Hienoja lainauksia teoksesta Levottomuuden kirja

Tässä artikkelissa esittelemme parhaita lainauksia teoksesta Levottomuuden kirja. Nämä lainaukset ovat todellisia taideteoksia. Tätä ihmeellistä tekstiä pidetään Fernando Pessoan parhaana proosana ja se julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen. Tämä kirja sisältää joitakin otoksia hänen päiväkirjastaan, ne ovat lyhyitä pohdiskeluja ja sananparsia.

Tämän kirjan lopullinen painos julkaistiin vuonna 2010. Muita versioita oli julkaistu ennen sitä, mutta ne sisälsivät muiden ihmisten kirjoituksia. Vuoden 2010 painoksesta toimittajat poistivat muiden kirjoitukset.

Alla on joitakin tämän kirjan parhaista lainauksista.

Satunnaista etsimistä

Levottomuuden kirja korostaa, että elämä on merkityksetöntä ja olemassaolo on järjetöntä. Tämä lainaus kuvastaa sitä täydellisesti: ”Olen kuin joku joka etsii satunnaisesti, eikä tiedä, mitä hän etsii tai mihin se on piilotettu. Leikimme piilosta ei-kenenkään kanssa”.

Pessoa kirjoittaa, että elämämme pyörivät tyhjän ympärillä. Emme ymmärrä tarkoitustamme saatika sitä, miten se voidaan saavuttaa. Välttelemme muita ihmisiä, jotka ovat samoissa olosuhteissa kuin me. Runoilijalle tämä on elämän peli.

Kummituksia

Tämä on yksi Pessoan syvimmistä ja kauneimmista lainauksista: ”Muutos uskon kummituksista järjen haamuihin on vain muutto sellistä toiseen”. Näillä yksinkertaisilla sanoilla runoilija ottaa kantaa kahteen suureen länsimaisen ajatuksen käsitteeseen: uskoon ja järkeen.

Kuten tiedätte, nämä kaksi maailmankuvaa ovat taistelleet vuosisatojen ajan. Usko kieltää järjen ja järki hylkää uskon. Pessoa määrittelee ne molemmat kuvitteellisiksi, mutta myös vankiselleiksi. Ne molemmat rajoittavat näkökulmaasi ja ajatteluasi.

Mikään ei ole täydellistä

Täydellisyys on yksi abstrakteimmista ja idealistisimmista käsitteistä. Se on täysin mielen tuote eikä vastaa todellisuutta. Ihmiset haluavat täydellisyyttä, mutta eivät koskaan saa sitä, koska mikään ei täytä sen vaatimuksia.

Yksi Levottomuuden kirjan lainauksista sanoo: ”Mutta kaikki on epätäydellistä. Auringonlasku ei ole niin ihana, etteikö se voisi olla vieläkin miellyttävämpi, ei ole niin hellävaraista tuulta, joka tuudittaisi meidät nukkumaan, mutta joka ei voisi tuoda vieläkin makeampaa unta.” Tässä lainauksessa Fernando Pessoa korostaa, että ihmiset eivät koskaan ole tyytyväisiä.

Käyttökelvottomien asioiden kauneus

”Miksi taide on kaunista? Koska se on hyödytöntä. Miksi elämä on rumaa? Koska se on pelkästään tarkoitusta ja aikomuksia. Kaikki sen polut johtavat yhdestä pisteestä toiseen. Se on kuin polku, joka tehtiin paikkaan, jonne kukaan ei mene!”

Taiteella ei ole minkäänlaista käytännön merkitystä. Se on arvokasta itsessään sinä mitä se on, ei sen hyödyllisyyden takia. Kukaan ei tarvitse Las Meninasia elämäänsä, mutta maalauksen katsominen saa heidät miettimään. Maailma jatkaa pyörimistä riippumatta siitä, onko Eiffel-torni pystyssä, mutta planeetta on kauniimpi, koska se on olemassa.

Asia on päinvastoin tavallisessa elämässä. Asiat, ja jopa ihmiset, ovat arvokkaita vain, jos he tarjoavat hyviä asioita. Ihmiset etsivät vain sitä, mikä on hyödyllistä. Näissä olosuhteissa elämä lakkaa olemasta suurta ja ylevää. Juuri sitä Pessoa pyytää meitä pohtimaan tässä lainauksessa.

Onnen orvoksi jättämä

Levottomuuden kirja on Fernando Pessoan omaelämäkerta ja se sisältää monia liikuttavia yksinäisyyden ja laiminlyöntien tunnustuksia.

Yksi näistä intiimeistä kappaleista sanoo: ”Olen aina halunnut olla haluttu. Minua suretti, että minua kohdeltiin välinpitämättömästi. Onnen orvoksi jättämänä, halusin – kuten kaikki orvot – olla jonkun kiintymyksen kohde.”

Pessoa määrittelee läpi koko teoksen itseään epäonnistujana, joka ei löydä merkitystä. Hän on onnen orvoksi jättämä, koska hän on jopa menettänyt halunsa olla onnellinen.

Fernando Pessoa oli yksi kaikkien aikojen tärkeimmistä runoilijoista. Levottomuuden kirja osoittaa meille hänen tunteidensa monimutkaisuuden ja hänen ajattelunsa terävyyden. Jokainen lause on runo, joka odottaa herkkää lukijaa, kuten sinä, löytämään sen.