Baobab-puu sydämessä: mietteitä Pikku prinssistä
Jos löydät baobab-puun sydämestäsi, revi se ulos juurineen, koska sen siemenet tarjoavat suojan pelolle, epävarmuudelle, petokselle ja raivolle… Tee niin kuin Pikku prinssi teki. Hän poisti jättiläismäisten baobab-puiden siemenet pieneltä planeetaltaan joka aamu. Hän teki sen koska hän pelkäsi, että ne voisivat kasvaa liian isoiksi. Jos niin tapahtuisi, niiden valtavat juuret tuhoaisivat kaiken tunnetun ja rakastetun…
Jotkin pelot ovat älykkäitä ennemmin kuin fobioita ja ne lisäävät hyvinvointiamme. Nämä pelot säätelevät selviytymiskykyämme, sillä ne ovat pelon hallitsemia. Jopa silloin tietyissä tilanteissa ja tietämättä edes miksi, nuo baobab-siemenet voivat vielä tulla ja saastuttaa kaiken. Ne kasvavat hiljaa henkisen puutarhamme mullan alla muunnellen tasapainoamme ja keskittymiskykyämme.
“On hyviä siemeniä hyville kasveille ja pahoja siemeniä pahoille kasveille. Ne nukkuvat salaa maassa, kunnes yksi niistä päättää herätä. Se alkaa kasvaa ja alkuun hyvin ujosti kasvava kaunis, harmiton pieni varsi kasvaa kohti aurinkoa. Jos se on retiisi tai ruusupensas, voimme antaa sen kasvaa siten kuin se haluaa, mutta jos selviääkin, että se on paha kasvi, meidän täytyy repiä se pois heti kun voimme päätellä mikä se on.”
-Pikku prinssi-
On mahdollista, että kaikista Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi -kirjan mietteistä tämä on mielenkiintoisin. Kyseisessä kirjassa meidän pieni päähenkilömme repi “pahat” siemenet planeetaltaan huolehtien ja kastellen samaan aikaan “hyviä” siemeniä. Pahat siemenet olivat baobab-puun siemeniä. Hänen täytyi poistaa ne juurineen ennen kuin ne voisivat tuhota hänen planeettansa. Ruusupensaan siemenet olivat hyviä siemeniä. Hänellä oli erityinen mieltymys niihin.
Tämä hienovarainen vertauskuva symbolisoi epäilemättä meidän pelkoamme, synkimpiä alueitamme, joissa kognitiiviset vääristymät vahvistuvat. Ne ovat luokittelun, huolien ja surullisuuden luomia lähteitä, jotka sumentavat henkisen linnan näkyvistämme ja saavat sen tuhoutumaan.
Baobab-puu sydämessä – meillä kaikilla on yksi sisällämme
Kaikilla meillä on baobab-puu sydämessämme. Se saattaa ehkä olla vain siemen tänään – näkymätön, nukkuva ja ongelmaton. Jotkut kuitenkin kärsivät sen kasvun vaikutuksista. Baobab-puun vaikutus on siinä, että se laajentaa juurensa ja vaihtaa kaiken ympärillänsä olevan. Se vaihtaa ja horjuttaa kaiken. Se johtuu siitä, että pelot, aivan kuten katkeruuskin, romahduttaa ja tuhoaa sisäisen järjestyksen, logiikan ja itsenäisyyden.
Pikku prinssi kysyy lentäjältä, syövätkö lampaat pensaita. Kun tämä vastaa myönteisesti, Pikku prinssi reagoi suunnattomalla ilolla. Hän luulee pääsevänsä lopulta eroon baobab-puiden uhasta. Lentäjä kuitenkin korjaa häntä pian: baobab ei ole pensas, vaan puu. Baobabit ovat kirkon kokoisia puita. Ne ovat niin valtavia, ettei edes elefanttilauma pystyisi syödä sellaista kokonaan.
Kuvitellen tämän tapahtuman Pikku prinssi ehdotti, että ehkä hän voisi pinota elefantit päällekkäin. Mutta hetkeä myöhemmin hän totesi, että paras strategia olisi estää niitä kasvamasta. Koska kun baobab-puu on kasvanut liikaa, ei sille voi enää tehdä mitään. Nuo valtavat, tuhoisat puut pitää pysäyttää niiden varhaisimmassa vaiheessa, kun ne ovat todella pieniä, pelkkiä siemeniä…
“Planeetan maa oli saastunut baobabin siemenillä. Ja jos emme poista baobabin siementä ajoissa, ei sen ole koskaan mahdollista vapautua siitä. Se peittää koko planeetan. Se porautuu sen läpi juurillansa. Ja jos planeetta on liian pieni ja baobab-puista tulee suuria, saavat ne sen murskautumaan.”
-Pikku prinssi-
Sydämessä olevien baobab-puiden kasvun pysäyttämisen tärkeys
On ihmisiä, jotka kokevat Pikku prinssin baobab-vertauskuvan jonakin suurempana. On ihmisiä, jotka varoittavat, että pelkojemme siementen lisäksi siinä voi piillä jopa itse paholaisen alku. Tuo tuhoisa voima sairastuttaa sydämen ja pystyy vaikuttamaan pahimpiin julmuuksiin. Se voi antaa muodon kaikista tuhoisimmille väkivaltatapauksille. Meillä kaikilla on sellaisia kollektiivisessa muistissamme.
Tuo baobab-puun siemen on aina ollut ja tulee aina olemaan sisällämme. Se, annammeko sen kasvaa, riippuu meistä itsestämme. Aivan kuten Pikku prinssin planeetalla, on meissä kaikissa hyviä ja pahoja siemeniä. Niiden itäminen ja juurtuminen riippuu tietenkin lukemattomista tekijöistä. Esimerkiksi meidän kasvatuksestamme, koulutuksestamme ja elämänkokemuksistamme…
Emme kuitenkaan saa unohtaa, että on meidän käsissämme päättää haluammeko olla ahkeria puutarhureita. Voimme poistaa pahat kasvit ajoissa. Pahoilla kasveilla ei ole meille mitään käyttöä. Ne tuhoavat ympäristön ja meidän henkilökohtaisen puutarhamme luonnollisen tasapainon. Tämä tärkeä tehtävä on Pikku prinssin jokapäiväinen askare. Hän poisti sen mitä hän ei halunnut ja huolehti niistä mitä hän arvosti eniten: ruusupensaistaan.
Emme tarvitse lampaita tai elefanttilaumaa pinottuna toinen toisensa päälle suorittaaksemme tämän puhdistustehtävän. Jos meillä on baobab-puu sydämessämme, on meidän itsemme vastuulla poistaa se ajoissa. Ainakaan meidän ei pitäisi auttaa sen siemeniä kasvamaan. Tällainen ylläpito edistää tasapainoa, antaa meille viisautta ja kurinalaisuutta. Se tekee meistä huomaavaisia muutosten ja minkä vain epätavallisen kasvun suhteen. Sen myötä voimme estää ongelmia kasvamasta valtaviksi ja kauheiksi baobab-puiksi.