5 parasta sitaattia Anna Freudilta

Anna Freud oli psykoanalyytikko, joka jatkoi isänsä Sigmund Freudin jättämää perintöä. Hänen painotuksensa oli kuitenkin lähes yksinomaan lapsissa. Se oli oikeastaan luonnollista, sillä Annalla itsellään oli ollut paradoksaalinen lapsuus.

Annan syntymähetkellä hänen äitinsä oli jo käytännössä katsoen väsynyt lasten kasvattamiseen. Hänellä oli entuudestaan jo viisi muuta lasta, eikä hän tuntenut kykenevänsä omistautumaan vielä yhdelle. Näin ollen hän palkkasi lastenhoitajan, josta tuli Annan “psykologinen äiti”, kuten Anna itse tätä kutsui.

Anna Freud psykoanalysoi oman isänsä kanssa. Hänelle oli varmasti erittäin vaikeaa olla yhden historian merkittävimmän miehen lapsi ja seuraaja.

Vaikka hän pysyi linjassa klassisen psykoanalyysin kanssa, seuraavat sanat paljastavat Anna Freudin herkemmän puolen. Tässä joitakin hänen ikonisimmista sitaateistaan…

1. Äiti, Anna Freudin sitaattien yleinen teema

Äitihahmolla on voimakas jälki sydämessämme. Tästä syystä useat Anna Freudin lauseet viittaavat äitiin. Seuraava sitaatti on niistä yksi hyvä esimerkki.

“Kun vanhempien tunteet ovat tehottomia tai liian ristiriitaisia, tai kun äidin tunteet ovat väliaikaisesti muualla, lapset tuntevat olevansa hukassa.”

Voisi sanoa, että tämä on yksi hänen oman psykoanalyysinsä johtopäätelmistä. Vaikka hän periaatteessa sovelsi sitä omaan tilanteeseensa, sitaatilla on universaalista arvoa. Lapsi, jolla ei ole sijaa vanhempiensa sydämissä, ei löydä paikkaansa myöskään maailmassa.

2. Siitä mikä on oleellista

Tässä on toinen sitaatti, joka paljastaa Anna Freudin hämmennyksen, sen ettei hän saanut tärkeää äidinrakkautta.

“Se, mitä olen aina halunnut itselleni, on paljon alkeellisempaa. Se on luultavasti vain halua saada rakkautta niiltä ihmisiltä joiden kanssa olen tekemisissä, ja saada heidän hyväksyntänsä.”

On normaalia, että he jotka eivät ole kasvaessaan saaneet osakseen tiettyjä tunteita, kantavat syvää tyhjyyttä sydämessään. Tästä johtuen muiden antamat rakkauden ja hyväksynnän osoitukset ovat ratkaisevan tärkeitä. Tämä on nähtävissä monissa Anna Freudin sanoissa: halu saada sellaista rakkautta, jota hän ei koskaan saanut.

3. Tyytymättömyys ja elämä

Elämälle, eikä vain Anna Freudin vaan kaikkien ihmisten elämälle, on tyypillistä ikuinen tyytymättömyys. Psykoanalyysin mukaan elämään kuuluu sellaista mielipahaa, jota ei pysty mitenkään täysin ratkaisemaan. Elämä tarkoittaa niin monesta mahdottomasta unelmasta luopumista, että tyytymättömyys asuu meissä.

Näin kuuluu Anna Freudin tunnetuin sitaatti:

“Jos jokin ei tyydytä sinua, älä ylläty. Sitä kutsutaan elämäksi.”

Eläminen tarkoittaa aukkojen ja ristiriitojen käsittelemistä. Tyytymättömyys on osa itse elämää.

4. Maailman muuttaminen

Vaikka monet Anna Freudin sitaatit paljastavat enemmän tai vähemmän piinatun sielun, hänen sisällään on myös aina valtavan suurta toivoa. Tämä heijastuu hänen töissään ja monissa hänen sitaateistaan. Yksi niistä kuuluu:

“Kuinka mahtavaa onkaan, ettei kenenkään tarvitse odottaa edes pientä hetkeä voidakseen alkaa parantaa maailmaa.”

Erityisesti tämä lause etäännyttää Anna Freudin hänen isänsä rationaalisesta pessimismistä. Teoksen Erään toivekuvitelman tulevaisuus kirjoittanut Sigmund Freud ei nähnyt maailman muuttumista todennäköisenä.

Annan teksteissä sen sijaan heijastuu suuri toivo ihmiskuntaan ja rakentaviin muutoksiin, joita voimme saavuttaa.

5. Virhe ja totuus

Monet Anna Freudin sitaateista ovat sävyltään filosofisia. Niissä viitataan yleismaailmallisiin aiheisiin ja niissä on nähtävissä hänen ajattelunsa toinen puoli. Esimerkiksi seuraava sitaatti ei koske yksilön analyysiä, vaan viittaa ihmisiin kollektiivisesti. Se kuuluu:

“Kun virheestä tulee kollektiivinen, se saavuttaa totuuden voiman.”

Siinä puhutaan ryhmän voimasta, joka ylittää yksilön ja on sen yläpuolella; mekanismista, jonka kautta yhteiskunta myöntää jonkun asian todenmukaisuuden.

Jos monet tekevät saman virheen, se luo illuusion totuudesta. Tällä tavalla järjen voima ei vallitse, vaan kollektiivin voima on paljon tehokkaampi.

Anna Freud vaikutti suuresti psykoanalyysiin. Vaikka hän ei koskaan saavuttanut isänsä ylivertaisuutta, hän on erittäin tärkeä hahmo. Hän on ajattelija, joka kannattaa tietää ja jota kannattaa lukea.