Fractured: kun todellisuus ei vastaa totuutta

Fractured on yksi viime vuosien parhaista psykologisista trillereistä. Juoni, mysteeri ja hämmennys ovat sen tärkeimmät ainesosat.
Fractured: kun todellisuus ei vastaa totuutta

Viimeisin päivitys: 14 joulukuuta, 2022

Mielemme voi suoraan vaikuttaa elämäämme, jopa siinä määrin, että se vaikuttaa jokapäiväisiin ja jopa tietoisiin tekoihimme. Selittääksemme sitä voimaa, jonka mielemme pystyy valjastamaan, haluamme tarkastella elokuvaa  Fractured. Se liittyy sellaisiin olosuhteisiin, joissa todellisuus ei vastaa totuutta.

Tämä Netflix-tuotanto on herättänyt paljon keskustelua, ja se on saanut sekä positiivista että negatiivista kritiikkiä. Kiistatonta on kuitenkin se, että elokuva todellakin koskettaa meitä katsojia, ja saa meidät ajattelemaan syvällisesti kaikkea sitä mitä ruudulla tapahtuu.

Nyt tarkastelemme tarinaa psykologisesta näkökulmasta.

Fractured: jännitystä ja toimintaa sisältävä trilleri

Tarina sijoittuu Yhdysvaltoihin. Perhe matkustaa sukulaisten luo juhlimaan kiitospäivää, ja pysähtyy huoltoasemalle. Jossain vaiheessa päähenkilö Ray Monroe, jota näyttelee Sam Worthington, lakkaa pitämästä silmällä tytärtään. Hän putoaa kuoppaan viereisellä autiolla rakennustyömaalla ja hänen kätensä murtuu.

Lily Raben näyttelemä Joanne Monroe (äiti) näkee onnettomuuden ja yhdessä vanhemmat auttavat tyttöä. Sitten he vievät hänet sairaalaan, jossa sekä äiti että tytär katoavat. Sairaalassa sanotaan isälle, ettei heitä ole nähtykään.

Elokuva on luokiteltu psykologisen trillerin genreen. Se yrittää synnyttää katsojassa jatkuvan jännityksen tilan, ja siirtää meille saman huolen, jonka päähenkilö kokee, kun hän ei tiedä mitä oikein tapahtuu.

“Ihmisen mieli pystyy mihin tahansa.”

-Joseph Conrad-

Kun todellisuus ei vastaa totuutta

Päähenkilö yrittää löytää vihjeitä osoittaakseen, että hänen vaimonsa ja tyttärensä tulivat sairaalan ensiapuun. Kotikatsomossa olemme täysin hänen puolellaan.

  • Sairaalan videonauhalta näkyy selvästi, kuinka äiti ja tytär saapuvat sairaalaan ja suorittavat tarvittavat toimenpiteet lapsen sisäänottamiseksi. Isä alkaa etsiä heitä. Tällä tavalla meitä rohkaistaan asettumaan päähenkilön asemaan ja tulkitsemaan tapahtumia.
  • Kohtaukset ovat realistisia. Tiedämme, että jotain outoa on tapahtumassa. Uskomme, että isä on oikeassa, vaikka häntä syytetään epätasapainosta ja että hän on sitä mieltä että häntä vastaan on kehitetty salaliitto.
  • Näemme, kuinka isä menettää hallinnan tiettyinä hetkinä. Lopulta hän kuitenkin onnistuu löytämään vaimonsa ja tyttärensä vaikeapääsyisestä pohjakerroksesta. Täällä tarina ratkeaa. Todellisuudessa hän ei ole löytänyt heitä, vaan kaikki on hänen omaa keksintöään, jonka hänen mielensä on luonut.

Fractured haastaa meidät pohtimaan, mikä osa näkemästämme on totta ja mikä on vain päähenkilön mielikuvituksen tuotetta. Toisin sanoen meidän on päätettävä, onko olemassa salaliitto häntä vastaan vai onko kaikki hänen mielessään. Kumpikin mahdollisuus tuntuu epäilyttävältä, mikä on juuri se tunne, jonka ohjaaja haluaakin meidän kokevan.

Elokuvan Fractured päähenkilö.

Päätös

Jos et ole vielä nähnyt elokuvaa, suosittelemme, että katsot sen ja luet vasta sitten artikkelin loppuun.

Lopulta saamme selville, että kaikki oli päähenkilön mielikuvituksen tuotetta. Todellisuudessa hän oli murhannut vaimonsa ja tyttärensä, mutta hän halusi luoda vaihtoehtoisen, valheellisen todellisuuden. Hän jopa vakuutti itsensä siitä, että mielikuvitukselliset tapahtumat olivat todella tapahtuneet ja me katsojat uskoimme niin myös. Hän kärsii psykoottisesta episodista ja tekee murhan. Hän ei halua tunnustaa tätä edes itselleen, mikä saa hänet kokemaan hallusinaatioita.

Psykologi Cristina Blancon mukaan psykoottinen häiriö voi aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä ja harhaluuloja sekä luoda rinnakkaistodellisuuden. Samoin tohtori Pedro Sánchez Escobedo, Yucatánin autonomisesta yliopistosta (Meksiko), todistaa sellaisen realismin, jonka psykoottinen reaktio voi tuoda esiin ihmisen mielessä ja siten vääristää sitä.

Tämä näkyy elokuvassa. Se on loistava psykologinen trilleri sekä itse tarinan että hahmojen tulkinnan kannalta. Lisäksi se on huolellisesti kuvattu ja sopii yhteen täydellisesti niiden tunteiden kanssa, joita koemme tapahtumien katsojina.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Cortés Ruiz, María José y Gutiérrez-Zotes, Alfonso y Valero Oyarzábal, Joaquín y Jariod Pàmies, Manel y Labad Alquézar, Antonio (2010). Delirios y su relación con el temperamento y carácter en pacientes con trastorno psicótico. Psicothema, 22 (1), 84-91. [Fecha de Consulta 20 de Agosto de 2021]. ISSN: 0214-9915. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=72712699014
  • García García, A. (2011). Psicología y cine: vidas cruzadas. UNED. Madrid.
  • Sánchez Escobedo, P. (2008). Psicología clínica. Manual Moderno. México.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.