Ilmastonmuutoksen vaikutus mielenterveyteen

Ilmastonmuutos ei vaikuta pelkästään planeettamme ekosysteemeihin vaan myös fyysiseen ja henkiseen terveyteemme. Ilmastonmuutosten välittömät vaikutukset näkyvät selkeimmin luonnonkatastrofien jälkeen. Esimerkkejä näistä ovat trauma, sokki, traumaperäinen stressi, hylkäämisen tunne, ahdistus ja masennus. Nämä voivat johtaa itsemurha-ajatuksiin ja riskikäyttäytymiseen (APA, 2021).

Muutokset ilmastossa eivät ole enää vain piilevä ja arvioitu uhka, vaan vakiintunut ja tuhoisa todellisuus, jolla on ikäviä ennusteita tulevaisuudestamme.

“Ilmastonmuutoksen inhimilliset oireet ovat yksiselitteisiä ja mahdollisesti peruuttamattomia, ja ne vaikuttavat väestön terveyteen ympäri maailmaa jo nykyään” (Watts et al., 2017). On arvioitu, että vuosien 2030 ja 2050 välisenä aikana kuolemien määrä lisääntyy 250 000:lla vuodessa ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi.

Millainen on ilmastonmuutoksen vaikutus mielenterveyteen?

Jotkut ihmiset ovat alttiimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille kuin toiset. Alttiimpia ovat lapset, kroonisesti sairaat, vanhukset, kognitiivisista puutteista kärsivät, raskaana olevat naiset ja psykopatologisista häiriöistä kärsivät ihmiset.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla suoria tai epäsuoria ja lyhyt- tai pitkäaikaisia. Niiden seuraukset voivat myös viivästyä, ja ne voivat sisältää erilaisia häiriöitä, kuten traumaperäistä stressiä. Ne voivat jopa siirtyä myöhemmille sukupolville (Cianconi, Betrò ja Janiri, 2020).

Katsaus 120 tutkimuksesta, jotka tutkivat äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten lämpöä, kosteutta, kuivuutta, maastopaloja ja tulvia, päätteli, että niiden mahdolliset seuraukset mielenterveydelle ovat seuraavat:

• Psykologiset häiriöt.
• Mielenterveyden heikkeneminen ihmisillä, joilla on diagnosoitu tiettyjä psykopatologioita.
• Psykiatristen sairaalahoitojen määrä lisääntyy.
• Itsemurhalukujen nousu.

Mainitun tutkimuskatsauksen kirjoittajat päättelivät, että ilmastonmuutos todennäköisesti vaikuttaa mielenterveyteen paitsi suoraan, myös epäsuorasti. Jälkimmäinen näkyy mm. köyhyyden, työttömyyden ja kodittomuuden kautta.

Välittömät vaikutukset

Erään raportin mukaan 25-50 prosenttia sääkatastrofin uhreista on vaarassa saada haitallisia mielenterveysvaikutuksia. Sama raportti väittää myös, että yli 54 prosentilla aikuisista ja 45 prosentilla lapsista mielenterveys on vakavasti uhattuna. Sääkatastrofien jälkeen on havaittu ahdistusreaktioita, joihin kuuluvat seuraavat:

• Unettomuus
• Ärtyneisyys
• Lisääntynyt päihteiden käyttö
• Masennus

Vaikka nämä reaktiot ovat yleensä tilapäisiä, joillakin ne jatkuvat pitkään. Tämä näkyy selvemmin ihmisissä, jotka eivät pyydä apua ja kääntävät selkänsä tunteilleen yrittääkseen piilottaa traumansa. Näissä tapauksissa vaikutus mielenterveyteen on merkittävämpi.

Asteittainen vaikutukset

Mielenterveytemme ei kärsi vain luonnonkatastrofeista, vaan myös planeettamme asteittaisista muutoksista. Nämä alkavat lopulta vaikuttaa ihmisten terveyteen.

Eräässä tutkimuksessa kohoavien lämpötilojen havaittiin liittyvän lisääntyneeseen uupumus-, pahoinpitely-, loukkaantumis- ja itsemurhariskiin. Toiset tutkimukset ovat ehdottaneet yhteyttä äärimmäisen kuumuuden ja lisääntyneen ärtyneisyyden, aggressiivisuuden ja jopa väkivallan välillä.

Kun ihmisillä on epämiellyttävän kuuma, ärtyneisyyden sekä fyysisen aggression ja väkivallan todennäköisyys lisääntyvät.

Kaupungeissa ja alueilla, joissa lämpötila on korkeampi, on yleensä enemmän väkivaltaista rikollisuutta kuin kylmillä alueilla. Näin jopa sen jälkeen, kun on otettu huomioon sosiokulttuuriset tekijät, kuten ikä, rotu, köyhyys ja kulttuuri (Plante ja Anderson, 2017).

Rikollisuuden ja aggressiivisuuden määrät näyttävät lisääntyvän myös kuumina kesäkuukausina, mikä viittaa yhteyteen aggressiivisen käyttäytymisen ja lämpötilojen välillä (Haertzen et al.; Cohn et al., 2004).

Ilmastonmuutoksen vaikutus mielenterveyteen näkyy monin tavoin. Tutkimukset väittävät, että kuivuus, tulvat, merenpinnan nousu, ympäristön lämpötilan nousu ja muut ilmastonmuutoksen seuraukset voivat johtaa lisääntyneeseen psyykkiseen ahdistukseen monien välittäjien kautta. Esimerkkeinä näistä ovat taloudellinen stressi, stressi, sosiaalisen pääoman väheneminen ja traumaattiset tapahtumat.

Mitä voidaan tehdä?

Hallitustasolla voidaan rakentaa riittävät tilat mielenterveysongelmien hoitoon. Lisäksi positiivisen mielenterveyden edistäminen on toinen tapa lieventää ilmastonmuutoksen aiheuttamaa psyykkistä kärsimystä (Padhy et al., 2015).

Henkilökohtaisella tasolla sinun kannattaa lisätä sietokykyäsi ja valmistautua äärimmäisiin sääilmiöihin. Tämä voi auttaa sinua hallitsemaan paremmin jatkuvaa emotionaalista vastaustasi ilmastonmuutoksen uhkiin. Haluat ehkä sisällyttää suunnitelmiisi seuraavia asioita:

• Tee hätäsuunnitelma kotiisi.
• Valmista hätäpakkaus.
• Rakenna vahvoja sosiaalisia verkostoja auttaaksesi katastrofisuunnitelmien laatimisessa ja jaa resursseja.

Ympäristömyönteiset elämäntapamuutokset voivat auttaa vähentämään ympäristömuutosten vaikutuksia parantamalla psyykkistä hyvinvointia ilmastonmuutoksen edessä. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että ympäristöä edistävät toimet ennustavat korkeampaa tyytyväisyyttä elämään ja parempaa subjektiivista hyvinvointia. Näennäisesti hyödyllisiä toimintoja olivat seuraavat:

• Kasvata oma ruokasi.
• Syö luomuruokaa.
• Keskustele lasten kanssa ympäristöasioista.
• Vältä ostosten liiallista pakkaamista.

Ilmastonmuutoksen vaikutus planeetan elämään ei vaikuta vain ekosysteemeihin ja fyysiseen terveyteen, vaan myös henkiseen terveyteemme. Ympäristön muutokset voivat todellakin vaikuttaa suuresti tapaamme kokea olemassaolomme.