Eikö ole mahtavaa unelmoida että kaikki on vielä mahdollista?

Eikö ole mahtavaa unelmoida että kaikki on vielä mahdollista, että kaikki on ulottuvillasi jos vain sitä haluat ja yrität, että olet juuri aloittanut projektin ja toivo valtaa sinut, antaen sinulle vauhdin joka saa sinut taistelemaan vastoin kaikkia odotuksia, ilman että millään muulla on merkitystä?

Jokainen matka alkaa ensimmäisellä askeleella, jollakin jonka voit kuvitella ja sitten yrittää muuttaa todellisuudeksi. Ja se on se hetki, se silmänräpäys, jolloin kaikki energiasi on keskittynyt tähän yhteen päämäärään; tällä hetkellä näet että kaikki on mahdollista jos taistelet sen eteen.

Sitten vaihe vaiheelta alat tekemään kaiken tarpeellisen päästäksesi lähemmäksi päämäärääsi, huolimatta siitä kuinka kaukana se saattaakaan olla. Energia tulvii sinusta jotta voisit taistella päämääräsi puolesta. Tällöin näet että mahdoton on mahdollista jos taistelet sen puolesta kynsin ja hampain.

Lopulta kuitenkin selviää ettei kaikki olekaan niin hienoa, että epäonnistut ensimmäisessä yrityksessäsi, ehkä toisessa, ja ehkä vielä useammankin kerran, ja sitten se mikä oli mahdollista, lakkaa olemasta. Mutta jos se oli mahdollista ennen, miksi se lakkaisi olemasta mahdollista nyt?

Ero “haluamisen” ja “kykenemisen” välillä on uskominen

Päämäärä on sama, mutta sinä et ole, ja siinä kohtaa epäilys kohottaa rumaa päätään, kun hirviöt sisälläsi tasoittavat tietä epävarmuuksille itsestäsi ja kyvyistäsi ottaa toivo ja unelmat jälleen käsiisi, sen toivon ja ne unelmat jotka sinulla oli kun aloit jahdata tätä päämäärää.

Ja tässä kohtaa alat olla itsesi pahin vihollinen, kun lakkaat olemasta toiveikas ja alat hukuttautua masennukseen. Kun unelmoinnin sijasta alat asettaa esteitä omalle polullesi. Kun lakkaat rakentamasta siltoja ja niiden sijaan rakentelet ansoja matkan varrella.

Kun et enää muista että ainoa ero haluamisen ja kykenemisen välillä on uskominen. Sillä jos uskot että pystyt, taistelet sen puolesta, ja kun taistelet sen puolesta antamatta ikinä periksi, ennemmin tai myöhemmin tulet saavuttamaan sen. Sillä jos taistelet sen puolesta ja laitat kaiken energiasi sen saavuttamiseen, jopa vaikeasti tavoitettavan Neiti Onnenkantamoisen on annettava periksi todennäköisyyden laille.

Unelmointi ei tarkoita sitä että irrotat jalkasi maasta

Unelmointi ja taistelu ei kuitenkaan tarkoita ettet pitäisi jalkojasi maassa. Taistelu ei tarkoita sitä, ettet enää olisi realistinen. Tiedät edelleen että päämääräsi on monimutkainen, mutta jatkat siihen uskomista, itseesi uskomista, antaen uskolle mahdollisuuden siirtää vuoria.

Usko itseesi ei tarkoita että yrität tarttua sateenkaareen käsilläsi tai että yrität laittaa pulloon kaikki maailman meret. Unelmasi eivät ole liian suuria jos et tee itsestäsi liian pientä jahtaamaan niitä. Aika taistella on nyt, älä tuhlaa elämääsi vain yrittäen saada selville sitä.

Pelko ja epäilys saattavat päätyä kasvamaan valtaviksi voimiksi kun alat löytää kompastuskiviä matkaltasi, mutta älä unohda että unelmasi on rakennettu toivon perustuksille. Älä menetä toivoasi koska silloin olet menettänyt kykysi taistella, ja sen tuloksena, unelmasi.