3 psykologista tekniikkaa hermostuneen lapsen rauhoittamiseksi
Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González
Vanhempana oleminen voi olla aina silloin tällöin monimutkaista, etenkin silloin kun lapsemme tunteet eivät ole hallinnassa. Jos lapsemme on usein hermostunut, näemme hänen kärsivän ja siksi haluamme tehdä mitä tahansa voidaksemme saada hänet rauhoittumaan. Tätä varten aiomme seuraavaksi jakaa kolme tehokasta psykologista tekniikkaa saada kiihtynyt ja hermostunut lapsi rauhoittumaan.
Psykologiset tekniikat lapsen rauhoittamiseksi: pidä nämä asiat mielessä
- Jotkut tekniikat ovat hyödyllisempiä kuin toiset. Tämä riippuu pitkälti meidän persoonallisuudestamme, lapsemme persoonallisuudesta sekä vanhemman ja lapsen välisestä suhteesta. Siksi on tärkeää kokeilla eri tekniikoita löytääksemme sen mikä toimii parhaiten meille.
- Rauhallisena oleminen koko prosessin aikana on ehdottoman tärkeää. Jos lapsemme on kiihtynyt tai ahdistunut, meidän on vakuutettava hänelle että kaikki kääntyy parhain päin. Auttaaksemme itseämme pysymään rauhallisena haluamme ehkä kokeilla syvähengitystä tai meditaatiota ennen kuin yritämme rauhoittaa lastamme.
- Meidän on muistettava että mikä tahansa tekniikka, huolimatta siitä kuinka hyvä se on, vaatii kärsivällisyyttä jotta se toimisi oikein. Nämä tekniikat lapsemme ahdistuksen tai kiihtymyksen vähentämiseksi eivät ole taikuutta. Joskus tunteet ovat yksinkertaisesti liian voimakkaita. Näissä tapauksissa meidän tehtävämme on olla lapsemme kanssa läpi myrskyn ja odotettava yhdessä, että myrsky laantuu.
Tekniikka numero 1: anna sille nimi
On eräs yleinen ongelma, joka lapsilla on heidän hallitsemattomissa tunteissaan. He näkevät tunteensa todella voimakkaina mutta myöskin pelottavina. Meidän ensimmäinen psykologinen tekniikkamme on auttaa lasta purkamaan hänen ahdistustaan.
Tapa, jolla tämä toimii, on melko yksinkertainen. Ainoa asia mitä meidän on tehtävä, on pyytää lastamme keksimään tälle epämiellyttävälle tunteelle hassu nimi. On tärkeää, että nimi on nimenomaan hassu eikä kuulosta yhtään uhkaavalta.
Sitten kun lapsemme on keksinyt miellyttävän nimen, seuraavassa vaiheessa meidän on käskettävä näitä tunteita poistumaan. Jos lapsemme päättää kutsua tunnettaan esimerkiksi nimellä “Gus”, he voisivat sanoa jotain seuraavan kaltaista:
- Jätä minut rauhaan Gus!
- Gus, älä enää saa minua tuntemaan tuolla tavoin!
Antamalla tunteilleen hassuja nimiä ja puhuttelemalla tunteita kovaan ääneen, lapsemme voi riistää valtaa tunteilta. Sitten he voivat rauhoittua paljon nopeammin.
Tekniikka numero 2: kuuntele lastasi
Kun joku kertoo meille ongelmistaan, meidän ensimmäinen vaistomme on auttaa häntä. Mutta tämä impulssi ei ole kuitenkaan niin hyödyllinen kun kyseessä ovat lapset. Lapset käyttäytyvät vähemmän rationaalisesti kuin aikuiset, joten logiikan käyttäminen selittäessämme että kaikki kääntyy hyvin päin ei toimi aivan niin kuin me kuvittelemme.
Yrittäessämme selittää tai osoittaa lapselle että mitään pahaa ei todella tapahdu, saamme lapset jopa entistä ahdistuneemmaksi. Sen sijaan meidän on kuunneltava heitä aktiivisesti ja samalla osoitettava heille rakkautta. Voimme esimerkiksi käyttää fyysistä kosketusta, kuten suukkoja tai haleja. Jos lapsi tuntee yleisesti ottaen että häntä kuunnellaan ja suojellaan, hänen ahdistuksensa katoaa melkein välittömästi.
Tekniikka numero 3: anna lapsellesi jokin lohduttava esine
Lukuisat eri tutkimukset osoittavat, että on mahdollista liittää jokin esine johonkin tunteeseen. Joten jos lapsellasi on jokin erityinen pehmolelu tai uniriepu, käytä niitä hyväksesi!
Uusimmat tutkimukset osoittavat, että pehmolelun kanssa nukkuminen auttaa lapsia painajaisten kanssa. Sama periaate pätee monissa muissakin tilanteissa. Jos lapsesi on peloissaan ensimmäisenä koulupäivänä, miksi emme antaisi hänen ottaa mukaansa jonkin esineen joka tekee hänet iloiseksi? Jos tuo esine on tarpeeksi pieni, muiden lasten ei tarvitse edes tietää että hänellä on tuo esine mukanaan.
Tämä tekniikka toimii jopa paremmin jos selitämme lapsellemme mitä yritämme tehdä. Pyydä häntä valitsemaan esine joka auttaa asioiden ollessa hankalia. Tällä tavalla lapsesi on enemmän osa prosessia. Vaikutukset tulevat moninkertaistumaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Aldana, M. (2009). Los trastornos de ansiedad en niños y adolescentes: particularidades de su presentación clínica. PSIMONART: Revista Cientifica, Instituto Colombiano del Sistema Nervioso, 2(1), 93-101.
- Céspedes, A. (2007). Niños con pataleta, adolescentes desafiantes. Como manejar los trastornos de conducta en los hijos. Ed Vergara, Chile.
- Shapiro, L. E. (2002). La salud emocional de los niños (Vol. 16). Edaf.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.