Stephen Hawkingin kaunis viesti masennusta vastaan

Stephen Hawking oli epäilemättä yksi aikamme suurimmista ihmismielistä. Hän sai aikaan tärkeitä edistysaskelia fysiikan maailmassa ja maailmankaikkeuden alkuperän tutkimisessa, mutta lisäksi hän oli itsessään ihmeellinen tarina.

Tammikuun 7. päivänä vuonna 2016 Stephen Hawking piti luennon Royal Societyssa. Sen sisältö on viime aikoina levinnyt Internetiin. Toisin kuin mitä monet saattavat ajatella, tämän luennon keskeisenä teemana ei ollu alkuräjähdyksen, valon tai avaruuden mysteerit. Hawking päätti puhua ihmisille, jotka kärsivät masennuksesta tai muista psyykkisistä ongelmista.

Hänen viestinsä on suunnattoman arvokas. Ei vain siksi, että se on kotoisin yksiltä aikamme hämmästyttävimmiltä aivoilta, vaan myös siksi, että hän itse on esimerkki. Hän on elänyt paljon haastavamman elämän kuin monet muut ihmiset. Hän on kuitenkin pysynyt lujana tavoitteidensa ja unelmiensa saavuttamisessa. Eli hän voi puhua surusta täydellä uskottavuudella.

Kuvat Stephen Hawkingin elämästä

Stephen Hawking syntyi perheeseen, joka arvosti tietoa syvästi. Hänen isänsä oli arvovaltainen biologi. Stephen oli perheensä vanhin poika ja hänellä oli myöskin kaksi siskoa ja yksi adoptoitu veli. Lapsena hän oli hyvä oppilas, mutta ei koskaan se älykkäin. Hän päätyi opiskelemaan luonnontieteitä Oxfordin yliopistoon; fysiikka pääaineenaan.

Kun Stephen oli 21 vuotta vanha, hänellä diagnosoitiin ALS-tauti, joka on rappeuttava motoneuronisairaus. Hän oli pian menossa naimisiin, ja lääkärit ennustivat hänelle kaksi tai kolme vuotta elinaikaa. Ennusteista huolimatta hän elikin aina 76-vuotiaaksi asti, vaikkakin hän oli vuosien aikana menettänyt kaikki motoriset taitonsa.

Kaikesta tästä huolimatta Hawking eli onnellisen ja tuottoisan elämän. Hän sai töistään 24 palkintoa. Näiden palkintojen joukossa on Albert Einstein -mitali ja Asturian ruhtinattaren palkinto. Hänen työnsä mustien aukkojen hahmottamisesta ja kuvauksesta ovat hänen ensisijaisia edistyksiään fysiikan maailmassa.

Hawkingin viesti

Elämä ei ollut helppoa Stephen Hawkingille. Hänet pakotettiin uimaan vastavirtaan sairaudestaan johtuen. Progressiivinen liikuntakyvyn menettäminen ei kuitenkaan estänyt häntä jatkamasta työtään sekä yhteiseloaan perheensä kanssa, ja hänen roolinsa tieteellisen maailman ja ihmisten merkkitulena pysyi vahvana. Hän näytti aina olevan onnellinen. Hän vitsaili ja oli kiinnostunut siitä, kuinka muut ihmiset voivat. 

Tässä vuoden 2016 konferenssissa hän puhui eritoten masentuneista ihmisistä. Tehden vertauksen fysiikkaan, hän sanoi: ”Tämän luennon viesti on se, että mustat aukot eivät ole niin mustia kuin miten ne aina kuvataan. Ne eivät ole ikuisia vankiloita, kuten me aikaisemmin kuvittelimme. Asiat voivat päästä pois mustista aukoista joko ulkopuolelle tai mahdollisesti siirtyä uuteen maailmankaikkeuteen. Eli jos sinusta tuntuu että olet mustassa aukossa, älä anna periksi; sieltä on tie ulos.”

Tämä oli epäilemättä kehotus toivoon. Hänen sanansa pyytävät meitä olemaan antamatta periksi, sillä masennuksestamme löytyy tie ulos. Tämä viesti on peräisin ihmiseltä, joka tulee kaikkein herkimmistä nuoruuksista, jonka on täytynyt elää pyörätuolissa kykenemättä elämään elämää niin kuin muut ihmiset.

Arvokkaita neuvoja

Stephen Hawking oli esimerkki siitä, että tärkeää ei ole se mitä tapahtuu, vaan se asenne jolla me päätämme kohdata sen mitä tapahtuu. Tässä samassa konferenssissa hän myös sanoi: “Vaikka itselläni oli huonoa onnea ja sairastuin tähän motoneuronitautiin, olen ollut onnekas melkein kaikessa muussa. Minulla on ollut onnea, sillä olen saanut tehdä töitä teoreettisen fysiikan parissa kaikkein luovimpana aikana, ja se on myöskin yksi niistä alueista, joissa minun vammaisuuteni ei ole vakava vammaisuus.”

Hänen viestinsä oli selvä. Hänen suuri oppituntinsa oli, että hän ei keskittynyt kaikkeen siihen minkä elämä häneltä riisti. Itse asiassa päinvastoin. Hänen oppituntinsa oli se, että meidän on saatava niin paljon irti siitä mitä meillä on, mitä voimme tehdä ja mistä voimme nauttia. Tottakai me olemme kokeneet monia epätoivon hetkiä. Tärkeää on se, että olemme kyenneet pääsemään niistä yli ja tulemaan siksi ihmiseksi, joka me tänä päivänä olemme.

Hawking puhui myös siitä, kuinka tärkeää on hyväksyä todellisuus sellaisena kuin se on. Hän osoitti, että ei ole älykästä antaa negatiivisten tunteiden temmata meitä mukaansa. Nämä vain pahentavat tilannetta ja estävät meitä olemasta onnellisia sen kanssa, mitä meillä jo on. Yleisö osoitti hänelle suosiotaan puheen päätyttyä. Hänen sanansa kaikuvat, ja ne kaikuvat varmasti niille, jotka tarvitsevat rohkaisun ääntä.