8 yleistä psykologista uskomusta: mitkä sinä tunnistat?

Ihmisaivot ovat sekä stimulanttien, kokemusten, tunteiden ja järkeilyn luoja että vastaanottaja.

Kun vuodet kuluvat, aivot luovat perustan, jonka perusteella me kehitämme jokapäiväistä psykologista todellisuuttamme. Yleisesti ottaen me laskemme tämän ymmärryksen perustan varaan niin työelämässä kuin henkilökohtaisessakin elämässämme.

Vaikka aivomme ovatkin lähestulkoon täydellinen koneisto, joskus nekin tekevät virheitä. Jotkut virheet saattavat johtua liiallisesta itsetunnosta, toiset taas sen puutteesta.

Sen lisäksi, että teemme esimerkiksi havaitsemiseen liittyviä virheitä, jotka pystymme huomaamaan (kuten värien, etäisyyden, nopeuden tai syvyyden ymmärtäminen väärin), teemme myös virheitä, joita emme pysty huomaamaan. Emme kykene näkemään tai tuntemaan näitä virheitä ja siitä syystä meidän on myös mahdotonta korjata niitä.

Heuristiset ja kognitiiviset uskomukset

Uskomus tarkoittaa pohjimmiltaan ennakkoluuloa. Se tarkoittaa petollista, vääristynyttä todellisuuden tulkintaa, jonka luomme päässämme ja jonka kuvittelemme olevan looginen. Teemme näin uskomalla ainoastaan tiettyyn informaatioon ja jättämällä toisen informaation täysin huomiotta.

Heuristiset uskomukset (joita pidetään myös “mielen oikopolkuina”) ovat aivan välttämättömiä päivittäisille toiminnoillemme, mutta potentiaalisesti ne ovat myös valheellisia.

Perusidea on se, että emme ole valmistautuneet hyväksymään kaikkea sitä tietoa, jonka vastaanotamme viiden aistimme välityksellä.

Tiedon prosessoiminen, jäsentely, analysointi ja sisäistäminen, jotta voimme käyttää sitä tarvittaessa myöhemminkin, on hidas ja kuluttava prosessi, joka saattaa väsyttää aivojamme.

“Monimutkainen ajatus vaatii työskentelyä, ja kun tulee aika valita kahden polun väliltä, aivomme valitsevat usein sen helpomman. Aivotyö tarkoittaa energian käyttämistä, ja aivoilla on taipumus olla säästeliäs.”

-Daniel Kahneman-

Aivot siis käyttävät näitä oikopolkuja säästääkseen itsensä ylimääräiseltä työltä. Se on yksi aivojemme käyttämä strategia, joka on aivan yhtä todellinen kuin looginen päätteleminen tai kokeilemisen ja epäonnistumisen prosessi.

Joitakin tunnettuja ja tuntemattomia psykologisia “oikopolkuja” tai uskomuksia

Psykologian maailmassa on tehty useita erilaisia kokeita, joiden avulla on haluttu saada selville, josko tällaiset oikopolut tai uskomukset ovat totta.

Viime vuosien aikana jotkin aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista on tehty uudelleen. Näiden tutkimusten avulla on voitu todistaa, että psykologisia uskomuksia todella on olemassa.

• Vahvistususkomus: Valitsemme ja prosessoimme sitä tietoa, joka sopii odotuksiimme ja jo olemassa oleviin ennakkoluuloihimme siitä huolimatta, onko se totta vai ei. Ajattelemme herkimmin tällä tavalla silloin, kun asiaan liittyy paljon tunteita. Tätä saattaa tapahtua myös esimerkiksi tilanteissa, joissa tarvitsemme tukea tai haluamme suojella perustavanlaatuisia uskomuksiamme.
• Itseoikeutususkomus: Joskus meidän täytyy tehdä päätöksiä, joita on hyvin hankala selittää. Tämä aivojen toiminto auttaa siihen, ettemme joudu näiden päätösten takia kärsimään tai ettemme joudu syyttelemään itseämme epäonnistumisistamme. Kykenemme aina löytämään syitä, joiden avulla voimme selittää tekomme oikeiksi, ja nämä syyt saattavat olla hyvinkin kyseenalaisia.
• Takautuvuususkomus: Kuinka monesti olemmekaan ajatelleet: Enkö minä tiennytkin, että näin tulee tapahtumaan? Näin tapahtuu silloin, kun jotakin on jo tapahtunut, ja me muistelemme menneeseen ja näemme kaikki ne merkit, jotka kertoivat meille tulevista tapahtumista. Tämä on yleinen tuntemus, joka pohjautuu virheellisesti menneeseen.
• “Uponneiden kustannusten” uskomus: Näin tapahtuu, kun emme suostu hylkäämään tai lopettamaan jotakin, johon olemme jo uhranneet aikaa, rahaa, työtä ja unelmiamme, vaikka todisteet näyttävät meille sen olevan mahdotonta tai epärealistista.
• Uhkapelaajan harhaluulo: Tämä uskomus pohjautuu sattumankauppaan. Uhkapelaajat usein uskovat, että mahdollisuudet saada sama väri tai numero monta kertaa peräjälkeen ovat pienet. Todellisuudessa todennäköisyys on aivan yhtä suuri kuin viimeisellä 15 kerrallakin: 50%.
• Vastavuoroisuuden sääntö: Suosimme yleensä sosiaaliseen piiriimme tai ryhmäämme kuuluvien käytöstä enemmän kuin niiden, jotka kuuluvat “toiseen ryhmään”.
• Tarttuva hyväksyminen: Tällä tarkoitetaan sitä, että uskomme, että kontakti tai ihmissuhteet toiseen etniseen ryhmään on tarpeeksi, jotta voimme vähentää erilaisiin ihmisiin liittyviä ennakkoluuloja.
• Forer- tai Barnum-efekti: Tämä uskomus on avainasemassa, kun mietitään horoskooppeja. Me uskomme ja arvostamme sitä, mitä horoskooppimme sanoo, vaikka se tosiasiassa kertoo yleisiä persoonaa kuvailevia lauseita. Teemme siitä erityisesti itseämme koskevan, vaikka siihen liittyvät lauseet ovat epämääräisiä ja voisivat liittyä miljoonien ihmisten elämään.

Mikäli et tunnista yhtäkään näistä psykologisista uskomuksista, on todennäköistä, että olet valitettavasti kokenut erään toisen uskomuksen: sokaistumisen. Sillä tarkoitetaan sitä, että huomaat virheet muissa, mutta et itsessäsi.

Psykologiset uskomukset ja heuristiset taipumukset ovat välttämättömiä ja tarpeellisia, vaikka monesti ne johdattavatkin meidät väärälle tielle.