Suhde ahdistuksen ja korkean ÄO:n välillä

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

“Tietämättömyys on autuutta”. Kummallista kyllä, tälle suositulle sanonnalle on aika paljon todisteita tukemaan sitä ainakin useiden tutkimusten perusteella, jotka liittyvät onnellisuuden, ahdistuneisuuden ja älykkyyden välisiin yhteyksiin. Kanadan Lakehead Universityn tutkimuksen mukaan ahdistuneisuushäiriöiden ja korkean älykkyyden välillä on hyvin huomattava suhde. He ovat vahvistaneet, että näiden loistavien, analyyttisten mielien ja liiallisen huolehtimisen ja sosiaalisen ahdistuksen välillä on lähes suora yhteys.

Aikaisemmin on puhuttu selvästä korrelaatiosta luovuuden ja kaksisuuntainen mielialahäiriön välillä. Ensinnäkin meidän on selvitettävä jotain hyvin tärkeää. Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisella ihmisellä jolla on poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä tai joka on huomattavan luova, on psykologinen häiriö. Ei tietenkään.

Ahdistuneisuushäiriöiden ja korkean älykkyyden välillä on yhteys, joka on peräisin aivojen valkoisesta aineesta.

Tiede ja erityisesti monien yliopistojen psykologian osastot ympäri maailmaa ovat tutkineet tätä aluetta. Ne tarjoavat säännöllisesti tietoja, jotka saattavat olla meille kiinnostavia. Nämä tiedot sisältävät merkittäviä todisteita, jotka voivat auttaa meitä myöhemmin kliinisessä käytännössä. He totesivat jotain hyvin tärkeää. He ovat osoittaneet, että on olemassa paljon ihmisiä joilla on suuria kykyjä ja korkeat älykkyystasot, mutta jotka käyttäytyvät tavalla joka ei näytä kulkevan käsi kädessä heidän suurenmoisten aivojensa kanssa. Tämän vuoksi he eivät monesti ole onnellisia. Se saa heidät tuntemaan itsensä turhautuneeksi eivätkä he aina tee parhaita päätöksiä.

Monet psykiatrit ja neuropsykologit ympäri maailmaa ovat usein kohdanneet saman ongelman. Heillä on useita potilaita, joilla on korkea älykkyysosamäärä ja jotka kärsivät kroonisesta tai yleisestä ahdistuksesta. Mikä on syy tähän?

Suhde ahdistuksen ja älykkyyden välillä

Koulutusaloilla työskentelevät huomaavat usein tämän ilmiön. On olemassa loistavia opiskelijoita, jotka osoittavat merkittävää emotionaalista tasapainoa ja huomattavaa rauhallisuutta. Toiset taas turhautuvat erittäin nopeasti kaikista tapahtuvista muutoksista. He pelkäävät aina pahinta ja stressi täyttää heidän elämänsä. Niin paljon, että he lopulta uupuvat ja heidän koulumenestyksensä kärsii.

Tscahi Ein-Dor ja Orgad Tal ovat kaksi psykologia Kanadan Lakehead -yliopistolta. He suorittivat erilaisia kokeita useissa lukioissa ja yliopistoissa. Heidän tavoitteenaan oli tutkia näitä tiettyjä käyttäytymismalleja, malleja jotka lopulta estävät monien opiskelijoiden menestyksen henkilökohtaisella tasolla sekä ammatillisesti. Jossain vaiheessa tutkimuksen aikana he päättivät myös lisätä magneettikuvauksen. Silloin he löysivät jotain merkillistä ja varsin odottamatonta.

Valkoinen aine ja korkea älykkyys

Yhteys ahdistuksen sekä korkean älykkyysosamäärän ja älykkyyden välillä voisi selittyä aivoissa olevan valkoisen aineen pienellä poikkeavuudella. Tämä rakenne, joka muodostuu lähinnä myeliiniaksoneista, liittyy tietojen välittämiseen. Se määrittää älykkyytemme ja kognitiivisten prosessien kyvyt. Puolestaan se on myös tärkeä osa meidän tunteitamme.

Jotkut tutkijat ajattelevat, että kun älykkyys kehittyi ihmisissä, kehittyi myös ahdistus. Tällä oli hyvin erityinen tarkoitus: ennakoida vaaroja. Näin meidän kykymme analysoida ja käsitellä tietoja auttaisi meitä parantamaan mahdollisuuksia selviytymiseen ennakoimalla riskejä ja uhkia. On selvää, että kun me ahdistumme liikaa, älykkyys menettää potentiaalinsa, koska henkilö tuntee itsensä halvaantuneeksi.

Korkean älykkyysosamäärän ja ahdistuneisuushäiriöiden omaavien ihmisten ominaisuudet

Tämä pieni poikkeama tai muutos aivojen valkoisessa aineessa ei tarkoita sitä, että jokainen ihminen jolla on korkea älykkyys, kokee ahdistuneisuushäiriötä elämänsä jossain vaiheessa. Heillä on yksinkertaisesti vain siihen suurempi riski. He ovat alttiimpia sille, että he eivät voi hallita tunteitaan stressaavissa tilanteissa. Tässä on joitain tyypillisiä ihmisten ominaisuuksia, joilla on tämä suhde heidän älykkyytensä ja tunteidensa välillä:

• Ennakoiva älykkyys: Kyky ennakoida uhkia tai vaaroja, joita muut eivät voi havaita (tietyissä yhteyksissä tästä voi olla hyötyä).
• Yliherkkyys: Ahdistuneisuushäiriöt ja korkea älykkyys aiheuttavat usein alhaisen toleranssitason tietyissä tilanteissa ja tietyille ihmisille. Tämä voi lopulta aiheuttaa henkistä uupumusta.
• Emotionaalinen tartunta. Toinen ominaisuus erittäin älykkäille ihmisille on, että he ovat hyvin herkkiä toisten ihmisten tunteille. He eivät kuitenkaan tiedä miten suodattaa niitä, käsitellä niitä tai erottaa niitä todellisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että he kärsivät jatkuvasta “emotionaalisesta tartunnasta” sekä sen aiheuttamasta väsymyksestä.
• Alitajuisesti tuhlaava. Tämä mielenkiintoinen termi näyttää luultavasti hieman oudolta sinulle, mutta se todellakin paljastaa jotain, joka kuulostaa tutulta. Ihmiset, joilla on korkea älykkyysosamäärä ajattelevat liikaa. He tuhlaavat paljon henkistä ja psyykkistä energiaa ajatellessaan merkityksettömiä asioita, jotka useimmissa tapauksissa eivät vie heitä mihinkään.
• Maailma on täynnä mahdollisuuksia, eivätkä he voi sivuuttaa niitä. Ahdistus ja korkea älykkyys aiheuttaa myös kyvyttömyyden luoda rajoja, asettaa sivuun joitakin vaihtoehtoja ja valita toisia. Heille maailma on täynnä äärettömän määrän vaihtoehtoja, muuttujia ja ehtoja. He ovat usein kykenemättömiä jättämään pois mitään niistä.

Hyperaktiiviset aivot

Tässä vaiheessa yksi kysymys on lähes väistämätön. Kuinka voimme käsitellä sitä? Miten voimme käsitellä hyperaktiivisia aivoja, jotka eivät kykene suodattamaan monimutkaista todellisuutta? Todellisuutta, joka on niin täynnä tietoa, tunteita ja ärsykkeitä?

Luultavasti sanoisimme, että olisi parasta löytää keino päästä ahdistuksesta eroon tai ainakin vähentää sitä. No, niin oudolta kuin se kuulostaakin, se ei ole ratkaisu. Avain on käyttää ahdistusta meidän eduksemme, hallita sitä tehokkaasti voidaksemme ymmärtää koko potentiaalimme. Koska jos älykkyys ja ahdistus kulkevat käsi kädessä syystä, meidän on keskityttävä siihen syyhyn.

Opetellaan käyttämään mitä me näemme, mutta muut eivät näe. Käytetään sitä ennakoimaan riskejä, tapahtumia ja todennäköisyyksiä. Mutta tehdään se tasapainoisella tavalla, osaamalla suodattaa pois tarpeeton. Järjestellään polkumme niin, että meidän henkinen energiamme voi virrata parhaalla mahdollisella tavalla. Sille kaikkesi antaminen on varmasti vaivan arvoista.