Zulliger-testi: henkilökunnan valinta psykologisen testin avulla

Zulliger-testi koostuu kolmesta erillisestä kuvasta, joiden tarkoituksena on arvioida persoonallisuuden eri piirteitä ja testin kohteena olevan henkilön psykologista tasapainoa. Kyseistä testiä onkin laajalti käytetty henkilökunnan valinnassa.
Zulliger-testi: henkilökunnan valinta psykologisen testin avulla

Viimeisin päivitys: 11 maaliskuu, 2021

Zulliger-testi eli Z-testi on vuonna 1942 kehitetty projektiivinen testi. Ensi silmäyksellä on lähes väistämätöntä, että testin sisältö tuo meille mieleen tai jopa sekoittaa meidät kuuluisaan Rorschachin musteläiskätestiin. Se ei kuitenkaan noudata samaa protokollaa, ja sillä on myös useita muita etuja. Zulliger-testiä on muun muassa helpompi soveltaa ja tämän lisäksi se omaa Rorschachin musteläiskätestiä paljon nopeammat tulkintaparametrit.

Tämän resurssin tavoitteena on noudattaa samaa linjaa kuin mikä tahansa muukin projektiivinen tutkimusväline: kuvata ihmisen piileviä persoonallisuuden piirteitä psykoanalyysin lähestymistavan pohjalta. Kun tämä yksityiskohta on selvillä, voimme jo etukäteen aavistaa, että tänä päivänä tämänkaltaiset testit vastaanottavat enemmän tai vähemmän positiivista kritiikkiä, mutta tämä ei tarkoita toki sitä, etteivätkö ne olisi edelleen yhtä mielenkiintoisia. Lisäksi Zulliger-testi on yksi psykologisten testien yleisimmistä sovellusalueista, kun on kyse henkilökunnan valinnasta.

Yksi positiivinen näkökohta tämän testin suhteen, joka voi tarjota meille tiettyä etulyöntiasemaa muihin projektiivisiin testeihin, kuten piirrä-henkilö-sateeseen –testiin (eng. Draw-a-Person-in-the-Rain), Karl Kochin puutestiin tai Murray-testiin verrattuna, on se, että se tarjoaa meille luotettavaa ja pätevää tietoa. Tilastolliset tutkimukset tältä osin antavat testille vankan pohjan, jonka ansiosta Zulliger-testiä pidetään usein hyvänä liittolaisena henkilöresurssien alalla.

Zulliger-testi tai lyhyemmin Z-testi on projektiivinen testi, joka muistuttaa suuresti kuuluisaa Rorschachin musteläiskätestiä

Mitä Zulliger-testi mittaa sekä missä ja miten sitä sovelletaan?

Se, että Zulliger-testi muistuttaa meitä suuresti Rorschachin musteläiskätestistä, ei ole sattumaa. Tämän instrumentin on nimittäin kehittänyt Hanz Zulliger, sveitsiläinen psykiatri ja Hermann Rorschachin oppilas. Jos tohtori Zulliger tunnetaan tänä päivänä yhdestä asiasta, niin on se siitä, että hänestä tuli myöhemmin hyvin vaikutusvaltainen lapsianalyytikko sekä psykoanalyyttisen pedagogiikan edistäjä.

Ennen uransa huippua Zulliger kuitenkin työskenteli useita vuosia oppi-isänsä Rorschachin kanssa. Zulligerin tarkoituksena oli ymmärtää ja syventää omaa lähestymistapaansa paljon syvemmälle tutkiessaan ihmisten persoonallisuutta klassisen pistetestin avulla. Tähän kohtaan voimmekin lisätä toisen ratkaisevan tosiasian hänen elämässään: toisen maailmansodan puhkeaminen ja tarve testata Sveitsin armeijan sotilaiden valintaa.

Hans Zulligerista tuli ratkaiseva hahmo tässä tehtävässä. Hän sovelsi älykkyystestejä, persoonallisuustestejä ja itse Rorschachin omia kuvia. Hän kuitenkin tajusi työtehtäviensä aikana yhden asian: tämä testi oli liian monimutkainen ja noina vaikeina aikoina se, mitä todellisuudessa tarvittiin oli nopeus, tehokkuus, ketteryys ja se, että samaa testiä olisi mahdollista teetättää keskimäärin 30 henkilöllä kerrallaan.

Tämä toteamus sai hänet pian kehittämään uudenlaisen testin. Pureudutaanpa alla sen ominaisuuksiin tarkemmin.

Mitä Zulliger-testi mittaa?

Zulliger-testi tai lyhyemmin Z-testi on projektiivinen testi. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Se merkitsee sitä, että käsissämme on väline, joka tarjoaa meille monia subjektiivisia vastauksia. Ne kaikki alkavat ärsykkeistä, jotka herättävät testin suorittavan henkilön mielikuvituksen sekä hänen herkkyytensä, halunsa ja persoonallisuuden piirteensä.

  • Tämän mittausvälineen erottaa muista tämäntyyppisistä testeistä sen pätevyys ja helppokäyttöisyys.
  • Zulliger suunnitteli testin niin, että sen avulla olisi mahdollista erottaa nopeasti sellaiset henkilöt, joilla ei esiinny psykologisia ongelmia sen lisäksi, että testin tarkoituksena oli erotella joukosta kaikki ne henkilöt, jotka osoittivat haluttuja ominaisuuksia tiettyihin armeijan työtehtäviin.
  • Lisäksi Zulliger-testi auttaa arvioimaan ihmisten henkisiä prosesseja: heidän pelkojaan, sosiaalista sopeutumistaan, emotionaalista maailmaansa ja kykyä kontrolloida itseään.
  • Tänä päivänä Zulliger-testiä käytetään monien yritysten henkilöstöhallinnoissa henkilökunnan valitsemiseen.

Miten sitä sovelletaan?

Zulliger-testiä voidaan soveltaa sekä yksittäin että yhdessä. Molemmissa tapauksissa testi koostuu kolmen kuvan esittämisestä testin kohteena olevalle henkilölle. Heille selitetään, että nämä piirrokset eivät edusta mitään erityistä, mutta niiden tarkoituksena on normaalisti herättää erilaisia asioita jokaisessa ihmisessä. Kuvien tarkoituksena on siis toisin sanoen saada testin kohteena oleva henkilö selittämään, mitä kuvat antavat heidän ymmärtää tietyllä tavalla.

  • Ensimmäinen kuva on valmistettu harmaan, valkoisen ja mustan eri sävyistä. Se on kuvista kompaktein ja sen pitäisi yleensä ehdottaa henkilölle jotain ainutlaatuista konseptia. Se edustaa ihmisen syvää ajattelua.
  • Toinen arkki on kolmesta kuvasta silmiinpistävin, koska siinä on useita värejä (enimmäkseen erittäin eläviä) sekä useita tarkennettuja alueita. Se on kuvista monimutkaisin ja myös se, joka yleensä herättää testin kohteena olevassa henkilössä suuremman määrän erilaisia tuntemuksia ja tunteita. Tätä vaihetta arvioitaessa se, mitä testin kohteena oleva henkilö tässä kuvassa näkee, edustaa yleensä sellaisia ihmisen persoonallisuuden piirteitä, kuten kapasiteettia ja järjestystä tai itsehillintää.
  • Lopuksi kolmas kuva leikkii harmaan, mustan ja punaisen eri väreillä. Piirros viittaa aina tiettyyn dynaamisuuteen ja liikkeeseen, ja se liitetään testissä henkilön sosiaalisiin suhteisiin.

Kun testin kohteena oleva henkilö on kirjannut ylös kaikki ne ideat, tunteet tai mielikuvat, joita jokainen testissä esitetty kuva on hänelle luonut, testin seuraavassa osiossa on aika avata näitä ajatuksia ja tunteita. Jokaisen henkilön tulisi siis tässä vaiheessa selittää terapeutille tai psykologille, mitä he näkevät näiden kuvien jokaisessa nurkassa ja yksityiskohdissa.

Zulliger-testi koostuu kolmen kuvan esittämisestä testin kohteena olevalle henkilölle

Miten sitä arvioidaan?

Zulliger-testin asianmukaiseksi arvioimiseksi psykologin tai terapeutin on hallittava tämä testi taitavasti ja hienovaraisesti. Tästä syystä testiä ei tulisi suorittaa sellaisen alan ammattilaisen toimesta, joka ei ole ollut aikaisemmin mukana tämäntyyppisessä projektiivisessa resurssissa ja mikä tärkeintä, ei ole koskaan aikaisemmin suorittanut Zulliger-testiä.

  • Tässä testissä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia.
  • Sekä henkilön oma analyysi annetusta kuvasta että se tapa, jolla hän omaa analyysiaan ilmaisee, tarkastellaan huolellisesti. Mitä rikkaampia yksityiskohdat ovat ja mitä enemmän tuntemuksia, lukuja tai kokemuksia testin kohteena oleva henkilö ilmaisee, sitä korkeampi on myös hänen saama pistemäärä. Testissä arvioidaan tämän lisäksi muun muassa henkilön omaperäisyyttä, psykologista johdonmukaisuutta, itsekäsitystä ja ajatustyyliä.

On myös huomattava, että huolimatta siitä että kyseessä on projektiivinen ja selvästi subjektiivinen resurssi, Zulliger-testin avulla voidaan saada yleiskuva jokaisen haastateltavan omasta sisäisestä maailmasta ja persoonallisuudesta.

Tänä päivänä sitä käytetään edelleen monissa valintaprosesseissa yhdessä muiden psykologisten testien kanssa. Zulliger-testi onkin tästä syystä edelleen mielenkiintoinen työkalu, jonka antamia tuloksia voidaan omalta osaltaan hyödyntää henkilökunnan valinnassa.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
ISRA-testi: psykologinen testi ahdistuneisuuden mittaamiseksi
Mielen IhmeetLue se täällä Mielen Ihmeet
ISRA-testi: psykologinen testi ahdistuneisuuden mittaamiseksi

ISRA-testi on psykologian alalle suunnattu mittausväline, joka voi tarjota arvokasta tietoa ahdistusongelman arvioimiseen.



  • Muñoz, Mora Luis. El Test de Zulliger: Evaluado bajo el Sistema Comprehensivo de Exner, Edición Digital.
  • Redondo, Ana Isabel. Estadísticos descriptivos en respuestas al Test de Zulliger en personas de 31 a 40 años, en situación de selección de personal.