Arvojen opettaminen on jokaisen vastuulla

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Raquel Lemos Rodríguez

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Arvojen opettaminen on laaja, ekstensiivinen ja huonosti määritelty käsite. Arvojen opettaminen ei ole vain opettajien vastuuta. Vanhempien ja myös yhteiskunnan on oltava tässä mukana. Meillä ei kuitenkaan ole tapana investoida arvojen opettamiseen niin paljon kuin meidän pitäisi. Sen sijaan tämä vastuu on taka-alalla meidän murehtiessamme kokeista läpi pääsemisestä.

On kuitenkin jotain paljon tärkeämpää kuin kokeista läpi pääseminen. Hyvien arvosanojen saaminen ei pitäisi olla pääasiallinen tavoite. Kunnioituksen, vastuun, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tietoisuuden opettaminen on paljon tärkeämpää. Valitettavasti vain harvat ihmiset pyrkivät opettamaan arvoja tapana muuttaa yhteiskuntaa.

Arvojen opettaminen on välttämätöntä

Miksi kohtaamme niin paljon kiusaamista lukioissa? Milloin kaikesta tuli niin kieroutunutta, että vanhemmat eivät tiedä lastensa elämästä mitään? Miksi nuoria ihmisiä ei kiinnosta yhteiskunta? Syy tähän on ilmiselvä. Emme anna arvojen opettamiselle niin paljon tärkeyttä kuin se ansaitsee.

Syy tähän saattaa olla, että tällainen koulutus merkitsee tiettyä vaivaa. Enemmän kuin mitään muuta, se vaatii aikaa. Tämä on asia, jota monet vanhemmat ja kouluttajat eivät halua tarjota nuorille. Ehkä meistä on tullut liian itsekkäitä. Tai ehkä meitä ei kiinnosta lastemme tulevaisuus.

“Tasa-arvon ja kunnioituksen opettaminen on koulutusta väkivaltaa vastaan.”

-Benjamin Franklin–

Joskus me uskomme opettavamme lapsillemme arvoja. Emmekö kerrokin heille mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä? Emmekö asetakin heille rajoja ja rajoitteita? On todellakin todennäköistä, että teemme näin. Mutta johdammeko heitä esimerkein? On hyödytöntä pyytää lapsia heittämään roskat roskiin, jos itse heitämme ne lattialle. Eikä ole kovinkaan rohkaisevaa kertoa lapsillemme, että heidän on tultava toimeen sisarustensa kanssa, jos itse emme tule toimeen omiemme kanssa.

Esimerkeillä johtaminen on kaikkein tärkein arvo, jonka voimme opettaa. Kommunikoimme kaikkein tärkeimmät arvot sanojemme ja tekojemme kautta. Emme voi olettaa lastemme kohtelevan muita tasa-arvoisesti, jos emme itse tee näin.

Arvojen opettaminen on siis olennaista ja välttämätöntä. Eikä vain lapsille ja nuorille, mutta myös aikuisille. Se on tärkeää, sillä se antaa mahdollisuuden oppia sellaisia asioita uudelleen, joita emme oppineet niin hyvin ensimmäisellä kerralla.

Arvojen opettamisen tärkeimmät osapuolet

Tarvitsemme enemmän kuin vain oppitunteja, jotka puhuvat arvojen kouluttamisesta. Arvojen kouluttamisen pitäisi olla jokaisessa oppiaineessa. Olisi myös suurenmoista, jos tällainen koulutus olisi jokaisessa kodissa ja myös yhteiskunnassa. Mitkä sitten ovat arvojen opettamisen peruspilarit?

• Kriittisen ajattelun edistäminen kuluttamista kohtaan.
• Tasa-arvoisten mahdollisuuksien painottaminen kaikille, rodusta, kulttuurista, sukupuolesta, kansallisuudesta, ja uskonnosta riippumatta.
• Luonnosta välittämisen opettaminen. Miten olla vahingoittamatta luontoa ja kuinka nauttia siitä.
• Suvaitsevaisuus muita seksuaalisia suuntautumisia kohtaan.
• Vastuullisen kuluttamisen edistäminen ja opettaminen kuinka käyttää omatuntoa oppaana valintojen tekemisessä.

On olemassa tiettyjä asioita, jota arvojen opettaminen yrittää juurruttaa lapsiin. Yläpuolella oleva lista antaa käsityksen tavoitteista. Suuri kysymys on: miksi emme näe arvojen opetusta luokkahuoneissa tai kodeissa? Ehkä siitä syystä, että kouluissa opetussuunnitelmilla ja aikatauluilla on enemmän valtaa. Ja kotona on vaikea opettaa asioita, joita vanhemmat eivät ole koskaan oppineet.

“Koulutuksen tavoite ei ole tosiasioiden tietäminen, vaan arvojen.”

– William S. Burroughs –

Kun oivallamme ja tiedämme mitä arvojen opettaminen on, se voi avata ovia. Se tarjoaa mahdollisuuksia kaivautua asiassa syvemmälle ja jakaa se muiden nuorten kanssa.

Usein me valitamme ihmisistä, jotka eivät kunnioita ympäristöä. Ihmisistä, jotka polttavat suuria määriä vihreää ja hedelmällistä maata, mahtavia puita. Tai sitten valitamme rasismista tai eri sukupuolien syrjinnästä. Valittaminen ei kuitenkaan muuta mitään. Valittaminen on hyödytöntä.

Paras lähestymistapa olisi asettaa arvojen opettamisen listan tärkeimmäksi asiaksi. Loppujen lopuksi mehän muokkaamme yksilöitä ja autamme heitä kasvamaan. Kuinka paljon he tietävät ja mitä he tietävät ei ole ainoa tärkeä asia. Hyvänä henkilönä oleminen on myös tärkeää. On myös tärkeää olla tietoinen siitä, että tällainen koulutus on jokaisen vastuulla.