Hyvästit muuttavat meitä

Hyvästit voivat satuttaa ja rikkoa jotakin sisällämme. Hyvästien sanominen tarkoittaa joidenkin toiveiden ja haaveiden luovuttamista. Hyvästeistä lähtien tuo yksi osa meistä ei tule koskaan olemaan samanlainen, eikä se koskaan korjaudu. Joskus hyvästien jättäminen tekee meihin kivuliaan arven.

Olet varmasti joutunut jättämään monet hyvästit elämäsi aikana. Kun joudut sanomaan hyvästit jollekin tai jollekulle tärkeälle, tiedät, ettet tule enää olemaan sama ihminen hyvästien jälkeen. Tuosta hetkestä lähtien tulet tuntemaan tiettyä nostalgiaa taaksesi jättämää kohtaan.

Hyvästit tuovat usein mukanaan surua, menetystä. Joskus hyvästien jättämisen ajatus on niin vaikeaa, että tarraudumme mahdottomaan, sellaiseen, joka ei voi enää jatkua. Saatamme tuntea ahdistusta ja surua, se muuttaa meitä.

Mikään ei ole pysyvää; kaikki muuttuu

Ihmiset muuttuvat ja tuon muutoksen mukana se miten ihmiset reagoivat maailmaan muuttuu myös. Tämä tapahtuu huolimatta omista haluistamme ja toiveistamme, huolimatta siitä että haluaisimme asioiden pysyvän samanlaisina. Vaikka olisimme valmiita tekemään muutoksia, yritämme vastustaa sitä, sillä emme halua päästää irti jostain joka on meille tärkeää.

Joskus tunne jonkin asian tarvitsemisesta ja välttämättömyydestä voi rajoittaa vapauttamme. Jos olemme jatkuvasti jotain vailla, emme pysty nauttimaan elämästä ja saatamme altistua myrkyllisille ihmissuhteille.

Toisaalta, joskus tarpeellisissa hyvästeissä piilee tiettyä katkeransuloista surua. Joskus hyvästien jättäminen on tuskaa, mutta samalla nautimme tuskasta, sillä se auttaa meitä vastaanottamaan sen mitä hyvästeistä seuraa: henkisen vapauden.

Joskus hyvästien jättäminen on väistämätöntä, jos haluamme oppia tuntemaan itsemme uudelleen. Kontaktin löytäminen itsensä kanssa voi olla vaikeaa, jos takerrumme ihmisiin, tunteisiin tai paikkoihin.

Muista sulkea menneisyyden jättämät haavat

“On tärkeää osata tunnistaa, kun tietty vaihe elämässä tulee päätökseen. Jos yrität pysyä tilassa väkisin ja takerrut siihen vaikka sen kuuluisi olla jo osa menneisyyttä, menetät onnen elämässäsi, etkä pysty katsomaan eteenpäin tulevaisuuteen. Menetät kaiken sen onnen, joka odottaa sinua tulevaisuudessa. Ympyrät sulkeutuvat, ovet sulkeutuvat, kappaleet päättyvät – kutsuitpa sitä miksi tahansa, on kaikella alku ja päätös.

Tärkeintä on kyky pystyä sulkemaan ovi menneeseen ja päästää irti, päästää irti niistä hetkistä, jotka lähestyvät loppuaan.

Emme voi elää nykyhetkessä, jos haikailemme samalla menneisyyteen. Emme voi edes kysyä itseltämme miksi. Se mitä tapahtui, tapahtui. Meidän on päästettävä siitä irti, siitä täytyy päästä eroon. Emme voi olla lapsia ikuisesti, tai teini-ikäisiä, emme voi olla töissä paikassa, jota ei enää ole olemassa, emmekä voi luoda yhteyttä sellaisiin ihmisiin, jotka eivät meitä kaipaa.

Kaikella on aikansa ja paikkansa, ja kaikella on loppunsa. Päästä irti.”

-Paulo Coelho-

Aloittaaksemme uuden vaiheen elämässä, meidän tulee jättää taaksemme jokin muu vaihe. Meidän on annettava menneisyyden haavojen parantua, vaikkakin tämä voi olla vaikeaa ja monimutkaista. Kannamme kaikki mukanamme avointa haavaa menneisyydestä, joka voi ajaa meidät hulluksi nykyhetkessä ja vaikuttaa negatiivisesti tulevaisuuteemme. Menneisyyden haavat tulee käsitellä ja sulkea.

Joskus ajatus muutoksesta, hyvästien jättämisestä ja tyhjyydestä voi pelottaa ja suorastaan huimata. Olo voi olla samanlainen, kun katsot alas korkeasta tornista tai rakennuksesta – käännät katseesi pois, sillä se tekee olon heikoksi. Mieli ei halua nähdä sitä.

Tässä tapauksessa jotakin on pudonnut alas henkiseltä kallioltamme. Emme saa sitä koskaan takaisin, haluamme nähdä sen, jotta tiedämme, ettei se hajonnut kokonaan putouksen aikana. Meidän tulee nähdä se uskoaksemme. Meidän tulee nähdä tuo osa itsestämme irtonaisena ja kaukaisena, ei enää osana meitä. Sinun tulee hyväksyä, että tilanne oli ihana niin kauan kuin sitä kesti, mutta lopulta se muodostui taakaksi, kiveksi, joka esti meitä kehittymästä ja jatkamasta eteenpäin elämänpolulla.

Loppujen lopuksi, kun meidän tulee aika sanoa hyvästit ja kiitos, on hyvä ymmärtää, että jokaiseen hyvästiin sisältyy jotain positiivista. Mahdollisuus uuteen. Jokainen hyvästi antaa meille mahdollisuuden oppia itsestämme ja maailmasta, ja siitä, miten voimme parhaiten viettää oman elämämme.

Hyväksy entinen ja päästä irti kaikesta, mitä et enää tarvitse. Päästä irti asioista, jotka eivät enää ole osa sinua. Anna itsellesi lupa kävellä kevein askelin. Huomaat pian, etteivät edes sanakirjan sanat riitä kuvailemaan sitä onnea ja keveyttä, jota tunnet.