Sillä ei ole merkitystä mitä minä olin. Merkitystä on sillä, mitä meistä voi tulla yhdessä
Ketä kiinnostaa kuka minä olen joskus ollut, jos olet tutustunut minuun nyt, tällaisena kuin minä olen nyt? Miksi menneisyydessä tekemilläni virheillä on merkitystä, jos minä olen purkanut itseni voidakseni rakentaa itseni uudelleen? Ja nyt tämä on se, minkä sinä olet oppinut tuntemaan, enkä minä ole pyytänyt sinua arvostamaan sitä tai taputtamaan sille käsiäsi, ainoastaan nauttimaan siitä kanssani. Sillä ei ole väliä mitä minä olen joskus ollut, vain sillä on väliä mitä me voimme jonain päivänä olla yhdessä.
Meillä molemmilla on tunne, että olemme hukanneet kaikki nuo suudelmat, halaukset ja ajan jonka se vei, että löysimme toisemme. Ne ovat laimentuneet ajan myötä ja jääneet roikkumaan ilmaan, peittäen meidät viisaudella ja perspektiivillä. Mutta ne eivät enää elä meissä. Ne ovat lähteneet voidakseen auttaa muita ihmisiä heidän henkisessä kasvussaan ja kehityksessään. Nyt me jatkamme kasvamista, eteenpäin menemistä, virheiden tekemistä… Mutta erilailla, toisessa tarinassa.
Me jätämme yhden tarinan kirjoittaaksemme toisen
Meistä jokainen on omalla polullaan ilman, että hidastamme tai nopeutamme tahtia. Silti matkan varrella me tiedämme, että jos me kompuroimme, emme putoa miltään jyrkänteeltä. Ainakaan ilman, että tuo toinen henkilö yrittää sen estää. Jos emme ajattele ja käyttäydy tällä tavoin, mitä hyötyä olisi olla yhdessä?
Koska kukaan ei ole pelastanut toista, eikä hän tule sitä tekemäänkään. Mutta jaettuna meidän tuntemamme rakkaus ja intohimo antaa meille voimaa, jotta jokaisen päivän päättyminen on tavallaan pelastus, sankarillinen yhdessä tehty vedonlyönti. En tiedä uskonko romanttiseen rakkauteen. Se mistä minulle on kerrottu on se, mikä on minua satuttanut. Nyt uskon vain siihen mikä saa minut tuntemaan oloni paremmaksi.
“Kun rakastat jotakuta, rakastat sitä mitä hän on, et sitä mitä haluaisit hänen olevan.”-Leo Tolstoi-
Voisin selventää monia asioita joita olen tehnyt tai kuka minä olen joskus ollut, mutta jos minun niin ikinä tarvitsisi tehdä, en tekisi sitä. Selityksille ei ole tarvetta jos on olemassa jokin syy olla yhdessä, syy jolla on jokin merkitys. Sellainen syy, joka täyttää silmäsi odotuksilla ja sitoo sinun jokaisen ajatuksen tuota ihmistä kohtaan mysteerillä.
Koska voitte olla yhdessä monilla eri tavoilla, mutta voit rakastaa vain muutamalla. Joten en tunne tarvetta asettua johonkin tiettyyn siviilisäätyyn. En ole missään elämänvaiheessa, en halua tyytyä mihinkään. Haluan kävellä elämän tahtiin ja rytmiin.
Minä haluan kävellä elämän tahdissa. En ulkopuolisen maailman vaatimusten mukaan. Minä haluan elämän kukkivan. Se mitä koen on intohimoa elämistä kohtaan. Minulla ei ole tarvetta muiden nähdä tätä. Minun rakkauteni ei ole egolle uhrattu kultti, mikä on jotain minkä parissa monet muut ihmiset nykyisin puuhastelevat.
Ja entäs sinä?
Puhun sinulle nyt sinusta ja siitä mikä minua kiinnostaa. Siitä millä on oikeasti merkitystä. En tiedä elämäsi tarkkaa kronologiaa. Minua kiinnostaa kummalla puolella sänkyä sinä haluat nukkua. Voin laittaa itseni joskus kakkoseksi, jos voin silloin nähdä sinut onnellisena… Ja tietää, että minulla oli sen kanssa jotain tekemistä.
Me voisimme kertoa toisillemme paljonkin tarinoita siitä mitä me olemme olleet, mutta tosiasiassa kaikki menisi vinksalleen. Kun olet kiinnostuneempi katsomaan niihin silmiin jotka katsovat takaisin sinuun, kuin menneisyyden murehtimisesta, olet rakastunut, ja pohjautuen omaan kokemukseeni menneestä, se on hyvä merkki. Se, joka on johtanut minut olemaan sinun kanssasi. En syntynyt enkä ole elänyt koko elämääni löytääkseni sinut, mutta niin vain tapahtui. Ja olen hyvin onnellinen, että me olemme yhdessä nyt.
Mitä me odotamme meiltä ilman, että tiedämme kaiken siitä keitä me olimme ennen
Mitä voi odottaa kumppanilta, joka ei tiedä kaikkea siitä mitä toinen ihminen on tehnyt menneisyydessään? Näin jotkut ihmiset sanovat. Nämä ihmiset katsovat rakkautta niin kuin työhaastattelua ja tunteita niinkuin tarpeellisia ainesosia tiettyyn reseptiin.
Me tiedämme sen mitä meidän tulee tietää toisesta henkilöstä. Tiedän, että sinulla on historia. Jotakin joka elää mysteerinä sinun sielusi uumenissa, ilman että mennyttä elämääsi tarvitsee tomuttaa puhtaaksi. Siitä voi seurata ainoastaan harmillisia basilleja.
Ennen kaikkea merkitystä on sillä, että välität siitä mitä meillä on yhdessä. Että tuet päätöksiäni, et siksi että ne ovat sopivia sinulle vaan siksi, että sinä tiedät niiden tekevän minut onnelliseksi. Sillä, että välität siitä mitä minä teen, et siksi että haluat kontrolloida sitä vaan siksi että haluat ymmärtää minua paremmin. Älä murehdi puhumista tai sitä että joskus riitelemme, koska arvostat aikoja jolloin me emme riitele.
Sinä et ole ihanteellinen rakkaus. Sinä et ole prinssi, enkä minä ole sinun prinsessasi. Me emme tavanneet murrosiässä ja meitä ei koskettanut mikään taikasauva. Me olemme pariskunta joka rakentaa yhdessä, koska he tietävät syyt jotka ovat parantamisen arvoisia. Ja tärkein syy on rakastaa toisiaan. Tiedän sinusta sen mitä aina halusin ja mistä unelmoin, että se ei ollut täydellinen tarina. Että se ei ollut täydellistä rakkautta tahrattomine kehityskulkuineen.
Halusin rauhallista rakkautta, joka on samaan aikaan vahvaa. Joskus sotkuista, haasteellista mutta ei ikinä vaarallista. Joskus inspiroivaa, mutta ei täynnä arvoituksia joihin ei löydy vastauksia. Minun ei tarvitse tietää mitään muuta sinusta. Koska jo kaiken sen kanssa mitä tiedän, tunnen itseni olevan tunteiden vallassa.
Sen kanssa mitä tiedän nyt ja mitä ajattelen meidän tulevaisuudestamme, minulla on jo tarpeeksi tunteita joita tulee hallita, ymmärtää ja joista tulee nauttia. Joten mitä voimme odottaa meiltä, jos olemme samalla sivulla? Luulen, että emme mitään ja kaikkea samaan aikaan, siinä on täsmällisyyden menettämisen viehätys vilpittömän saavuttamiseksi.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.