Eeva ei syntynyt kylkiluusta, eikä tarjonnut kellekään omenoita
Joka vuosi 8. maaliskuuta maailma viettää kansainvälistä naistenpäivää. Tämä merkkipaalu vakiinnutettiin kalenteriin muistona yli sadalle naiselle, jotka kuolivat tehtaan tulipalossa New Yorkissa vuonna 1908.
Nämä naiset olivat Sirtwootin puuvillatehtaassa kun tulipalo alkoi, ja palon oli aiheuttanut samaisen tehtaan omistaja. Tulipalon aiheuttaminen oli hänen vastauksensa työntekijöiden lakkoon, jolla vaadittiin naisille samaa palkkaa kuin miehille, työpäivien lyhentämistä 10 tuntiin sekä aikaa heidän lastensa rintaruokintaan.
Vuonna 1910 Tanska isännöi tapahtumaa Second International Conference of WorkingWomen, ja vahvisti maaliskuun 8. päivän kansainvälisenä työtä tekevien naisten päivänä. Nykyään tämän päivän “juhlistaminen” on laajennettu naistenpäiväksi, hetkeksi joka auttaa meitä muistamaan tämän maailmaan elämää tuovan sukupuolen kaikki hyvyys. Mutta tämän päivän pitäisi toimia keinona antaa tunnustusta, ei keinona luokitella naisia pinkin värin tai meikkien ystäviksi tai muiden mikroseksististen stereotyyppien vakiinnuttamiseksi, joita kaupalliset markkinavoimat käyttävät hyödykseen.
Miksi on tarpeen voimaannuttaa naisia?
Joka ikisen naisen voimaannuttaminen on yhteiskunnassamme sekä tarpeen että asiana varsin kiireellinen. Naiset tarvitsevat voimaa ja vahvuutta ilman vallanalaisuutta tai alistumista.
Jopa vielä tällä vuosisadalla naista voidaan kohdella kaltoin vain siitä puhtaasta syystä, että hän on nainen. Naiset lukitsevat omia toiveitaan ja halujaan visusti piiloon joka päivä, johtuen pitkään kannatetusta uskomuksesta, jonka mukaan naisen pitäisi uhrata itsensä muiden hyväksi. Heidän odotetaan edelleen nousevan ylös aikaisin, jotta he voivat hoitaa tiskit. Edelleen voi olla yllättävää nähdä naispuolinen yritysjohtaja. Automerkit käyttävät edelleen naisvartaloa houkutellakseen ostajia.
Pidämmepä siitä tai emme, niin me asumme epätasa-arvoisessa maailmassa. Meidän odotuksemme kutakin sukupuolta kohtaan ovat eriarvoiset. Tämä heijastuu meidän käytöksessämme ja ajatuksissamme, ja kun tulemme tietoisiksi tästä voimme me taistella niitä vastaan päivä toisen jälkeen.
Mitä me haluamme naisille naistenpäivänä ja kaikkina muinakin päivinä?
Me haluamme naisilla olevan samat mahdollisuudet kuin miehillä; ei sen enempää tai vähempää. Me emme halua olevan tarvetta kansainvälisille kunnianosoituksille joka maaliskuun 8. päivä. Me haluamme tasapainon ja samanarvoisuuden olevan luonnollisia jatkumoita arkielämässä.
Me emme halua saada vähemmän palkkaa tai tehdä töitä ilmaiseksi. Me emme halua mahdollisten työpaikkojen kysyvän meidän vaatekokoamme tai arvioivan meitä ulkomuotomme perusteella. Emmekä me halua joutua pukeutumaan yhdenmukaiseen virkapukumaiseen hameeseen säännösten vuoksi.
Me emme halua naisten tulevan kasvatetuiksi olemaan marttyyreja ja olemaan sosiaalisesti velvoitettuja uhraamaan omat halunsa “muiden vuoksi ja hyväksi.” Me emme halua tulla tunnistetuiksi käyttämällä pinkkiä väriä.
Me emme halua median kohtelevan meitä kuin esineitä. Me emme halua rintaruokinnan olevan paheksuntaa herättävä teko, saati saada kieroja katseita sen tekemättä jättämisestä. Me haluamme päättää itse. Me haluamme tulla nähdyiksi yhtenä olentona tällä maapallolla, ilman pelkoa siitä, että tulemme rikotuiksi.
Koska hauraus ei ole synonyymi naiseudelle ja kotityöt tai lasten kasvatus eivät ole ainoastaan naisten hommaa. Koska, kuten suuri Eduardo Galeano perustellusti tähdensi:
“Jos Eeva olisi kirjoittanut Raamatun alkukertomukset, millainen olisi ihmisyyden ensimmäinen rakkauden ilta? Eeva olisi alkanut selventää, että hän ei syntynyt mistään kylkiluusta, saati tapasi mitään käärmeitä tai tarjosi omenoita kellekään, ja että Jumala ei koskaan käskenyt hänen synnyttää tuskissaan ja että hänen aviomiehensä määräisi häntä. Kaikki nämä tarinat ovat valheita, jotka Aatami kertoi lehdistölle.”
Onnellinen elämä kaikille naisille
Onnellista elämää, nainen. Me sanomme “onnellinen elämä,” koska tänään me emme aio onnitella sinua siitä, että olet rakastava, ahkeroiva, hyvä äiti tai paras tytär. Me yksinkertaisesti kutsumme sinua tuntemaan ylpeyttä siitä, kuka olet ihmisena ja tunnistamaan ongelmakohtia ja eriarvoisuuksia.
Joka tapauksessa muista, että vaikka joka 8. maaliskuuta on omistettu kaikille maailman upeille naishenkilöille ja naisille halki historian ei meidän pidä unohtaa, että meidän täytyy julistaa tätä äänekkäästi ja samalla voimalla koko muun vuoden ajan.
Tämä sanottuamme ja vielä kerran: ONNELLISTA ELÄMÄÄ, NAISET. Koska vaikka vuosisatojen ajan yhteiskunta on vaatinut, että nainen ei ole mitään, voi nainen olla kaikkea ilman rajoitteita tai erotuksia ja me tulemme jatkuvasti entistä tietoisemmiksi tästä.