Aika lentää. Onneksi sinulla on siivet.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Saatat ajatella ettei sinulla ole aikaa kaikelle. Todellinen ongelma on kuitenkin siinä ettei ajalla ole tarpeeksi sinulle. Saatat tuntea olosi hämmentyneeksi päivien, kuukausien ja vuosien kiitäessä ohitsesi… Muista kuitenkin tämä: vaikka aika oikeasti lentääkin, sinulla on siivet. Sinun tulisi aina hallita lentokokemustasi, jotta ehdit myös nauttia maisemista.

Aurelius Agustinus huomautti kerran, että vain muutamat asiat ovat niin monimutkaisia määritellä kuin aika. “Jos kukaan ei kysy minulta, tiedän mitä se on, mutta jos joku kysyy ‘mitä aika on?’, en kykene selittämään sitä.” Asiat muuttuvat yhä monimutkaisimmiksi, jos alamme määritellä kaikkien kulttuurien ja maiden erilaisia käsityksiä ajasta.

“Carpe diem, quam minimum credula postero”.

“Tartu tähän päivään äläkä luota huomiseen.”

Monille länsimaalaisille yhteiskunnille “aika on rahaa“. Se saattaa tuntua epämukavalta, mutta teollisen vallankumouksen alun jälkeen pysyvä ja pysäyttämätön “tik tak, tik tak” on synonyymi rahalle. Päivittäistä toimintaamme ohjaa sarja malleja ja rutiineja, jotka määritellään enimmäkseen työaikatauluiksi.

Tämä on erityisen mielenkiintoinen seikka, jonka tulisi saada meidät pysähtymään ja ajattelemaan. Business Insider -lehden julkaisun mukaan Iso-Britannian, Australian, Saksan, Alankomaiden ja Itävallan kaltaisilla mailla on lineaarinen käsitys ajasta. He uskovat myös, että työhön käytetty aika on hyvin käytettyä aikaa.

Etelä-Euroopan maissa, kuten Espanjassa ja Italiassa, asiat ovat kuitenkin hieman toisin. Kirjailijat, kuten Richard Lewis, kertovat meille ihmisten olevan tällaisissa paikoissa “monivaiheisia”. Mitä enemmän he voivat tehdä samaan aikaan, sitä onnellisempia he tuntevat olevansa. He eivät kuitenkaan usko, että paras tapa sijottaa aikaa on työ, vaan toisten ihmisten kanssa. Tässä tapauksessa hyvin käytetty aika tarkoittaa siis laadukkaita ihmissuhteita.

Lapsuusikä, aikuisikä

Lapsella on hyvin erilainen käsitys ajasta kuin aikuisella. Lapsille, jotka ovat vasta elämänsä alkupuolella, aistitieto on niin voimakasta, maagista ja kiehtovaa, että kaikki tuntuu elävämmältä. Päivät kulkevat hitaasti ja rauhallisesti, kuten jättiläismäinen elefantti, joka kävelee etanan tahtia ainutlaatuisen maailman läpi. Tuo maailma on muotojen, tekstuurien ja värien kollaasi, jossa yhdistyvät äärettömät asiat, uusi tieto ja muistot.

Aikuiset sen sijaan elävät syvällä musiikkilaatikon syövereissä, joka soittaa jatkuvasti samaa melodiaa. Tiukat rutiinit tappavat jännityksen ja kahlitsevat ennustettavaan sykliin, joka irrottaa meidät kaikesta siitä, joka kerran näytti niin poikkeukselliselta.

Joten, jos maailma tuntuu liian tutulta ja jokainen päivä mukailee samanlaista mallia, aika sen kuin viilettää eteenpäin. Aikuisten aikakäsitys on jo aikoja sitten erkaantunut elefantin seurasta. Kun kävelimme elefantin kanssa, se kehotti meitä etenemään hitaammin, keskittymään kaikkeen tässä ja nyt.

Kaksi käsitystä ajasta, lapsen ja aikuisen, vahvistaa sen mitä William James kutsui “psykologiseksi ajaksi”. Tämä teoria muistuttaa meitä, että ajan ei välttämättä tarvitse kiihtyä kun vanhenemme. Jossain määrin kaikki riippuu siitä, kuinka elämme elämäämme ja kuinka paljon meillä on kykyä kokeilla ja arvostaa elämän vivahteita ihmeellä ja uteliaisuudella.

“Ei ole kyse siitä, että meillä olisi niin vähän aikaa, on kyse siitä että hukkaamme sitä niin paljon…”

-Seneca-

Avaa siipesi, älä anna ajan lentää puolestasi

Aika lentää nopeammin, kun olemme aikuisia. Me kaikki tiedämme tämän. On kuitenkin tärkeää huomata, että me olemme niitä, joilla on siivet. Niinpä meidän tulisi sallia itsemme nauttia nykyisyydestä ja nauttia maisemista. Meidän tulisi tarttua hetkeen ja antaa sen lämpöisten tuulahdusten näyttää meille mitä kauneimmat auringonnousut.

“Jopa jätteeseen hukattu minuutti on korvaamaton. Jos tiedät tämän, ymmärrät, kuinka paljon aikaa me tuhlaamme!”

-Mahatma Gandhi-

Kaikesta huolimatta on kuitenkin selvää, että meillä on velvollisuutemme, työmme, saavutettavat tavoitteet ja rutiinit, jotka tukevat olemassaolomme harmoniaa. Jos kuitenkin haluamme saavuttaa paremman elämänlaadun, meidän on ymmärrettävä yksi pieni asia. Aika on arvokkain asia, jota voimme käyttää. Siksi meidän on valittava viisaasti, kuinka käytämme aikamme ja mihin oikein sijoitamme sitä.

Jos emme nauti tekemisestämme tai työstämme, tuhlaamme elämää. Vuodet vierivät, ne katoavat kuin sokeri meressä. Emme voi antaa sen tapahtua. On aikoja, jolloin meidän on annettava asioiden tapahtua, mutta myös hetkiä, jolloin meidän on itse tehtävä jotakin. Teemme asioista tuolloin siis totta, koska haluamme ja tarvitsemme niitä.

Jotta saavuttaisimme tämän, meidän tulee avata siipemme ja etsiä kohtaloamme, paikkaamme, ihmisiämme, määränpäätämme… Meidän pitäisi tehdä kaikki, mikä vain on tehtävissä. Meidän on hyödynnettävä täysillä aikaa, jota meillä on.