Big Fish: kala elämän metaforana

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Leah Padalino

Viimeisin päivitys: 28 lokakuuta, 2024

Big Fish (2003) on Tim Burtonin ohjaama elokuva, jossa on runsaasti symboliikkaa ja metaforia. Se ei ole täynnä synkkiä ja pahaenteisiä kohtauksia, jotka tavallisesti yhdistämme Burtoniin. Päinvastoin. Big Fish on pelkkää väriä, valoa ja harmoniaa.

Elokuva kertoo Edward Bloomin elämästä ja hänen suhteestaan poikaansa Williin. Will asuu Pariisissa raskaana olevan vaimonsa kanssa. Hänen suhteensa isäänsä huononi vuosia sitten, joten he kommunikoivat Willin äidin Sandran kautta.

Eräänä päivänä Sandra soittaa pojalleen kertoakseen tälle, että isä on vakavasti sairas. Joten Will ja hänen vaimonsa matkustavat hänen luokseen.

Isän ja pojan suhde

Edwardilla ja Willillä oli loistava suhde Willin ollessa lapsi. Vuosien myötä heidän suhteensa viileni. Edward tunnetaan siitä, että hän kertoo tarinoita mahtavista urotöistä, joihin kuuluu jättiläisiä, noitia, ihmissusia jne. Will rakasti näitä tarinoita ollessaan lapsi, mutta kasvaessaan aikuiseksi hän tajusi etteivät ne olleet todellisia.

Aikuiseksi tultuaan hän haluaa enemmän kuin mitään tietää totuuden isästään. Hän ei voi hyväksyä sitä, että hänen isänsä ei pysy tosiasioissa kertoessaan tarinoita. Will yrittää vakuuttaa isänsä kertomaan hänelle totuuden, mutta Edward on hyvin ylpeä tarinoistaan. Se on jotain jota hän ei halua muuttaa, ei edes poikansa vuoksi.

Paradoksaalisesti Will itse on itse asiassa kirjailija. Hänkin kertoo loistavia tarinoita asioista, joita ei koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan. Voimme nähdä, että syvällä sisimmässään Edward ja Will eivät ole niin erilaisia. Yksi kertoo tarinoita ja toinen kirjoittaa niitä.

“Kiehtovaa jäävuorissa on se, että näet niistä vain 10 prosenttia. Loput 90 % on veden pinnan alapuolella etkä voi nähdä sitä. Sama koskee sinua, isä. Näen vain pienen palasen, joka kohoaa pinnan yläpuolelle.”

-William Bloom, Big Fish-

Willillä on vaikeuksia hyväksyä isäänsä. Hän ei luota tähän ja hän on keksinyt teorioita perustellakseen isänsä poissaolon lapsuudessaan. Tässä nimenomaisessa elämänvaiheessa Willistä on tulossa eräänlainen korvaaja isälleen. Edwardin elämä on päättymässä ja toinen on alkamassa. Willistä tulee isähahmo, jota hänen poikansa tarvitsee.

Aluksi Will tuomitsee ja kritisoi isäänsä. Willistä isä ei ole ollut kovinkaan hyvä roolihahmo. Mutta vanhempien tehtävä ei ole koskaan helppo, ja nyt on Willin oma vuoro kohdata tuo tilanne. Hän haluaa olla täysin erilainen isä kuin mitä hänen oma isänsä oli hänelle. Hän haluaa kertoa pojalleen totuuden. Mutta vähitellen Will hyväksyy isänsä ja ymmärtää, että hänen isänsä tulee jättämään hänelle tarinoiden perinnön ja Will ottaa hänen paikkansa.

Big Fish -elokuvan metaforat

Big Fish on tarina, joka hyödyntää ja yhdistelee runsaasti erilaista kerrontaa ja tapahtumia. Se on Edward Bloomin elämäntarina. Jo pelkkä sukunimi on metafora. Bloom merkitsee kukkimista ja kukoistamista, ja on juuri sitä mitä Edward tekee, aivan kuin kukka. Hän syntyy, saavuttaa kukoistuksensa ja sitten vähitellen kuihtuu pois.

Elokuvassa on paljon metaforia. Yritämme seuraavaksi selittää niistä kaikkein tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat.

Kala

Kun Edward kertoo tarinoita lapsuudestaan, kala on niissä tärkeä hahmo. Se on punainen lanka elokuvassa alusta loppuun saakka. Se on metafora Edwardista itsestään. Kun hän oli lapsi, hän luki kalasta joka muutti kokoaan riippuen ympäristöstä. Vapaana se saattoi olla kolminkertainen.

Edward ymmärtää olevansa kuin kala ja että hänen rajoituksensa elämässä ovat kuin akvaario. Edward tajuaa, että saavuttaakseen tavoitteensa hänen on ratkaistava asiat perustuen noihin rajoituksiin. Jos pakenemme akvaariosta olemme vapaita, voimme määrittää oman suuntamme ja saavuttaa suuruutta. Mutta toisaalta akvaariosta lähteminen voi olla pelottavaa, koska emme tiedä mitä ulkona on.

“Tuliko mieleesi koskaan, että ehkä et olekaan liian iso — ehkä tämä kaupunki on vain liian pieni sinulle?”

-Edward Bloom, Big Fish-

Silmä

Mitä pelättävää sinulla on, jos jo tiedät kuinka elämäsi päättyy? Edwardin tarinoissa lapsuudesta on lasisilmäinen noita. Jos katsot tuohon lasisilmään, näet kuinka tulet kuolemaan. Edward katsoo siihen, näkee kuinka hän tulee kuolemaan ja hyväksyy tilanteen.

Kun hän joutuu vaaralliseen tilanteeseen, hän kohtaa sen ja sanoo itselleen, että se ei ole tapa jolla hän tulee kuolemaan. Näin hän pystyy voittamaan esteet ja jatkamaan eteenpäin. Edward hyväksyy kohtalonsa, joka on kaikille ihmisille sama: kuolema. Hän kohtaa ja hyväksyy sen eikä anna pelon hallita itseään.

Ashton

Tämä on Edwardin akvaario, kaupunki jossa hän syntyi. Pieni, rajallinen kaupunki unelmia ja toiveita ajatellen. Tästä huolimatta hänellä on loistava maine naapurien keskuudessa ja hän pystyy tekemään mahtavia asioita “akvaariossaan”. Hänen ei tarvitse kohdata paljon esteitäkään.

Akvaario on mukavuusalueemme. Se edustaa mukautumista. Se on se paikka, jossa tunnemme olevamme turvassa ja josta on vaikea lähteä. Mutta akvaariossamme mahdollisuudet oppia ovat rajalliset. Tästä syystä Edward päättää kohdata tuntemattoman ja lähteä sieltä.

Spectre

Lähdettyään Ashtonista ja aloitettuaan matkansa hän törmää joukkoon esteitä, jotka hänen on voitettava päästäkseen Spectreen. Spectre on utopistinen kaupunki, jossa kaikki kulkevat paljain jaloin ja mitään ei koskaan tapahdu. Sieltä hän löytää aiemman Ashtonin asukkaan, Norther Winslow’n. Winslow oli tunnettu runoilija, jolle oli määrä tapahtua mahtavia asioita, aivan kuten Edwardille. Tästä syystä hän teki saman matkan.

Mutta Norther jäi kiinni toiseen kalakoukkuun eikä voi enää kirjoittaa runojaan. Hän päätyi toiseen akvaarioon. Spectre, vaikka se onkin upea paikka, on vain yksi mukavuusalue.

Edward suunnittelee jäävänsä sinne, mutta muuttaakin mielensä ja jatkaa matkaa. Hänellä on vielä paljon nähtävää. Käsikirjoittaja ei valinnut nimeä Spectre sattumanvaraisesti. Se viittaa aaveisiin. Tämä johtuu siitä, että Spectre on akvaarion lisäksi myös petollinen paikka. Siellä on joessa kala, jota Edward luulee naiseksi, sillä jokainen kalaa katsova näkee siinä eri asioita jotka edustavat katsojan omia toiveita. Tässä on siis nähtävissä Edwardin toive löytää nainen.

Sormus

Jotta kala voisi saavuttaa maksimaalisen kokonsa, se ei saa jäädä kiinni. Edwardin on vältettävä kaikki kalakoukut jotka hänen elämäänsä ilmestyy. Hänen on vältettävä menemästä takaisin akvaarioon, ainakin siihen asti kunnes hän on saavuttanut tavoitteensa ja oppinut asioita.

Mutta jos oikea kalakoukku tulee vastaan, me kaikki olemme vaarassa jäädä ansaan. Toisin sanoen, Edward välttelee kalakoukkuja kunnes löytää sen oikean. Kala josta Edward puhuu, antaa itsensä jäädä kiinni kihlasormukseen.

Edwardin kalakoukku on hänen vaimonsa Sandra. Mutta tuohon pisteeseen päästäkseen hänen oli voitettava loputtomia esteitä, jätettävä mukavuusalueensa, opittava asioita, ja elämän loppupuolella riisuttava kenkänsä uudella mukavuusalueella.

Kengät

Kengät suojaavat jalkojamme kävellessämme. Kun olemme kotona, emme enää tarvitse niitä. Spectressä kaikki asukkaat kävelevät paljain jaloin. Heidän ei tarvitse jatkaa matkaa, joten he eivät enää tarvitse kenkiään.

Tästä huolimatta  Edward lähtee Spectrestä ilman kenkiä, toisin sanoen suojattomana, sillä tuolla hetkellä hän kohtaa paniikkialueensa. Elämämme loppupuolella emme enää tarvitse kenkiä. Voimme asettua paikallemme ja jättää kengät roikkumaan narulle.

Big Fish on moderni fantasiatarina, joka näyttää meille erilaisen tavan katsoa elämää ja hyväksyä se. Me kaikki kykenemme tekemään hämmästyttäviä asioita jos onnistumme voittamaan pelkomme, jättämään mukavuusalueemme ja rakentamaan oman polkumme.

“Mitä vaikeampaa jokin on, sitä palkitsevampaa se on lopussa.”

-Edward Bloom, Big Fish-