35 lainausta Gandhilta: hänen filosofiansa ymmärtäminen

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Gandhin lainaukset innostavat edelleen ihmisiä ympäri maailmaa. Tällä pasifistisella vertaansa vailla olevalla johtajalla on ollut merkittävä vaikutus tapaamme ajatella henkisyydellään, sydämensä yksinkertaisuudella sekä väkivallattomuuden filosofiansa kautta. Kukaan ei vedä vertoja hänen jättämälleen perinnölle. Harvat historian henkilöt ovat innoittaneet meitä elämään rauhassa ja totuudenmukaisesti niin kuin Gandhi.

Mahatma Gandhin työn asiantuntijat sanovat, että hänen filosofiansa on äärimmäisen monitahoinen ja ajoittain melko monimutkainen, jopa siinä määrin, että sen pääpiirteiden luonnosteleminen vaatisi useampia niteitä.

Mutta niille, jotka haluavat sukeltaa hänen työhönsä ensimmäistä kertaa kerrottakoon, että Gandhin filosofia voidaan karkeasti jakaa seuraavaan neljään osaan: väkivallattomuus, Sarvodaya (sosiaalisesti sitoutunut buddhalaisuus), Satyagraha (sielun voima) ja totuuden etsiminen.

Nämä ovat neljä hyvin määriteltyä, mutta silti toisiinsa yhteydessä olevaa osa-aluetta, joissa uskonnolliset ideat yhdistyvät yhteiskunnallisiin ihanteisiin muodostaen yhden selkeän tarkoituksen ja toivon: päämääränä on kannustaa ihmiskuntaa luottamaan itseensä, vakuuttamaan itsemme siitä että pystymme saamaan aikaan myönteisiä muutoksia yhteiskunnassa ja saavuttamaan korkeamman moraalisen kasvun.

Gandhin parhaat lainaukset väkivallattomuudesta

Nämä lyhyet lausunnot, jotka on kiedottu yksinkertaisiin lauseisiin, sisältyvät moniin hänen kirjoihinsa. Kun luemme ne, tajuamme intuitiivisesti lähes välittömästi, ettemme käsittele jonkun sellaisen työtä, joka haluaisi pakottaa jäykkää oppiaan maailmalle.

Päinvastoin ne ovat joukko periaatteita, jotka kutsuvat meitä pohtimaan ja joita voidaan soveltaa mihin tahansa elämänalueeseen. Ne auttavat meitä esimerkiksi ymmärtämään että keskeiset asiat joiden avulla voimme katkaista väkivallan kierteen ovat rakkaus, vuoropuhelu ja kunnioitus toisiamme kohtaan.

Tämän vuoksi suosittelemme lukemaan ja pohtimaan seuraavia lainauksia omaan tahtiisi, tuomitsematta ja halulla oppia uusia asioita. Ne ovat hyvin merkityksellisiä nykypäivän maailmassa.

1. Et saa menettää uskoasi ihmiskuntaan. Ihmiskunta on valtameri; jos jotkut pisarat ovat likaisia, valtameri ei siltikään muutu likaiseksi.

Ahimsa on sanskriitista peräisin oleva käsite, joka nostaa väkivallattomuuden filosofian ja elämän kunnioittamisen esiin, mikä on erittäin tyypillistä Gandhille.

Samoin jos olisi yksi Gandhia määrittelevä asia, se olisi hänen horjumaton uskonsa ihmiskuntaan. Tämän uskon vuoksi hän kannusti ihmisiä suhtautumaan positiivisesti suvaitsevaisuuteen, kärsivällisyyteen ja hyväntekeväisyyteen eikä koskaan menettämään toivoa ihmiskuntaan.

2. Väkivalta on muiden ihanteiden pelkoa.

Tämä on yksi Gandhin kuuluisimmista lauseista ja se, joka parhaiten määrittelee hänen filosofiansa ydinajatuksen: emme saa pelätä sellaisia asioita, jotka ovat erilaisia. Emme saa pelätä niitä, jotka ajattelevat toisin tai joilla on erilaisia ​​mielipiteitä. “Toiseuden” pelko on merkki heikkoudesta.

3. Silmä silmästä ja kaikki tulevat sokeiksi.

Väkivalta vain rohkaisee väkivaltaa. Ihmiskunnan on lakattava käyttämästä aggressiivisuutta, kostoa ja vihaa viestinnän välineenä. Se aiheuttaa vain kroonista pahuutta.

4. Viha ja suvaitsemattomuus ovat aidon ymmärryksen vihollisia.

Gandhi puolsi vuoropuhelun merkitystä keinona päästä meitä erottavien tekijöiden ja suvaitsemattomuuden yli. Vain ne, jotka pystyvät puhumaan toisilleen nöyrällä asenteella, voivat saavuttaa aitoa ymmärrystä.

5. Köyhyys on pahin väkivallan muoto.

Yksi Gandhin lauseista, joka on edelleen erittäin ajankohtainen. Köyhyys pysyy rakenteellisena väkivaltana, joka ei parane ja tosiasiassa jää edelleen huomiotta.

6. Luullakseni johtajuus merkitsi aikoinaan voimaa, mutta nykyään se merkitsee ihmisten kanssa toimeen tulemista.

Hyvä johtaja ei käytä valtansa pönkittämiseen voimaa tai väkivaltaa, vaan johtaa kunnioituksella ja herkällä sydämellä.

“Suvaitsemattomuus on itsessään väkivallan muoto ja estää todellisen demokraattisen hengen kasvua.”

-Mahatma Gandhi-

8. On kahdenlaista valtaa: yksi saavutetaan rangaistuksen pelon kautta ja toinen rakkauden tekojen seurauksena. Rakkauteen perustuva voima on tehokkaampaa ja pysyvämpää kuin rangaistuksen pelkoon perustuva.

Gandhille rakkaus on tie totuuteen. Kun olemme tehneet tästä ihanteemme, voimme taistella väkivaltaa vastaan, jotta kunnioitus, rinnakkaiselo ja hyväntekeväisyys olisivat yhteiskuntamme perusta.

9. Väkivallattomuus edellyttää kaksinkertaista uskoa, uskoa Jumalaan ja uskoa ihmiseen.

Väkivallattomuus merkitsi Gandhille “suurta voimaa”, joka on hyväksyttävä elämän laiksi. Sen pitäisi täyttää koko olemuksemme ja kaikki ajatuksemme. Sen pitäisi heijastua kaikkeen toimintaamme.

“Viha on väkivallattomuuden vihollinen ja ylpeys on hirviö, joka omaksuu sen.”

-Mahatma Gandhi-

Gandhin parhaat lainaukset Satyagrahasta (sielun voima)

11. Elämän tarkoitus on elää oikein, ajatella oikein ja toimia oikein.

Satyagrahan periaate on välttämätön Gandhin filosofian ymmärtämiseksi. Tämä käsite kertoo meille, että henkilön on elettävä sopusoinnussa itsensä kanssa, vapaana pelosta ja ennakkoluuloista ja hänen on aina pidettävä totuuden ihannetta elämän tarkoituksena.

12. Onni on sitä, kun ajatuksesi, sanasi ja tekosi ovat sopusoinnussa.

Tämä on ajatuksen ja toiminnan välisen harmonian periaate.

13. Ole muutos, jonka haluat nähdä maailmassa.

Satyagrahi eli ihminen, joka on rohkea ja jolla on kunnioituksen, rakkauden ja totuuden periaate sydämessään, näkee itsensä kykeneväisenä tekemään tästä maailmasta paljon paremman paikan.

“Rakkaus on vahvin olemassa oleva voima.”

-Mahatma Gandhi-

15. Oikeudenmukaisuus rakkauden kautta on pelastus, oikeudenmukaisuus lain kautta on rangaistus.

Gandhin periaatteilla on aina moraalinen merkitys. Yksi tärkeimmistä periaatteista on selkeä epäoikeudenmukaisuuden vastustaminen sekä palvelemisen, itsensä kieltämisen ja uhraamisen hengen kehittäminen. Tämän vuoksi hän painotti aina, että rakkaus ja yksinkertaisuus ovat parhaat aseemme.

Gandhin lainaukset Sarvodayasta: sitoutunut yhteiskunta

Gandhi haaveili ihanteellisesta yhteiskunnasta, joka oli vapaa kaikenlaisesta hyväksikäytöstä, sosiaalisesta eriarvoisuudesta, väkivallasta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Tässä on lainauksia, jotka heijastavat tätä korkeaa päämäärää, sitoumusta, josta me kaikki olemme vastuussa.

16. Tulevaisuus riippuu siitä, mitä teet tänään.

Yhteiskuntamme tulevaisuus riippuu pienistä muutoksista joita voimme tehdä nyt, sitoutumalla rakkauden ja oikeudenmukaisuuden periaatteisiin.

18. Maailmassa on tarpeeksi ihmisen tarpeeseen, mutta ei hänen ahneuteensa.

Tämä sosiaalinen tavoite, jota Gandhi kuvailee Sarvodayaksi, on termi, jonka hän on itse keksinyt. Se voidaan tulkita tarpeeksi jakaa kaikille hyvinvointia ilman poikkeuksia. Näin ollen on selvää, että ahneudella ei ole sijaa maailmassa, jossa meillä on jo tarpeeksi resursseja ja mahdollisuuksia kaikille, jos toimisimme periaatteen mukaisesti.

19. Rehellinen erimielisyys on usein hyvä merkki edistymisestä.

Vuoropuhelu ja sen merkitys terävien kulmien ja erojen hiomiseen pois muodostavat Gandhin filosofian perusajatuksen. Kahden ihmisen välinen kunnioittava erimielisyys on tapa edetä kaikissa elämänvaiheissa.

20. Ei riitä että korvamme täyttyvät, jotta silmämme olisivat tyytyväisiä; meidän sydämemme on tultava kosketetuksi ja meidän käsiemme ja jalkojemme täytyy liikkua.

Muutosta haluavan yhteiskunnan on oltava yhteiskunta, joka kykenee toteuttamaan, liikuttamaan ja luomaan liikkeen, joka alkaa omalla sydämellään toimivasta yksilöstä, jonka teot heijastuvat toimintoihimme. Hyvän johtajan on sen vuoksi kyettävä herättämään aitoa toivoa hänen seuraajissaan, jotta he voivat saada muutoksia aikaan.

21. Mikään kulttuuri ei voi selviytyä, jos se haluaa sulkea muut ulkopuolelle.

Satyagrahan käsitettä voi ja sitä pitäisi harjoittaa kaikissa kulttuureissa, koska muussa tapauksessa me olemme hukassa. Muiden sulkeminen ulkopuolelle, epäluottamus, omamme ja muiden uskontojen väliset erot, omamme ja muiden ideoiden välinen suuri vihamielisyys, eivät tee muuta kuin pystyttävät muureja meidän välillemme ja kylvävät väkivallan siemeniä.

“Ne, jotka eivät pysty luopumaan kiintymyksestään ​​työnsä lopputulokseen, ovat väärällä tiellä.”

-Mahatma Gandhi-

23. On vaikeaa, mutta ei mahdotonta, harjoittaa liiketoimintaa täysin rehellisesti.

Moraalisen voiman tulisi olla se moottori, joka pitää jokaisen hyvän yhteiskunnan toiminnassa, omissa kodeissamme ja pienissä yrityksissä. Tämän vuoksi Gandhin mukaan jokaista yksilöä tulisi kouluttaa rehellisyydestä, vaatimattomuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, jotta hän olisi tuottava kansalainen, ottaisi vastuun itselleen ja täyttäisi velvollisuutensa luoda paljon parempi maailma.

24. Johtaja on hyödytön silloin, kun hän toimii omantuntonsa impulsseja vastaan.

Tämä on yksi Gandhin kuuluisimmista lainauksista. Jotain mitä hän suositteli epäilyksettä, oli poliittinen hajauttaminen, jotta valta ei olisi yhden henkilön kädessä, sillä valta pääsee lähes aina voitolle tässä henkilössä.

Vähitellen kaikkea valtaa pitävä johtaja tulee toimimaan vain oman etunsa vuoksi. Tämän vuoksi Gandhi kannatti aina suoraa, osallistavaa demokratiaa.

25. Valtioiden välisen rauhan on perustuttava ihmisten väliseen rakkauteen.

Totuus ja rauha voidaan saavuttaa yhteiskunnassa vain rakkauden kautta. Itse asiassa yksi Gandhin filosofian jatkuva ajatus on, että meillä oleva käsitys Jumalasta sisältää itsessään rakkautta ja se on ainoa keino heikentää vihollisiamme ja pahan voimia.

Jotta voisimme saavuttaa tämän ihanteen täydellisestä yhteiskunnasta, josta Gandhi unelmoi, meidän on aloitettava itsestämme ja ympärillämme olevista ihmisistä. Jos kunnioitamme ja rakastamme perhettämme, naapureitamme ja yhteisöämme, meidän on myös voitava toimia samoin meitä ympäröivien maiden kanssa.

26. Jos haluamme maailmaan todellista rauhaa, on aloitettava lapsista.

Paremman yhteiskunnan luomiseksi ja jalomman rakkauden ja harmonian hallitseman tulevaisuuden saavuttamiseksi meidän on huolehdittava nuoremmasta sukupolvesta ja opetettava heille rauhan ja väkivallattomuuden periaatteet.

Gandhin lainaukset totuudesta

Gandhin filosofian keskeisten käsitteiden taustalla oleva todellinen merkitys selviää niiden etymologisesta juuresta. Sana “totuus” on peräisin sanskriitin termistä “Satya” ja “sat” puolestaan tarkoittaa “mikä on olemassa, mikä on todellista”. Joten Gandhin osalta totuuden ajatus pätee silloin, kun ajatus ja toiminta sopivat yhteen ja kun yhteiskunnassa vallitsee moraalinen koodi, joka rohkaisee kansalaisia noudattamaan tätä korkeaa päämäärää.

Tässä on lainauksia, jotka edustavat parhaiten tätä ajatusta.

27. Totuus säilyy, vaikka sillä ei olisi julkista tukea.

Tämä on yksi Gandhin tunnetuimmista lauseista viitaten ajatukseen, jonka mukaan ihmisen on pystyttävä ylläpitämään, suojelemaan ja puolustamaan omaa totuuttaan, vaikka suurin osa saattaa yrittää työntää meidät päinvastaiseen suuntaan.

“Vaikka oletkin yksi vähemmistössä, totuus on totuus.”

-Mahatma Gandhi-

28. Totuus on luonteeltaan ilmeinen. Kun poistat sen ympärillä olevat tietämättömyyden verkot, se loistaa vapaasti.

Totuus on aina paikalla, aivan silmiemme edessä. Me kuitenkin usein annamme itsemme tulla manipuloiduksi ja laiskuuden, alistuvaisuuden tai jopa tietämättömyyden viedä meidät harhateille. Harvat teot vaativat yhtä paljon rohkeutta kuin totuuden löytäminen ja toimiminen sen mukaisesti.

29. Elämäni on viestini.

Totesimme hetki sitten, että “Satya”, mikä siis on “tosi” sanskriitiksi, tarkoittaa sitä mikä on todellista ja mikä on olemassa. Gandhi puolestaan ​​opetti, että totuus on merkityksetön jos ajattelet yhtä asiaa, mutta toimit toisin. Tämän vuoksi tämä Intian pasifistinen johtaja eli aina sopusoinnussa kaiken sen kanssa mistä hän saarnasi ja vietti vaatimatonta elämää, jossa hän omistautui muiden tarpeille.

30. On epärehellistä, kun uskoo johonkin muttei elä sen mukaisesti.

Tässä voimme nähdä saman periaatteen heijastuvan jälleen: tarpeen elää sopusoinnussa oman totuutemme kanssa ja omien uskomustemme kanssa.

31. Totuus voittaa, vaikka sille ei ole julkista tukea. Se seisoo omin jaloin.

Joidenkin mielestä Gandhi oli idealisti ja voimme varmasti olla samaa mieltä siitä, että näin on. Kuitenkin monissa hänen teksteissään sekä näistä Gandhin lainauksista voimme myös nähdä, että hänellä oli hyvin käytännöllinen ja hyödyllinen idealismi, jota voidaan soveltaa moniin elämänalueisiin.

Jokainen meistä on jossakin vaiheessa elämässään, joko kotona tai työpaikalla, puolustanut totuutta, siitä huolimatta ettei meillä ole mitään tukea. Ennemmin tai myöhemmin vääryys ja epäoikeudenmukaisuus romahtavat kasaan…

32. Totuus ei koskaan haittaa oikeudenmukaista taloa.

Niin paljon kuin me pelkäämme totuuden kertomista, jos teemme sen vain oikeudenmukaisessa tilassa, sitä kunnioitetaan ja arvostetaan aina.

“Moraali on asioiden perusta ja totuus on moraalin sisältö.”

-Mahatma Gandhi-

34. Jokainen, joka haluaa, voi kuulla sisäisen äänensä. Se on meidän kaikkien sisällä.

Päästäksemme yhteyteen totuuden kanssa ja toimiaksemme sen mukaisesti, meidän on kuunneltava sisäistä ääntämme. Sisäisen vuoropuhelumme tulisi olla jatkuvaa ja pysyvää. Se on ainoa tapa, jolla voimme löytää voimaa toimia sitä vastaan, mitä pidämme epäoikeudenmukaisena ja totuudenvastaisena.

35. Päämääränä on totuus ja polkuna on rakkaus.

Väkivallan vastakohta on rakkaus ja ainoa tapa rakentaa yhteiskunta joka kykenee puolustamaan totuutta, joka kykenee ajattelemaan ja toimimaan tämän periaatteen mukaisesti, on kulkea hyväntekeväisyyden, vuoropuhelun, tasa-arvon, veljeyden ja oikeudenmukaisuuden polkua.

Lopuksi, kuten huomaat, Gandhin filosofiassa ei ole vain moraalisia, poliittisia ja uskonnollisia viitteitä. Ennen kaikkea se on yhteenveto siitä tietämyksestä, joka voi olla juurtunut intialaiseen kulttuuriin, mutta joka on meille kaikille nykypäivänä erittäin tärkeä.

Lähteet

Gandhi, M.K. (1993). An Autobiography: The Story of My Experiments With Truth. Boston: Beacon Press.

Wolpert, S. (2001). Gandhi’s Passion: The Life and Legacy of Mahatma Gandhi. Oxford University Press.

Gandhi, Mahatma (1989) “The words of Gandhi” Madrid: SIDDHARTH MEHTA EDICIONES

Gandhi, Mahatma (2016) “The food of the soul”. José J. de Olañeta