Suudelmien kieli

Vaikka on epäselvää, minkä takia huulemme ovat kehittyneet sellaisiksi millaiset ne tänä päivänä ovat, tutkijat, kuten Gordon G. Gallup ajattelevat, että huulet ovat saattaneet kehittyä tällaisiksi puolisonlöytämistarkoituksiin.

BBC:n vuonna 2007 tekemässä haastattelussa Gallup totesi: “Suuteluun sisältyy erittäin monimutkaista tiedonvaihtoa: hajuinformaatiota, tuntoinformaatiota sekä asentomuutoksia, jotka saattavat vaikuttaa taustalla kehittyneisiin, epätietoisiin mekanismeihin, joiden avulla ihmiset voivat määrittää, millä tasolla he sopivat geneettisesti yhteen.”

Tiedemiespiireissä on jo todistettu, että suutelu voi paljastaa, kuinka sitoutunut puoliso on, ja tämä asia voi olla avainasemassa, kun harkitaan lasten hankkimista. Lisäksi huonosti suuteleminen voi määrittää parisuhteen kehityksen tai jopa päättää sen kokonaan.

Todisteena tästä on Gallupin tekemä tutkimus, johon osallistuneista miehistä ja naisista suurin osa kertoi tunteneensa joskus vähemmän vetoa johonkin ihmiseen perustuen suudelmaan hänen kanssaan. Tämä ei tarkoita, että tallaisissa “huonoissa” suudelmissa olisi mitään tiettyä vikaa – ne eivät vain yksinkertaisesti ole miellyttäviä ja tämä on tarpeeksi lopettamaan parisuhteen täysin.

Sama tutkija on osoittanut, että suutelu on yhtä tärkeää miehille ja naisille, mutta he suhtautuvat siihen eri tavoin. Miehet pitävät intohimoista suudelmaa askeleena kohti seksiä, kun taas “naiset käyttävät suutelua keinona saada tietoa sitoutumisen tasosta silloin, kun he ovat pitkäaikaisessa parisuhteessa.”

Täten vaikuttaa siltä, että suudelma on henkinen barometri ja mitä intohimoisempi se on, sitä terveemmällä pohjalla suhteen voi olettaa olevan. Tämä on yksi niistä monista tilanteista, joissa vaistot tai tiedostamattomat impulssit ohjailevat meitä, ja kehitämme lukemattomia käytösmalleja näiden pohjalta.

Vaikka suudelmaa pidetään ihmisten välisten suhteiden mittarina evoluution näkökulmasta, suuteleminen ei kuitenkaan vaikuta olevan aivan välttämätöntä kehityksemme kannalta. On olemassa lukematon määrä eläimiä, jotka eivät hukuta toisiaan suudelmiin osoittaakseen kiintymystä, eivätkä he myöskään tee näin vaistomaisesti tai lisääntymisen kannalta. On olemassa jopa ihmisiä, jotka eivät suutele. 1900-luvun alussa tanskalainen tiedemies Kristoffer Nyrop kuvaili “suomalaisia heimoja, joiden jäsenet kylpivät yhdessä, mutta joiden mielestä toistensa suuteleminen oli sopimatonta.”

Vuonna 1897 antropologi Paul d’Enjoy kertoi, että kiinalaiset pitivät suulle suutelemista aivan kamalana asiana, jota saatettiin pitää jopa kannibalismina. Ja Mongoliassa on ollut vanhempia, jotka eivät suutele poikalapsiaan, vaan näyttävät heille kiintymystään sen sijaan haistamalla heidän hiuksiaan.

Tästä huolimatta, meidän kulttuurissamme rakastamamme ihmisen suuteleminen aktivoi aivojemme hyvän olon keskusta. Tämä on sama alue, joka aktivoituu huumeita käyttäessä. Tämä taas selittää sen, minkä takia suutelemiseenkin voi jäädä koukkuun.

Lisää mielenkiintoista tietoa: Kun suutelemme, meillä on tapana kääntää päätämme oikealle, huolimatta siitä, olemmeko oikea- vai vasenkätisiä. Tämä selittyy ilmeisesti sillä, että useimmat äidit pitävät lapsiaan useimmin sylissä vasemmalla puolella, jolloin lapsen täytyy nojautua oikealle imeäkseen rintaa tai painautuakseen lähemmäksi. Monet meistä ovat siis saattaneet oppia assosioimaan lämmön, rakkauden ja turvallisuuden tunteen oikealle päin nojautumiseen.

Itse asiassa vaikuttaa siltä, että tunnemme vähemmän rakkautta ja lämpöä kun suutelemme vasemmalle puolelle. Tämän on selitetty liittyvän aivojen eri puoliskoihin: oikealle nojautuminen vaikuttaa aivojen oikeaan puoleen, joka on myös tunteellisempi puoli.

Joka tapauksessa, vaikka tähän aiheeseen liittyy lukemattomia tutkimuksia, toiset väittävät, että oikealle nojautuminen riippuu enemmänkin motorisiin mieltymyksiimme kuin tunteellisiin sellaisiin. Kuka tietää, ehkäpä asia selkenee enemmän tulevaisuudessa.

Oli miten oli, selkeintä ja tärkeintä on se, että suutelemalla välitämme suuria määriä hermostollisia ja kemiallisia viestejä, jotka tunnemme erilaisina tuntemuksina, seksuaalisena kiihottumisena, intiimiytenä, kiintymyksenä, yms.