lisäksi tämä torjunta saattaa olla vain heijastusta siitä torjunnasta, jota me itse tunnemme jotakin kohtaan sisällämme.
On myös mahdollista, että meidän tiedostamaton puolemme saa meidät heijastuksen avustamana ajattelemaan, että vika on vain “ulkopuolella” siinä toisessa henkilössä. Psykologinen heijastus on puolustuskeino, jonka avulla ihminen mukautuu muiden tunteisiin, ajatuksiin tai omiin mielijohteisiinsa, jotka hän kieltää tai näkee epähyväksyttävänä.
Tämän mekanismin laittaa liikkeelle psyykkisten konfliktien tilanteet tai tilanteet, joissa tunnemme olomme uhatuiksi sisäisesti tai ulkoisesti. Lievittääksemme sisäistä epämukavuuttamme, me keskitymme ulkoiseen: kaikkiin ominaisuuksiin, joita emme hyväksy. Me mukautamme ne itseemme joksikin ulkoiseksi.
Tällä tavalla mielemme näköjään onnistuu siirtämään nämä uhkaavat sisällöt ulos ja taistelemaan niitä vastaan todellisuudessa.
Psykologinen heijastus on henkisen puolustuksen keino, jolla kohde mukauttaa omat hyveensä ja vikansa muihin ihmisiin.
Suuri osa siitä mikä sinua häiritsee muissa ihmisissä on vain heijastusta
Sisäisellä maailmalla on taipumus värittää ulkoista maailmaa sen omilla ominaispiirteillä. Esimerkiksi jos olet todella onnellinen, näet maailman luultavasti optimistisella ja iloisella tavalla. Sinä todennäköisesti sanot asioita, kuten “tänään on mahtava päivä” tai “miten kaunis päivä”.
Selvästikään päivä ei ole täysin mahtava tai kaunis. Sen sijaan nämä ominaisuudet ovat todella subjektiivisia ja me itse tuomme ne esiin. Heijastuksen tapahtumakulku on synnynnäistä ihmismielen henkisessä toiminnassa ja se auttaa meitä tuntemaan ja inhimillistämään maailman.
Hyvin usein asiat, jotka koemme vaikeiksi muissa ihmisissä, ovat juuri niitä asioita, joita emme ole ratkaisseet itsessämme. Koska jos olisimme, se ei olisi koskaan muuttunut krooniseksi ongelmaksi.
Näissä tapauksissa ongelmiemme hyväksyminen ja pohtiminen auttaa meitä tuntemaan itsemme paremmin. Se opettaa meitä ottamaan huomioon useamman kuin yhden näkökulman ennen kuin hyppäämme johtopäätökseen.
“Hän, joka tuntee muut ihmiset, on arvostelukykyinen; hän, joka tuntee itsensä, on älykäs. Hän, joka voittaa muut, on vahva; hän, joka voittaa itsensä, on voimakas.”
-Lao Tzu-
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.