"Ei minkään" tekemisen suloisuus ja siitä nauttiminen
Siitä ei ole kovinkaan kauaa kun 4-vuotias lapsi pyysi minua ja muutamaa muuta aikuista “nauttimaan hetken sängyssä makoilusta.” Kuten me kaikki tiedämme, voi 4-vuotiaalla olla enemmän valtaa ja voimaa kuin neljällä aikuisella yhteensä… Joten niinpä pääsikin käymään, että hetkeä myöhemmin löysimme kaikki itsemme makoilemassa yhdessä, tehden emme yhtään mitään… Vain nautiskellen olostamme ja toisistamme.
Joskus jonkun tai jonkin täytyy napauttaa meitä olkapäälle saadakseen meidät ymmärtämään, että tapa jolla me kiiruhdamme elämän läpi ei johda meitä mihinkään, ei tee meitä onnellisemmaksi, eikä ylipäätään hyödytä meitä mitenkään. Koska niinpä niin, voiko kukaan hinnoitella sitä kokemusta kun herttainen lapsi pyytää sinua makoilemaan sängyssä ja tekemään ei mitään?
Minä opin tältä lapselta käytännössä käsitteen “il dolce far niente”, “ei minkään tekemisen suloisuus”. Tämä toiminta on suorastaan uskomaton terapiamuoto jokapäiväisen stressin hälventämiseen. Emme toisinaan edes huomaa tätä huoliemme ja kiireidemme aiheuttamaa painetta, kuten kun juoksemme saavuttaaksemme linja-auton ennen sen lähtöä, loikatessamme sängystä ehtiäksemme jonnekin ajoissa tai syödessämme liian nopeaan tahtiin vain jotta ehtisimme ajoissa takaisin töihin.
Joten jätetään kaikki tuo nyt sivuun ja otetaan huomiomme keskipisteeksi “ei minkään tekemisestä” nauttiminen. Varaa joka päivä aikaa kytkeä itsesi irti arkirutiinistasi, murheistasi, menevästä ja tulevasta, kiireestä. Onko niissä todellakaan mitään järkeä kun niiden merkittävin vaikutus on värikkään luonteesi harmaannuttaminen, sydämensykkeesi kiivastuttaminen ja yleisesti ottaen voimiesi viemien, niin että päivän päätteeksi olet kuin kuihtunut kasvi?
Kun me lepäämme, aktivoituu aivojemme oikea puoli. Tiedätkö, juuri se puoli jonka kontrollin alaisia ovat mielikuvitus, luovuus ja nauttiminen. Haluatko todellakin jäädä paitsi sitä kaikkea iloa ja innostusta? Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että aivojemme oikea puolisko on mahtava.
Miten omaksua “Il dolce far niente”
- Makoile sängyssä ja vain ole!
- Mene puistoon, makaa ruohikolla, nauti auringon säteistä, ruohon tuoksusta ja lintujen liverryksestä.
- Istu kivellä meren äärellä ja tunne aaltojen viestit ihollasi, kuinka raikas ilma tuntuu avaavan mielesi ja meren tuoksun ohella avaa sinun sielusi ja aistisi, saaden sinut tuntemaan olevasi lähempänä aitoa elämän tarkoitusta.
- Mene metsään ja halaa puuta, ja oletpa sitten yksin tai seurassa niin tunnet taatusti olevasti aidosti osa luontoa.
- Makaa sohvalla ja tee “ei mitään”, paitsi ehkä kuuntele korviasi hivelevää musiikkia kuten tämä.
- Opettele meditoimaan. Meditointi on yksinkertaisuudessaan sitä, että tyhjennät mielesi ja näin tehdessäsi hengität samalla syvään. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tavanmukainen meditaatio voi muuttaa aivojemme koostumusta ja tehdä niistä vahvemmat masennusta, stressiä ja ahdistusta vastaan.
- Unohda mitä sinun “piti olla tekemässä”. Ei! Mitä sinun piti olla tekemässä on juurikin “il dolce far niente”.
- Lomistasi toden teolla nauttiminen. Sammuta kännykkäsi, käytä vähemmän aikaa ruoanlaittoon, äläkä suostu ottamaan osaa turhanpäiväisiin riiteilyihin. Lomat ja kesän kuumuus ovat ehdottomasti jotain mistä haluat nauttia muutaman päivittäisen “dolce far niente” -hetken siivittämänä.
- Nuku enemmän kuin koskaan. Suo itsellesi kokonainen viikonloppu suorittaa kertyneitä univelkoja. Lakkaa ajattelemasta että olet laiska; nukkuminen tekee ihmeitä sekä mielelle että keholle.
Pidä aina mielessä, että sinä olet ainut ihminen joka todella voi huolehtia sinusta. Joten rakasta ja hemmottele itseäsi, äläkä anna kenenkään kiistää sinulta untasi ja terveyttäsi. Istu alas, rentoudu ja toteuta “il dolce far niente”.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.