Itsekkyys vastaan itsehoiva
Oletko koskaan kertonut kenellekään, ettet enää pysty pitämään heitä elämässäsi, että tarvitset etäisyyttä? Mahdollisesti myöntänyt, että joinakin päivinä haluat nauttia olostasi eristettynä ja yksin, että sinun täytyy asettaa joitakin muita elämäsi alueita etusijalle? Oletko koskaan rohjennut tehdä näin? Jos olet, olet saattanut myös kuulla että “olet itsekäs”.
Mutta olemmeko me todellakin itsekkäitä silloin kun uskaltaudumme puolustamaan sitä mitä tarvitsemme, mikä on meille hyväksi? Itsehoiva on äärimmäisen tärkeää yksilötasolla, vaikka tätä ei ympäristömme aina ole helppoa hyväksyä ja ymmärtää myötätuntoisesti. Ihmiset yleisesti ottaen tuomitsevat muiden tekemisiä suhteellisen helposti, tutkiskelematta sen syvemmin toisen tarpeita, tasapainoa, onnellisuutta.
Kuitenkin sen tunnistaminen mikä on itselle hyväksi, on mahdollisesti yksi tärkeimpiä asioita joita meidän tulisi pitää mielessä arjen tasolla. Se on yhtä elintärkeän oleellista kuin hengittäminen, uneksiminen tai elämänsä tarkoituksen löytäminen.
Itsehoivan opettelu
Itsehoiva on taito siinä missä moni muukin käyttäytymismalli. Siitä huolimatta emme uskalla opetella itsehoivaa, vaan vietämme ison osan elämäämme asettaen sivuun unelmiamme ja tarpeitamme.
Miksi? Meillä kaikilla on velvollisuuksia – työ joka syö liikaa aikaamme ja aiheuttaa niin kovin murhetta; perheenjäseniä jotka toisinaan asettavat omat tarpeensa meidän tarpeidemme yläpuolelle; tai ystäviä jotka päätyvät olemaan ennemmin myrkyllisiä kuin terapeuttisia. Tietämättä miten huolehtia itsestämme, me lopulta asetamme heidän elämänsä etusijalle omaamme nähden. Tekeekö tämä meistä parempia ihmisiä tästä? Ei välttämättä.
Itsehoivan oppimiseksi meidän tulee keskittää huomiomme uudella tavalla. Kun emme huolehdi itsestämme, otamme riskin palaa loppuun ja päätyä totaalisen turhautuneeksi. Tällöin riskeeraamme joutua sellaisten tuntemuksien syövereihin, että elämä vain heittelee meitä holtittomasti ajan näkymättömän putkiston läpi.
Tämän välttääksesi voit kokeilla seuraavaa neljää periaatetta:
1. Vakiinnuta tärkeysjärjestyksesi
Aiheena tärkeysjärjestys kuulostaa yksinkertaiselta, mutta samalla se vaatii meitä huomioimaan ja punnitsemaan useita elämän osa-alueita. Sinulle pitäisi olla selvää, että tärkeimmät asiat elämässäsi ovat sinä itse, kumppanisi ja lapsesi, jos sinulla niitä on. On kuitenkin hyvin tärkeää jakaa aikasi oikein. Jos omistat päiväsi kaikki tunnit kumppanillesi tai lapsillesi, lakkaa kyseinen aika olemasta “laatuaikaa”, ja sinusta tulee lopulta ahdistunut ja stressaantunut. Aseta henkilökohtaisia rajoja, aikoja ja paikkoja. Varaa aina pari tuntia päivästä vain itsellesi.
2. Tee muutoksia
Me kaikki tiedämme mikä tekisi meidät onnelliseksi, mikä milloinkin tekisi meille kyseisessä hetkessä hyvää. Tiedämme myös, ketkä ovat ne ihmiset jotka meidän tulisi jättää menneisyyteemme tunteaksemme olomme paremmaksi, sekä ne asiat ja toimet jotka meidän tulisi hylätä ollaksemme vähemmän stressaantuneita. Joten miksi emme tee sitä? Mikä sinua estää tekemästä perustavanlaatuisia elämänmuutoksia?
3. Nauti omasta ajastasi ja tilastasi
Meillä on viimeinkin vapaapäivä vain omaan käyttöömme, teemme mitä haluamme, mutta kuitenkaan emme osaa lakata ajattelemasta velvollisuuksiamme tai kaikkia niitä ihmisiä jotka luottavat meihin. Emme osaa laittaa puhelintamme pois päältä ja, ihan vain hetkeksi, omaksua johtoroolia omassa elämässämme omalla ajallamme. Tämä on mutkikasta, miksi onkin niin tärkeää tarvittaessa luoda etäisyyttä ja todella eristäytyä omiin oloihinsa.
4. Keskity siihen mikä on tärkeää
Älä anna ylivaltaa sellaisille asioille, joilla ei todellisuudessa ole lainkaan niin suurta painoarvoa kuin sinä itsellesi uskottelet. Jos sinusta tuntuu pahalta sanoa “ei” jollekin tapaamiselle, tai päätöksesi jättää joku ihminen ehdottomasti menneistyyteesi, sisäistä että et ole tehnyt sitä itsekkyyttäsi, vaan pitääksesi itsestäsi huolta.
Jotkin ihmiset ja tilanteet ovat meille erittäin haitallisia, ne piinaavat meitä ja jopa vahingoittavat terveyttämme. Onko meidän pakko pitää nuo asiat elämässämme? Älä anna niiden painaa omatunnollasi, vaan mieluummin tuumaile rauhassa mikä on oleellista ja rentoudu. Sillä luonnollisesti sinä ennen kaikkea ansaitset olla onnellinen, eikä kenelläkään ole oikeutta katkoa onnesi siipiä.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.